Neuvottelija · Artikkelit

Sisäpiiri 177 · Yhteiskunta · 2026-11-20

Jyväskylän vakoojakoulu | Katleena Kortesuo | Neuvottelija Sisäpiiri 177

Tämä artikkeli perustuu Neuvottelijan jaksoon. Jakson tiedot ja tallenne ovat sivulla Neuvottelija.fi.

Neuvottelija Sisäpiirin jaksossa 177 Katleena Kortesuo kertoo Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin maisteriohjelmasta, jota Sami Miettinen kutsuu Jyväskylän vakoojakouluksi. Ohjelmassa ei opita kenttätyötä vaan tiedusteluanalyysia, jossa datan sirpaleista jalostetaan tiedustelukatsaus valtionjohdolle. Keskustelussa ovat myös Supon viestintä ja muistitikkurekrytointi, Tiitisen lista, Suomen Mossad, Kortesuon Kiina-kirjan synty opintojen sivutuotteena, tekoäly tiedusteluprosessissa ja Signal-vuoto prosessihygienian varoittavana esimerkkinä.

Sami Miettinen

Jyväskylän vakoojakoulu | Katleena Kortesuo | Neuvottelija Sisäpiiri 177

Tiivistelmä: Tietokirjailija Katleena Kortesuo opiskelee tiedustelua Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin maisteriohjelmassa. Sami Miettinen kutsuu sitä Jyväskylän vakoojakouluksi. Kortesuon mukaan nimi kuulostaa paljon coolimmalta kuin todellisuus: lopputulos on filosofian maisterin tutkinto, jossa tiedustelu on pääaine, ja ohjelma kouluttaa analyytikkoja, ei kenttäagentteja. Jakso käy läpi, mitä tiedusteluanalyysissa oikeasti opitaan, miksi Supon viestintä on vaikeaa, miten Kortesuon Kiina-kirja syntyi opintotehtävästä ja miten tekoälyä voi käyttää tiedusteluprosessissa ilman, että koko valtakunta avataan.

Lukuohje. Tekstityksessä ei ole puhujamerkintöjä, ja automaattinen tekstitys on tässä jaksossa tavallista epätarkempi. Puhujat ja muutama epäselvä nimi on päätelty keskustelun kulusta ja julkaisijan kuvauksesta. Tarkistimme jakson väitteet julkisista lähteistä, ja kun tarkistus poikkeaa jaksossa sanotusta, kerromme sen. Artikkeli perustuu isännän omaan suomenkieliseen tekstitykseen ja julkaisijan lukujakoon.

Jakso jatkaa pääjaksoa Kiinan aivosota | Katleena Kortesuo | Neuvottelija 424, joka päättyi Miettisen toiveeseen keskustella “Jyväskylän vakoojakoulusta”.

1. Martti J. Karin perintö

Miettinen visioi, millainen koulu olisi, jos hän saisi päättää. Martti J. Karin aloitus on hänen mielestään hyvä: kerrotaan, että meillä on tällaisia naapureita ja tällaisia strategisia kulttuureja, ja pienen rajanaapurin yli jyrätään ennemmin tai myöhemmin, joten kompetenssia tarvitaan. Kari, entinen tiedustelueversti, luennoi Jyväskylän yliopistossa Venäjän strategisesta kulttuurista ja oli Neuvottelijan vieraana (Putin ja Venäjän strateginen kulttuuri, Neuvottelija 126).

Kortesuo aloitti opintonsa syksyllä 2023. Kari oli ehtinyt kuolla juuri ennen sitä.

Tarkennus. Martti J. Kari kuoli Jyväskylässä 30.8.2023 (MTV Uutiset). Hänen joulukuussa 2018 pitämänsä luento Venäjän strategisesta kulttuurista nousi YouTubessa miljooniin katselukertoihin Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

2. Analyytikko ei kerää dataa kentältä

Kortesuon mukaan ohjelma kouluttaa tiedusteluanalyytikoita. Joku muu kerää datan kentältä. Analyytikko oppii vetämään datan yhteen ja analysoimaan sitä tietyillä prosesseilla, jotta voidaan sanoa, mikä skenaario on todennäköinen. Toiminnan kulttuuri, se mitä Miettinen kaipaa, opetellaan muualla.

Tarkennus. Jyväskylän yliopisto kertoo opettaneensa tiedustelua ja tiedusteluanalyysia vuodesta 2017 ainoana siviiliyliopistona Suomessa. Turvallisuuden ja strategisen analyysin maisteriohjelma on 120 opintopisteen laajuinen ja kuuluu informaatioteknologian tiedekuntaan. Sen teemoja ovat turvallisuusympäristö, tiedustelu ja analyysitaidot sekä kognitiivinen ja informaatioturvallisuus (Jyväskylän yliopisto).

Myöhemmin jaksossa Kortesuo kuvaa koko kaaren. Tiedonhankinnan tavat tunnetaan, mutta pääpaino on prosessissa, jolla datan sirpaleista ja datamassasta jalostetaan tiedustelutuote: sisäinen tai ulkoinen raportti tai tiedustelukatsaus, joita annetaan tyypillisesti ulkoministeriölle, valtioneuvostolle ja presidentille. Valtiosalaisuuksia siviiliyliopistossa ei opeteta.

3. Puuttuuko Suomelta oma Mossad?

Miettinen kertoo “suolanneensa Supo-parkaa” pääjaksossa. Armeijaa kaikki kunnioittavat, mutta Suomen Mossadia ei ole, ja hän kysyy, olisiko se uhka vai mahdollisuus. Miettinen ehdottaa leikillään, että Kortesuo lähetettäisiin ensimmäisenä tehtävänä Kiinaan. Kortesuo veikkaa, että kenttäkomennuksella kollegat pelkäisivät häntä enemmän kuin mitään muuta, koska hänen kömpelyytensä ei anna myöten tällaisiin lajeihin.

Kortesuon mukaan Supo joutuu jatkuvasti tasapainoilemaan sen kanssa, mitä työstään voi kertoa. Henkilösuojan takia julkisuudessa on yleensä vain muutama nimi. Siitä syntyy tunne, ettei Supo tee mitään, vaikka se Kortesuon mukaan tekee, mutta työ ei näy.

Miettinen kysyy Tiitisen listasta ja epäilee, että Suomessa jäi tekemättä lustraatio, eli entisten yhteistyöhenkilöiden selvittäminen. Kortesuon mielestä lista pitäisi julkistaa, mutta hän ei tiedä, onko julkistaminen Supon vai jonkin muun viranomaisen päätös.

Tarkennus. Tiitisen lista on Länsi-Saksan tiedustelupalvelun vuonna 1990 Suojelupoliisin silloiselle päällikölle Seppo Tiitiselle luovuttama luettelo suomalaