Neuvottelija · Artikkelit

EP424 · Yhteiskunta · 2026-11-20

Kiinan aivosota | Katleena Kortesuo | Neuvottelija 424

Tämä artikkeli perustuu Neuvottelijan jaksoon. Jakson tiedot ja tallenne ovat sivulla Neuvottelija.fi.

Tietokirjailija Katleena Kortesuo ja Sami Miettinen käyvät läpi Kortesuon kirjan Kiinan aivosota länttä vastaan. Kortesuon teesi on, että Kiina on vaihtanut strategiaa: satamien ja infran ostamisesta on siirrytty kuluttajien taskuihin TikTokin, Temun, sähköautojen ja imurirobottien kautta. Jaksossa puhutaan Jensen Huangin hunaja-ansakohusta, Xin, Trumpin ja Putinin kolmikantatapaamisesta, Kiinan tiedustelulaista, TikTokin ja Douyinin eroista, Danfossin kylmälaitehyökkäyksistä, uiguureista, Vyö ja tie -hankkeen muutoksesta ja Kiinan syntyvyyskriisistä. Tarkistimme ajankohtaiset väitteet uutislähteistä ja merkitsimme poikkeamat. Kortesuon johtopäätös on, että sääntelyä vieroksuvakin tarvitsee nyt somesääntelyä.

Sami Miettinen

Kiinan aivosota | Katleena Kortesuo | Neuvottelija 424

Tiivistelmä: Tietokirjailija ja kouluttaja Katleena Kortesuo on erikoistunut kriisiviestintään, informaatiovaikuttamiseen ja kognitiiviseen sodankäyntiin. Hänen kirjansa Kiinan aivosota länttä vastaan (Docendo, syyskuu 2026, 295 sivua) väittää, että Kiina on vaihtanut vaikuttamisen suuntaa. Ennen se osti satamia ja rakensi infraa valtioiden ja yhtiöiden kanssa. Nyt se tulee kuluttajan kautta: TikTok, Temu, sähköautot ja imurirobotit keräävät dataa jokaisesta taskusta ja olohuoneesta. Jakso käy läpi, miksi tämä toimii, mitä Kiinan tiedustelulaki merkitsee jokaiselle kiinalaiselle laitteelle ja miksi Eurooppa on Kortesuon sanoin “jämäkkä nössöissä asioissa”. Sami Miettinen haastaa: onko ilmainen kiinalainen tekoäly Troijan hevonen, ja voiko halvan raudan puhdistaa turvalliseksi avoimella lähdekoodilla?

Lukuohje. Tekstityksessä ei ole puhujamerkintöjä. Puhujat on päätelty keskustelun kulusta ja julkaisijan kuvauksesta. Jakso nauhoitettiin tiistaina 17.11.2026, kaksi päivää ennen Xin, Trumpin ja Putinin tapaamista, ja kerromme tekstissä, mitä tapahtui nauhoituksen jälkeen. Tarkistimme jakson ajankohtaiset ja historialliset väitteet julkisista lähteistä. Kun tarkistus poikkeaa jaksossa sanotusta tai lähdettä ei löytynyt, kerromme sen. Monet jakson väitteet ovat Kortesuon tai Miettisen tulkintoja ja skenaarioita, ja ne on kirjoitettu sellaisina. Miettinen on kertonut aiemmin omistavansa Nvidian osakkeita (Neuvottelija 423). Artikkeli perustuu isännän omaan suomenkieliseen tekstitykseen ja julkaisijan lukujakoon.

Kortesuo oli Neuvottelijassa aiemmin Ivan Puopolon kanssa viestintäjaksossa (Sanna Marinin anteeksipyyntö, Neuvottelija 112). Hänen kaksi edellistä kirjaansa ovat Tunteet tapissa ja Journalismin kuolema. Kiina-kirja syntyi Jyväskylän yliopiston tiedusteluopinnoista, joista keskustelu jatkuu jäsenjaksossa Jyväskylän vakoojakoulu, Neuvottelija Sisäpiiri 177.

1. Jensen Huang ja hunaja-ansa

Miettinen avaa jakson viikon uutisella: Nvidian perustaja ja toimitusjohtaja Jensen Huang on jäänyt kiinni salasuhteesta kiinalaistaustaisen naisen kanssa, ja naista epäillään Kiinan vakoojaksi. Kortesuo korostaa, että kyse on epäilystä, mutta ei pelkästä spekulaatiosta, koska todisteet viittaavat hänen mukaansa siihen suuntaan.

Tarkennus. Huang erosi Nvidian toimitusjohtajan tehtävästä ja hallituksesta välittömästi 12.11.2026, viisi päivää ennen nauhoitusta. Väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimitettiin talousjohtaja Colette Kress. Nvidian oma ilmoitus ei kertonut eron syytä. NPR:n mukaan Huang erosi sen jälkeen, kun paljastui hänen suhteensa naiseen, jonka Yhdysvaltain tiedustelu arvioi Kiinan vakoojaksi. The New York Times nimesi naisen Singaporessa toimivaksi teknologiajohtajaksi Alice Huangiksi (Huang Le). Peking kiistää vakoiluyrityksen, ja myöhemmän uutisoinnin mukaan ratkaisevaa näyttöä ei ole. Myös presidentti Trump on kyseenalaistanut tiedustelun arvion. Kalifornian oikeusministeri on antanut Nvidialle tutkintaan liittyvän haasteen (KTVU).

Miettinen kytkee tapauksen Taiwaniin. Huang on syntynyt Taiwanissa, ja Nvidia on maailman suurimman sirujen sopimusvalmistajan TSMC:n tärkeä asiakas. Kiina pitää Taiwania omana alueenaan, ja Kortesuon mukaan Xi Jinpingille Taiwan on jo osa Kiinaa ja tulee aina olemaan.

2. Xi, Trump ja Putin samaan pöytään

Toinen viikon uutinen on Xi Jinpingin kutsu: Trump ja Putin keskustelemaan siitä, “mitäs me tehtäis maailmalle”. Nauhoitushetkellä tapaamista ei ollut vielä pidetty. Miettisen mukaan Trump hävisi välivaalit ja on “rampa ankka”, Putinin Ukraina “antaa droneilla päähän”, mutta Xillä “menee tosi paksusti”.

Kortesuon mukaan Trump on innoissaan kutsusta, koska vaalitappion jälkeen mikään ei ole hienompaa kuin päästä maailman kolmen johtavan suurmiehen joukkoon. Hänen arvionsa on, että Trumpia “viedään kuin litran mittaa”, koska tämä häviää neuvottelussa älykkyydessä Putinille ja Xille. Kortesuon mukaan kolmikko on kuin hämähäkkimiesmeemi, jossa kaikki osoittavat toisiaan. Kiina ja Venäjä ovat ystäviä vain niin kauan kuin se heikentää Yhdysvaltoja. Jos Yhdysvallat heikkenisi, ystävyys loppuisi, koska jokainen kolmion kulma yrittää nostaa itsensä muiden yläpuolelle.

Mitä tapahtui nauhoituksen jälkeen. Kiina vahvisti tapaamisen maanantaina 16.11., ja kolmen johtajan ensimmäinen yhteinen tapaaminen pidettiin Shenzhenissä APEC-kokouksen yhteydessä torstaina 19.11.2026. Xi kehotti välttämään konflikteja ja turvaamaan energiamarkkinoiden vakauden, ja johtajat ilmoittivat yhteisestä aikeesta vakauttaa energiavirrat ja estää ydinaseiden leviäminen (Al Jazeera, SCMP). The Washington Post kuvasi Xitä tapaamisen koreografiksi ja koollekutsujaksi (WP). Tapaamista ennakoitiin myös Neuvottelijan jaksossa 423, jossa Arto Luukkanen vertasi sitä Jaltan konferenssiin.

Miettinen harmittelee, ettei EU:n ulkoasiainedustaja Kaja Kallas ole edes kuunteluoppilaana puolustamassa Euroopan etuja. Eurooppa on hänen mukaansa “lapsellinen maanosa”, jolta puuttuu kyky ja vaatimus, kun maailma kunnioittaa enää valtaa ja voimaa. Kortesuo muotoilee tästä jakson johtoajatuksen: aina pitää ymmärtää, mitä peliä vastustaja pelaa. Jos itse on tottunut pelaamaan avoimuudella, rehellisyydellä, luottamuspääomalla ja demokratialla, “me ei tajuta, kun joku vaan tulee rajan yli ja pistää turpaan”, ja ehdotetaan neuvottelemista.

Välivaaleista Miettinen sanoo, että demokraatit saivat niin ison kongressienemmistön, että puolustusministeri Pete Hegseth pitäisi “irtisanoa tammikuussa”. Jared Kushnerille hän antaa tunnustusta Abrahamin sopimuksista Trumpin ensimmäisellä kaudella.

Tarkennus. Demokraatit voittivat 3.11.2026 välivaaleissa enemmistön molemmissa kongressin kamareissa (KUT/NPR). Uusi kongressi kokoontuu 3.1.2027. Kongressi ei kuitenkaan voi erottaa ministeriä. Ministerin erottaa presidentti, ja kongressin ainoa keino on virkasyyte, jossa edustajainhuone nostaa syytteen ja senaatti tuomitsee kahden kolmasosan enemmistöllä. Trumpin kausi päättyy tammikuussa 2029, eikä Yhdysvaltain perustuslaki salli kolmatta kautta.

3. Silkkitiestä kuluttajan taskuun

Miettinen tiivistää kirjan pointin. Kiina oli aiemmin geopoliittinen mahti, jonka silkkitieohjelma “lässähti”, ja nyt se tulee sisään kuluttajan kautta: halpaa Temu-krääsää ja vakoilulaitteita. Hän kertoo, että hänen puhelimeensa tuli studioon kävellessä hätäviesti, jonka kielijärjestys yllätti: ensin saame, sitten suomi ja ruotsi. Hänen ensimmäinen ajatuksensa oli, että puhelin on kompromettoitu ja painalluksesta lähtee data jonnekin.

Tarkennus. Viesti oli FI-Alert-vaaratiedotejärjestelmän ensimmäinen valtakunnallinen testi tiistaina 17.11.2026 kello 12. Sisäministeriön mukaan testi osoitti järjestelmän toimivan, mutta viesti ei tavoittanut kaikkia, koska testihälytykset on monessa puhelimessa oletuksena pois päältä (Verkkouutiset, Kaleva). Kielijärjestystä emme pystyneet tarkistamaan.

Kortesuo kertoo haastatelleensa kirjaa varten paljon tutkijoita, ja moni heistä neuvoo samaa: Kiinaan mennään aina tyhjällä puhelimella ja tyhjällä läppärillä. Riippuu roolista, mutta toimittajan tai tutkijan hotellihuoneessa “aivan varmasti käydään ja katotaan, mitäs nää laitteet on syönyt”.

4. Kiinalaiset laitteet kotona ja puhdistusbisnes

Miettinen huomauttaa, että viimeistään sovellusyhteys laitteeseen avaa yhteyden Kiinaan. Kortesuon perhe on yrittänyt välttää kiinalaisia laitteita: ei kiinalaista sähköautoa, ei kiinalaista robotti-imuria. Valvontakameraa ilman kiinalaista ohjelmistoa hän ei ole vielä löytänyt.

Tästä syntyy Kortesuon liiketoimintateoria. Hän on “ihan varma”, että tulossa on yrityksiä, jotka tekevät kiinalaisesta robotti-imurista vaarattoman: nettiyhteydet poistetaan ja laite muuttuu manuaaliseksi tai siihen asennetaan uusi ohjelmisto. Miettinen kertoo tehneensä saman omille DJI Osmo Pocket -kameroilleen: firmware päivitettiin sovelluksella, minkä jälkeen sovellukset ja yhteydet poistettiin, ja käytössä on “tyhmää rautaa”. Kiusaus on silti olemassa, koska kameroita voisi ohjata kännykällä, ja “what could go wrong”.

Data ei ole viatonta. Kortesuon mukaan se on sijaintia, äänidataa, kasvodataa ja kasvojentunnistusdataa. Hän nostaa esiin suurten kielimallien rinnalle käyttäytymismallit (large behavioral models), joiden kouluttamiseen tarvitaan videoita: milloin ihminen nyökkää, pudistaa päätään tai vetäytyy. Niiden avulla voidaan rakentaa digitaalisia kaksosia. Kortesuon esimerkissä Kiinan kansan vapautusarmeija mallintaa jonkin fyysisen tilan, vaikkapa Vatikaanin, asuttaa sen mallinnetuilla ihmisillä ja pelaa skenaarioita.

5. Sähköbussit evakuointiriskinä

Miettinen palaa kirjan esimerkkiin kiinalaisista busseista, joista löytyy etäohjauspisteitä. Kortesuo on itse miettinyt Itä-Suomen evakuointia. Lähtökohtaisesti ihmiset vastaavat evakuoitumisestaan itse, mutta valtio järjestää bussit niille, jotka eivät pysty liikkumaan. Mitä tehdään, jos itään menevillä teillä on sammunut rivi kiinalaisia sähköbusseja? Hän ei usko, että Xi itse haluaisi tehdä näin, mutta Putin tietää mahdollisuuden, ja vaihtokaupassa “kyllä ne bussit pysähtyy”.

Kortesuo sanoo, ettei ostaisi Hämeenlinnan bussiliikenteestä vastaavana kaupungille Yutongin busseja, koska kyse on turvallisuudesta. Hänen mukaansa niitä liikkuu Suomessa paljon, ja niihin tarvittaisiin turvallisempi ohjelmisto nopeasti.

Tarkennus. Huoli perustuu todelliseen testiin. Oslon joukkoliikenneyhtiö Ruter testasi vuonna 2025 eristetyssä vuoristokohteessa Yutongin ja hollantilaisen VDL:n bussia. Ruterin mukaan Yutongilla oli ohjelmistopäivityksiä ja diagnostiikkaa varten digitaalinen pääsy bussin akun ja virransyötön ohjausjärjestelmään mobiiliverkon kautta, joten bussi voitaisiin teoriassa pysäyttää tai tehdä käyttökelvottomaksi. Vanhemmassa VDL:n bussissa vastaavaa pääsyä ei ollut (Euronews). Yutong kiistää, että ajotoimintoja voisi ohjata etänä. Ruterin mukaan yhteyden voi katkaista, ja yhtiö kiristää vaatimuksiaan. Testiä on myös kritisoitu siitä, että vertailubussi oli vanhempi eurooppalainen malli (CleanTechnica).

6. Kiinan kompetenssi ja lännen armollisuus

Miettinen myöntää, että hänellä on ristiriitainen suhde Kiinaan. Venäjää on helpompi pitää ilkiönä, mutta Kiina on hurmannut hänet kompetenssillaan. Tekoälyä on kehitetty pienillä resursseilla, kun amerikkalaiset joutuvat panemaan tuhansia miljardeja hyperskaalaajiin. Energiapolitiikka on hänen mukaansa rakennettu hyvin: paljon saastuttavaa, mutta myös järkyttävät määrät aurinkoenergiaa, ja datakeskus rakennetaan heti eikä hidastellen. Hinnan maksavat demokratia, liberalismi ja uiguurit.

Kortesuon mukaan kiinalaiset ovat älykkäitä, sinnikkäitä ja uhrautuvia. Lapselle voidaan sanoa pienenä, että hänestä tulee matemaatikko, eikä yksilönvapautta valita toisin ole. Lapsi on vielä ylpeä siitä, että hänet on valittu tuottamaan kunniaa kansalle, puolueelle ja vanhemmille. Kortesuon mielestä lännellä on tässä opittavaa: meillä ei opeteta sinnikkyyttä, vaan tarjotaan helpompi tehtäväkirja ja kehotetaan olemaan armollinen itselleen. Hänen mukaansa se näkyy Pisa-tuloksissa, innovaatioissa ja talouskasvussa.

7. TikTok: eri algoritmi lännelle kuin Kiinalle

Miettinen kertoo lukeneensa Douglas Murrayn kirjan The War on the West, jossa Kiinan kulttuurinen peli ja TikTokin “mädätys” kolahtivat. Hän kysyy, onko seuraava askel se, ettei Kiinan tarvitse enää trollata, koska länsi on jo niin heikko.

Kortesuon mukaan Venäjällä on intressi laajentua Eurooppaan, mutta Kiinalla ei ole vastaavia laajentumistarpeita Taiwanin ja kiistanalaisten rajaseutujen lisäksi. Kiinalle riittää, että se tunnustetaan suurvallaksi. Länsi saa tuhota itsensä, kunhan se pysyy heikompana kauppakumppanina, joka ostaa ja myy sitä, mitä käsketään.

Kysymykseen, onko TikTok yhä niin paha kuin kirjassa sanotaan, Kortesuo vastaa: on. Sisältö kohdistetaan eri ihmisille eri tavalla. Jos elämässä ei ole vakavia ongelmia, viesti on “Kiina on hyvä maa, katso miten söpöt pandat”. Mutta ahdistunut, epävarma tai jotain ryhmää vihaava nuori saa algoritmilta lisää samaa, ja koko ajan mennään pidemmälle. Kortesuon mukaan tavoite on radikalisoida. Lisäksi algoritmi vie pidemmälle mielenterveysongelmia: ahdistusta, paniikkihäiriötä, masennusta ja syömishäiriöitä. Esimerkkeinä hän mainitsee laihdutusreseptit, ruoan piilottamisen ja salaa oksentamisen ohjeet.

Onko se pahantahtoista vai algoritmista? Kortesuon vastaus: “Pahantahtoisesta algoritmista.” Ero näkyy hänen mukaansa ByteDancen omassa kotimaan sovelluksessa Douyinissa. TikTok ei ole käytössä Kiinassa, ja Douyinista haitallinen sisältö, kuten itsetuhoinen materiaali, poistuu nopeasti, eikä esimerkiksi Tiananmenin aukiota voi hakea. TikTokissa käyttäjät voivat ilmiantaa haitallista sisältöä, ja se poistuu jollain aikavälillä, mutta algoritmi ei auta.

Tarkennus. ByteDance ylläpitää Kiinassa erillistä Douyin-sovellusta, ja Kiinan sensuurisäännöt koskevat sitä, mutta TikTokia ei ole Kiinan markkinoilla. Kortesuon vertailu algoritmien painotuksista on hänen tulkintansa tutkimusaineistosta, emmekä tarkistaneet sitä yksittäisestä lähteestä.

Miettinen kertoo, että joku loi TikTokiin hänen nimellään feikkitilin, kopioi puolet hänen videoistaan ja esti hänet, eikä ilmoitusta immateriaalioikeuksien loukkauksesta ollut helppo tehdä. Kortesuo kertoo poistaneensa oman tilinsä, mutta se on hänen mukaansa yhä olemassa.

8. Olet TikTokissa ilman tiliä

Jakson avausrepliikki tulee tästä kohdasta. Kun joku sanoo, ettei käytä TikTokia, Kortesuo vastaa: “Mutta sinä olet siellä jo.” Joku kaveri on antanut sovellukselle yhteystietonsa, ja niiden pohjalta voidaan luoda varjoprofiili: tämänniminen ihminen on olemassa, ja hän löytyy Kallen, Pentin ja Marjon puhelimista, joten hän kuuluu heidän verkostoonsa, vaikka hänellä ei ole profiilia. Kortesuon mukaan samaa käyttävät muutkin somekanavat, eikä niillekään pitäisi antaa omaa yhteystietoluetteloaan.

9. Temu, tiedustelulaki ja massadata

Miettinen myöntää ostaneensa Temusta leuanvetoa helpottavan kuminauhan, koska se oli “helvetin halpa” ja postitus oli vielä ilmaista. Kortesuo kytkee tämän Kiinan tiedustelulakiin: jokainen yritys joutuu hänen mukaansa antamaan datansa valtiolle ilman suodatinta. Silloin Kiinan valtio tietää, että Suomessa on menossa kuntoilubuumi, kun kuminauhaa ja terveyskirjoja menee. Miettinen lisää, että samalla nähtäisiin, jos suomalaiset tilaisivat suojaliivejä ja kaasunaamareita.

Tarkennus. Kiinan vuoden 2017 tiedustelulain 7 artiklan mukaan jokaisen organisaation ja kansalaisen on tuettava, avustettava ja tehtävä yhteistyötä valtion tiedustelutyön kanssa lain mukaisesti ja pidettävä tiedustelusalaisuudet. 14 artiklan mukaan tiedusteluviranomaiset voivat vaatia tätä tukea (China Law Translate). Lain ulottuvuudesta kiistellään: kriitikot lukevat sen yleiseksi velvoitteeksi, ja China Law Translaten Jeremy Daum on huomauttanut, ettei ole selvää, oliko pykälän tarkoitus velvoittaa aktiiviseen tiedonkeruuseen (China Law Translate). Kortesuo mainitsee myöhemmin jaksossa myös vuoden 2014 vastavakoilulain, jota laajennettiin vuonna 2023.

Kortesuon mukaan Kiina näkee TikTokin kautta myös länsimaiden mielenosoitukset ennen mediaa: tuhat ihmistä marssii tähän suuntaan, videoissa on tällainen tunnetila ja tällaiset plakaatit. Halutessaan Kiina voisi hänen mukaansa vahvistaa algoritmia, jolloin mielenosoittajille syntyy tunne, että heitä on miljoonia historian oikealla puolella. Hän painottaa sanovansa, että Kiina pystyy tähän, ei että se tekee niin.

Miettinen ja Kortesuo pilkkaavat myös suomalaista mediaa, joka heidän mukaansa julisti parisataa mielenosoittajaa Z-sukupolven liikkeeksi. Tätä otsikkoa emme tarkistaneet.

10. Eurooppa on jämäkkä nössöissä asioissa

Kortesuon mukaan Eurooppa osaa olla “todella jämäkkä nössöissä asioissa”, kuten pullonkorkeissa. Jämäkkyyteen kuuluu hänen mielestään myös rajojen asettaminen sekä henkisesti että fyysisesti: tämä ei käy, näin ei saa tehdä. Esimerkkinä hän mainitsee, kuinka pitkälle maahanmuuton ongelmien piti mennä ennen kuin EU kykeni asettamaan rajoja.

Tarkennus. Kiinnittyvät korkit tulivat pakollisiksi enintään kolmen litran juomapakkauksiin 3.7.2024 kertakäyttömuovidirektiivin (EU) 2019/904 nojalla (EUR-Lex). Miettisen arviota suomalaisen panimoteollisuuden kustannuksista emme tarkistaneet.

Miettinen huomauttaa, että valinnat ovat kaupallisia. Jos rakentaa kallista 6G-verkkoa ja Huawei on puolet halvempi kuin Nokia tai Ericsson, kiusaus on suuri. Kortesuo kuvaa itseään inhorealistiksi: arvot eivät ole mitään ennen kuin ne maksavat jotain, mutta kun pelissä on turvallisuus, periksi ei pitäisi antaa. Hyvesignalointi on hänen mukaansa halpaa, ja vaatimukset, jotka eivät voi toteutua, eivät ole oleellista toimintaa.

11. Avoin lähdekoodi kiinalaisen raudan päälle

Miettinen ostaa Kortesuon “tuholaistorjuntaidean”: rauta on rautaa ja softa on softaa. Halvan kiinalaisen raudan päältä voisi poistaa kiinalaisen ohjelmiston ja asentaa tilalle avoimen lähdekoodin järjestelmän, “Torvalds nyökkää”, eikä välttämättä edes amerikkalaista ohjelmistoa. Kortesuo on samaa mieltä ja uskoo, että tällaisia yrityksiä tulee pian.

Miettisen kotona on Applen HomeKit-pohjainen kotiverkko ja Shellyn laitteita, joiden hän ymmärtää olevan eurooppalaisia. Kiinalaisia lamppuja saisi halvemmalla. Kortesuo kertoo, kuinka vaikea oli löytää muu kuin kiinalainen robotti-imuri. Keskustelijoiden mukaan kiinalaisilla on 85–90 prosenttia markkinoista, ja amerikkalainen Roomba siirtyi kiinalaisomistukseen.

Tarkennus. Roomban valmistaja iRobot haki joulukuussa 2025 yrityssaneeraukseen (Chapter 11) Yhdysvalloissa, ja sen osti sen kiinalainen sopimusvalmistaja Shenzhen Picea Robotics (Axios). Markkinaosuusarviota emme tarkistaneet.

Imurin kamera on päällä myös makuuhuoneessa, ja ääniohjattava imuri kuuntelee. Miettinen näkee tästä uuden ammatin: kun ihmiset eivät enää osaa kolvata, joku tulee kotiin, puhdistaa laitteet ja kytkee ne omaan verkkoon. Hän naljailee myös Euroopan “not available in your region” -ilmiölle: Eurooppa keksi USB-C:n, GDPR:n ja kiinnittyvät korkit, ja amerikkalaiset jättävät palvelunsa tuomatta, mutta kiinalaiset tulevat rohkeasti sisään välittämättä evästebannereista.

Kortesuo kertoo, että hänen esikoisensa sai työnantajalta valita mikrofonisetin ja päätyi kiinalaiseen. Esikoinen tunsi riskit, mutta laite oli halvempi ja sulavampi käyttää. Kortesuon mukaan kiinalaiset hallitsevat käytettävyyden ja designin, ja sillä on iso merkitys.

12. Danfossin pakastimet ja attribuutiokuri

Miettinen ottaa esiin tuoreen esimerkin, joka ei ehtinyt kirjaan: tanskalaisen Danfossin ohjaamat pakastimet säädettiin etänä lämmittämään, osa jopa syttyi. Kortesuo käyttää tapausta attribuutiokysymyksen esimerkkinä. Oliko asialla Kiina, Venäjä, kyberrikollisryhmä vai teiniporukka, joka löysi reiän? Ei voi tietää.

Tarkennus. Hyökkääjät ottivat yöllä 11.10.2026 etähallintaan satojen ranskalaisten supermarkettien kylmälaitteiden ohjaimet ja lämmittivät laitteet sulatustoiminnon avulla jopa 50 asteeseen. Toinen aalto osui 2.11.2026 kauppoihin Belgiassa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Irlannissa (SecurityWeek, The Hacker News). Danfossin mukaan useimmat laitteet olivat vanhoja malleja, joita se ei enää päivitä, ja Alankomaissa käytössä olivat oletussalasanat. Yksikään ryhmä ei ole ottanut iskuja nimiinsä, eikä lunnaita vaadittu. Jaksossa mainittua plus 60 astetta tai laitteiden syttymistä emme löytäneet lähteistä.

Kortesuon mukaan attribuutiokuri on tärkeä: ei pidä heti julistaa, että se oli varmaan Kiina tai Venäjä. Mutta hänen pääpointtinsa on toinen. Jos jäädään keskustelemaan siitä, kuka teki, unohtuu varautuminen. Pahantahtoisia tahoja on niin paljon, että tekijän selvittäminen kuuluu viranomaisille, ja meidän tehtävämme on varautua. Jos kiinalainen sähköauto jää joskus jumiin, on turha selittää, ettei voinut tietää.

13. Paikallinen tekoäly ja Troijan hevonen

Miettinen kertoo käyttävänsä kaikkia tekoälymalleja ja testanneensa kiinalaisiakin turvallisessa ympäristössä. Hänelle on tulossa noin 14 000 euron Mac, jossa on 256 gigatavua yhtenäismuistia, ja siitä tulee hänen pääagenttinsa Samanthan uusi koti. Hän harkitsee kiinalaista avointa Qwen-mallia omilla painoilla ilman internetyhteyttä: silloin mallissa voi olla “höpöpainotuksia”, mutta se on hiekkalaatikossa. Amerikkalaiset eivät hänen mukaansa tarjoa samaa vaihtoehtoa, koska ne haluavat rahaa “kunnon kapitalisteina”. Hän kysyy, onko kiinalaisten ilmainen huippuäly silti Troijan hevonen.

Kortesuon vastaus on suora: “Se nimenomaan on Troijan hevonen.” Se on hänen mukaansa sitä samalla tavalla kuin Temu, TikTok ja edulliset sähköautot. Hän viittaa Sun Tzuhun: haurastuta vastustaja, paras sota on se, jota ei tarvitse käydä, ja vastustaja hurraa, kun marssit sisään. “Ja nyt Kiina marssii sisään halvalla teknologialla ja ihanilla sovelluksilla, kaiken maan Labubu-nukeilla ja pandoilla, ja me ollaan vaan silleen, että jes, tervetuloa.”

Tarkennus. Sun Tzun Sodankäynnin taidon kolmannen luvun tunnetuin ajatus on, että korkein taito on murtaa vihollisen vastarinta taistelematta. “Vastustaja hurraa” on Kortesuon oma muotoilu.

14. Pandat, Labubut ja pehmeän vallan raja

Miettinen puolustaa kulttuurista vaihtoa. Jos joku haluaa halata Labubuja tai pandoja, siitä vaan. Jokainen maa voisi lähettää maailmalle omia hahmojaan, vaikkapa muumeja, ja se on parempi kuin naapurimaiden tappaminen Venäjän tyyliin. Kortesuon mukaan raja on häilyvä. Jokainen maa tekee maakuvatyötä, ja Suomi markkinoi muumeja ja Rovaniemeä. Pandadiplomatiassa sinusta tulee kuitenkin Kiinan valtion vuokralainen, ja jossain kohtaa ollaan kybersodankäynnin ja aivosodankäynnin alueella.

Keskustelijat muistelevat Ähtärin pandoja Lumia ja Pyryä, joiden vuokrasopimus päättyi ennenaikaisesti ja jotka palasivat Kiinaan vuonna 2024, sekä Särkänniemen suljettua delfinaariota. Kortesuo kertoo olevansa “antieläintarhaihminen”.

15. Tiedustelulaki ja ulkomailla asuvat kiinalaiset

Kortesuon mukaan paradigman ero näkyy hyvin Suomen keskustelussa. Meillä pohditaan vakavasti, saisiko poliisi asentaa terrorismista epäillyn kotiin mikrofonin ilman kuvaa. Kiinassa kaikki data menee valtiolle, eikä asiasta tarvitse keskustella.

Tarkennus. Suomessa asunnon tekninen kuuntelu on jo sallittu tuomioistuimen luvalla vakavimpien rikosten, kuten terrorismirikosten, selvittämisessä (pakkokeinolaki 806/2011, 10 luku). Kortesuon vertailu kuvaa siis ajattelutapojen eroa, ei voimassa olevaa lakia.

Miettinen kysyy, pätevätkö velvoitteet ulkomailla. Kortesuon mukaan ulkomailla asuvat kiinalaiset integroituvat, opettelevat paikallisen kielen ja toimivat monissa ammateissa, mutta kysymykseen kommunistisesta puolueesta vastaus on joko “se on hyvä” tai “en tiedä tarpeeksi”. Kiinalla on ulkomailla hänen mukaansa myös omia poliisiasemia, joissa ulkomailla asuvat kiinalaiset valvovat toisiaan ja etenevät puoluekoneistossa ilmiantamalla toisinajattelijoita.

Tarkennus. Ihmisoikeusjärjestö Safeguard Defenders raportoi syyskuussa 2022 yli sadasta Kiinan julkisen turvallisuuden virastojen ylläpitämästä palvelupisteestä ulkomailla, ja useat maat ovat sittemmin sulkeneet niitä (Safeguard Defenders). Kiina kuvaa niitä hallinnollisiksi palvelupisteiksi.

16. Uiguurit: kansanmurha ilman murhaa

Miettinen muistelee lukemaansa kirjaa uiguurien totaalivalvonnasta. Kortesuon tiivistys on jakson kovimpia: “Se on kansanmurha ilman murhaa.” Kiina ei juuri tapa uiguureja, mutta lisääntymistä estetään. Kortesuon mukaan naisten on otettava ehkäisypilleri valvotusti joka päivä. Jos hankiinalainen menee naimisiin uiguurin kanssa, uiguuri assimiloidaan.

Tarkennus. AP:n vuoden 2020 selvityksen mukaan Xinjiangissa uiguurinaisia painostettiin kierukoihin, sterilisaatioihin ja aborttiin, ja syntyvyys laski Hotanissa ja Kashgarissa yli 60 prosenttia vuosina 2015–2018 (AP/PBS). Raporteissa mainitaan siis ennen kaikkea kierukat ja sterilisaatiot, eivät päivittäiset pillerit. Yhdysvaltain ulkoministeriö luokitteli Kiinan toimet kansanmurhaksi tammikuussa 2021. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto arvioi elokuussa 2022, että ne saattavat olla rikoksia ihmisyyttä vastaan (OHCHR). Kiina kiistää syytökset.

Keskustelijat mainitsevat myös, että mandariinikiina jyrää kantoninkiinan ja Hongkongin vapaus on kaventunut. Hongkong on ollut Kiinan erityishallintoalue vuodesta 1997, ja kansallisen turvallisuuden laki tuli voimaan 30.6.2020. Macao, joka mainitaan samassa yhteydessä, oli Portugalin eikä Britannian siirtomaa.

17. Voiko kommunismi toimia tekoälyllä?

Miettinen esittää synkän ajatuksen. Jatkuvan valvonnan pitäisi nostaa kortisolia ja tukahduttaa luovuutta, joten länsimaiden luovuuden ja demokratian pitäisi voittaa. Mutta jos tekoäly on tarpeeksi hyvä, kommunismi voi toimia: koneet hoitavat työn, ja puolue päättää, mikä kunkin osa on.

Kortesuon mukaan Kiina keksi ensimmäisenä sovelletun tai rajatun kommunismin. Se ymmärsi, että muut kommunistiset valtiot kaatuivat, koska niissä ei ollut yrityksiä. Politiikka ja hallinto ovat kommunistisia, mutta yritykset saavat kilpailla ja rikastua, kunhan ne tuottavat arvoa puolueelle ja Kiinalle. Jos yritys on haitaksi, omistaja katoaa, ja “sä olitkin tehnyt jonkun rikoksen yhtäkkiä”.

Esimerkkinä on Alibaban perustaja Jack Ma, jonka Miettinen kuvaa “pikkuiseksi Elon Muskiksi”. Ma katosi julkisuudesta, ja hänen palattuaan Kortesuo veikkaa, ettei hän sano enää “edes sitä puolikasta” sanaa. Miettinen kertoo tuttavasta, jonka sijoitus kiinalaiseen pelialaan romahti kymmenesosaan, kun Kiina päätti, että pelit pilaavat lapset. Kortesuo ei uskaltaisi pystyttää tehdasta Kiinaan eikä Venäjälle, koska tehdas voi olla hetken päästä valtion.

Tarkennus. Ma arvosteli Kiinan sääntelijöitä puheessaan 24.10.2020. Ant Groupin listautuminen keskeytettiin 3.11.2020, ja Ma oli poissa julkisuudesta noin kolme kuukautta. Elokuussa 2021 Kiina rajoitti alaikäisten verkkopelaamisen kolmeen tuntiin viikossa, ja joulukuussa 2023 julkaistut uudet pelisääntöluonnokset pudottivat Tencentin ja NetEasen markkina-arvoa yhdessä päivässä kymmeniä miljardeja dollareita. Miettisen tuttavan sijoitusta emme voi tarkistaa.

18. Sadan vuoden suunnitelma ja Taiwan

Kortesuon mukaan Xi Jinping on kahminut sekä presidentin että puolueen pääsihteerin tehtävät ja on jo kolmannella kaudellaan. Miettinen vertaa Putiniin, joka pani Medvedevin väliin ja muutti lakia. Trump haluaisi tehdä saman, mutta Yhdysvaltain oikeusjärjestelmä ei salli sitä.

Tarkennus. Kiinan perustuslaista poistettiin presidentin kausirajoitus maaliskuussa 2018. Xi aloitti kolmannen kautensa puolueen pääsihteerinä lokakuussa 2022 ja presidenttinä maaliskuussa 2023.

Kortesuon keskeinen havainto koskee aikajännettä. Lännessä katse kestää vaalikauden, korkeintaan neljä vuotta. Venäjä suunnittelee kymmeniä vuosia eteenpäin, ja KGB keräsi jo 1960- ja 1970-luvuilla kompromaattia ihmisistä, jotka saattoivat nousta valtaan 20 vuoden päästä. Kiinan aikajänne on sata vuotta. Kortesuon mukaan tavoite on selvä: kun satavuotisjuhla lähestyy, Taiwan on erottamaton osa Kiinaa lopullisesti, eikä Xi mieti, onko hän itse silloin elossa, koska Kiina on ikuinen maa. Miettinen arvelee, että Xi haluaa silti valloittaa Taiwanin elinaikanaan. Kortesuon mukaan Trumpin jäljellä olevat kaksi vuotta ovat ikkuna, koska Trumpin voisi manipuloida niin, että Taiwan olisi otettavissa.

Tarkennus. Kommunistinen puolue täytti sata vuotta vuonna 2021. Kiinan kansantasavalta täyttää sata vuotta vuonna 2049, ja siihen kytkeytyy Xin tavoite “kansakunnan suuresta nuorentumisesta”, johon Kiina laskee myös yhdistymisen Taiwanin kanssa.

19. Vyö ja tie: infrasta kansalaisiin

Kirjan keskeinen väite on Vyö ja tie -aloitteen suunnanmuutos. Kortesuon haastateltava sanoi hänen mukaansa hienosti, että Kiinassa kaikki hankkeet alkavat mahtavasti, mutta ne eivät pääty, vaan hiipuvat, koska epäonnistumisesta puhuminen olisi noloa ja kaikkien on säilytettävä kasvonsa.

Aloitteen idea oli, että tavarat, ihmiset, ajatukset ja palvelut liikkuvat maapallon ympäri, ja se perustui infraan. Diilejä tehtiin valtioiden, kaupunkien ja infrayhtiöiden kanssa. Kortesuon mukaan moni Afrikan maa velkaantui tolkuttomasti, kun Kiina antoi halpaa lainaa ja sai vastineeksi sotilastukikohdan tai kaivoksen. Kiina ehti ostaa Pireuksen sataman Kreikasta ja Zeebruggen terminaalin. Sitten Eurooppaan tuli investointien seulonta, jossa Kortesuon mukaan todettiin, ettei kriittisen huoltovarmuuden yhtiöistä voi omistaa Euroopan ulkopuolelta yli 50 prosenttia. Sitten tuli korona, liikkuvuus väheni, ihmiset viettivät enemmän aikaa ruuduilla ja TikTok löi läpi.

Siinä kohtaa suunta muuttui Kortesuon mukaan selvästi. Vaikuttaminen ei kulje enää infrasta ja hallinnosta alaspäin vaan kansalaisista ylöspäin: “Jokaiselle kuluttajalle vakoilukoneet taskuun. TikTok, Temu, robotti-imuri, sähköauto.”

Tarkennus. Kiinan valtionyhtiö COSCO osti Pireuksen satamayhtiöstä 51 prosenttia vuonna 2016 ja kasvatti osuutensa 67 prosenttiin vuonna 2021. Zeebruggen konttiterminaali on Belgiassa, ei Alankomaissa, ja COSCO hankki siitä enemmistön vuonna 2017. EU:n investointien seulonta-asetus (EU) 2019/452 on ollut sovellettavana lokakuusta 2020. Se ei aseta 50 prosentin omistusrajaa, vaan luo yhteistyömekanismin, jonka puitteissa jäsenvaltiot seulovat ulkomaisia investointeja omilla laeillaan (EUR-Lex).

20. Aasia, raaka-aineet ja velka

Miettinen kertoo työskennelleensä Pöyry Capitalissa Singaporessa ja huomanneensa, että siellä ja esimerkiksi Malesiassa eliitti oli usein kiinalaistaustaista. Kortesuon mukaan Japani ja Kiina vihaavat toisiaan, Etelä-Korea on enemmän Japanin kanssa ja Pohjois-Korea Kiinan. Kiina haluaa olla Aasian johtava maa ja on sitä käytännössä jo sotilaallisesti, väestöllisesti ja taloudellisesti.

Raaka-aineista Miettinen kysyy, miten Kiina pärjää, kun Hormuzinsalmi on kiinni. Kortesuon mukaan tilanne on tiukka, ja lisäksi Kiinan valtio on velkaantunut subventoidessaan yritysten kilpailukykyä Eurooppaa ja Yhdysvaltoja vastaan. Samalla se on kasvattanut kultavarantoaan.

Tarkennus. Kiinan raakaöljyn tuonti laski tullitilastojen mukaan lähes 40 prosenttia helmikuusta toukokuuhun 2026 Hormuzinsalmen sulkeuduttua, ja Kiina on paikannut vajetta strategisilla varannoillaan (API, Middle East Eye).

Keskustelijat muistuttavat myös Trumpin yli sadan prosentin tulleista, jotka Kiina “pelasi läpi” vastatulleilla ja harvinaisten maametallien vientirajoituksilla. Kortesuon mukaan Kiina on rakentanut nämä vipuvarret määrätietoisesti: ei ole sattumaa, että Kiinaan oli halpa ulkoistaa kaikki.

21. Syntyvyyskriisi ja vanhuuden turva

Kiinalla on sama ongelma kuin lännellä: syntyvyys on alle 2,1 lapsen uusiutumistason. Kortesuon mukaan kiinalaiset eivät halua maahanmuuttajia, koska maahanmuuttaja ei ole koskaan yhtä arvokas kuin aitokiinalainen ja varsinkin hankiinalainen. Väestöpulaa ei siis ratkaista maahanmuutolla. Miettinen pitää kohtalon ironiana, että yhden lapsen politiikalla pystyttiin estämään lapsia, mutta lisääntymään ei voi pakottaa. Kortesuon mukaan lisääntymisen estäminen on diktaattorin näkökulmasta helpompaa kuin sen pakottaminen.

Ongelma on Kortesuon mukaan eksistentiaalinen. Kiinassa jälkeläiset huolehtivat vanhemmistaan. Kun kahden vanhan pariskunnan ainoat lapset menevät naimisiin ja saavat korkeintaan yhden lapsen, yksi lapsenlapsi hoitaa lopulta neljää isovanhempaa ja omia vanhempiaan. Ikuinen valtakunta on sidoksissa kieleen ja kulttuuriin, eivätkä koneet korvaa sitä.

Tarkennus. Yhden lapsen politiikka oli voimassa vuodesta 1980 vuoteen 2015. Kiina salli kaksi lasta vuodesta 2016 ja kolme vuodesta 2021. YK:n väestöarvion mukaan Kiinan kokonaishedelmällisyysluku on noin yksi lapsi naista kohden (UN World Population Prospects).

22. Somesääntely ja Euroopan suunta

Miettisen resepti Euroopalle on ruveta tekemään töitä, olla aikuinen, rakentaa ja käyttää kompetensseja eikä nöyristellä toksista propagandaa. Kortesuon mukaan eurooppalaiset voivat olla ylpeitä monituhatvuotisesta kulttuuristaan samalla tavalla kuin kiinalaiset omastaan.

Kortesuon isoin huoli on, miten viesti saadaan TikTok-koukussa oleville teineille, jotka eivät lue kirjaa. Hänen ratkaisunsa on sääntely: “Niin paljon kun mä sääntelyä vihaankin, niin me tarvitaan somesääntely oikeesti.” Hän vertaa autoihin: ensin keksittiin autot, sitten vasta pakolliset turvavyöt ja jarrut. Somesääntelyn pitäisi koskea kaikkia kanavia, ja hänen mukaansa yksityisviestien pitäisi olla päästä päähän salattuja ja algoritmin pitäisi voida kytkeä pois niin, että se pysyy pois. TikTokissa sellaista vaihtoehtoa ei hänen mukaansa ole. Kortesuo kaipaa sääntelyä nimenomaan turvallisuudelle ja ihmisen kognitiiviselle turvallisuudelle.

Tarkennus. EU:n digipalvelusäädös velvoittaa jo nyt erittäin suuret alustat, myös TikTokin, tarjoamaan vähintään yhden suosittelujärjestelmän, joka ei perustu profilointiin (digipalvelusäädös (EU) 2022/2065, 38 artikla). Kortesuon vaatimus menee pidemmälle: algoritmin poiskytkennän pitäisi pysyä voimassa, ja vaatimus koskisi kaikkia somekanavia.

23. Supo ja Jyväskylän vakoojakoulu

Lopuksi Miettinen moittii Supoa “nössökerhoksi”, joka ei saa Tiitisen listaa ulos, ja toivoo, että Suomessa opittaisiin CIA:lta, KGB:ltä ja Mossadilta, miten tiedusteluhommia tehdään kunnolla. Hän muistelee Martti J. Karia, joka piti Jyväskylässä yli miljoona kertaa katsotun luennon Venäjän strategisesta kulttuurista ja oli Neuvottelijan vieraana (Putin ja Venäjän strateginen kulttuuri, Neuvottelija 126). Kari kuoli elokuussa 2023.

Kortesuo opiskelee Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin maisteriohjelmassa, jossa tiedustelu on pääaine. Miettisen nimitys “Jyväskylän vakoojakoulu” on hänen mielestään hyvä termi. Keskustelu jatkuu jäsenjaksossa Jyväskylän vakoojakoulu, Neuvottelija Sisäpiiri 177. Kortesuon kirja on saatavilla myös äänikirjana.

Analyysi: kognitiivinen sodankäynti neuvottelijan silmin

Tämä osio on toimituksen analyysi, ei jakson sisältöä.

1. Kortesuon johtoajatus on neuvottelun perussääntö. “Aina pitää ymmärtää, mitä peliä vastustaja pelaa” on sama periaate kuin neuvottelukirjallisuuden vaatimus tuntea vastapuolen intressit ja vaihtoehdot. Länsimainen neuvottelija olettaa usein, että molemmat osapuolet pelaavat toistuvaa peliä, jossa luottamus on pääomaa. Kortesuon kuvaama Kiina pelaa eri peliä: aikajänne on sata vuotta, eikä kasvojen menettämistä hyväksytä.

2. Hinta on vipuvarsi, ei lahja. Jakson kaikki esimerkit, Temu, Yutong, robotti-imurit, Qwen ja Huawei, noudattavat samaa kaavaa: tuote on halvempi tai parempi kuin vaihtoehto, ja maksu peritään myöhemmin riippuvuutena tai datana. Neuvottelijan kysymys on, mitä pöydälle jää, kun vastapuoli tarjoaa enemmän kuin kilpailijat. Miettisen ja Kortesuon “puhdistusbisnes” on yritys erottaa rauta, jonka saa halvalla, ohjelmistosta, jonka kautta vipu toimii.

3. Attribuutiokuri ja varautuminen ovat eri kysymyksiä. Kortesuon erottelu on käyttökelpoinen. Viranomaisten tehtävä on selvittää, kuka teki. Organisaation tehtävä on varautua riippumatta tekijästä. Danfossin tapauksessa hyökkäyksen mahdollistivat vanhentunut firmware ja oletussalasanat, eli varautuminen olisi auttanut ilman, että tekijää tarvitsee tietää.

4. Monet uhkat ovat kyvykkyyksiä, eivät todennettuja tekoja. Kortesuo erottaa itse useaan otteeseen sen, mihin Kiina pystyy, siitä, mitä se tekee. Ruterin testi osoitti, että etäyhteys on olemassa, ei sitä, että sitä olisi käytetty. Huangin tapauksessa näyttö on kiistanalaista. Riskienhallinnassa kyvykkyys riittää syyksi varautua, mutta julkisessa keskustelussa ero kannattaa pitää näkyvissä.

5. Kuluttajan kautta tuleva vaikuttaminen ohittaa valtion seulonnan. EU:n investointien seulonta katsoo omistuksia ja yrityskauppoja. Kortesuon teesin mukaan vaikuttaminen tulee nyt sovelluskauppojen ja verkkokauppojen kautta, eikä investointien seulonta näe sitä. Siksi hänen vaatimuksensa kohdistuu somesääntelyyn eikä omistusrajoihin.

Mitä jaksosta jää käteen

Luvut

Jakson tiedot. Neuvottelija 424, julkaistu 20.11.2026, kesto 1:06:53, YouTube-id drbjF18dESY. Vieraana Katleena Kortesuo, isäntänä Sami Miettinen. Artikkeli perustuu isännän omaan suomenkieliseen tekstitykseen ja julkaisijan 30 lukuun. Jatko: Jyväskylän vakoojakoulu, Neuvottelija Sisäpiiri 177.

Lähteet


Osastot: Tekoäly ja yhteiskunta · Markdown: index.md · In English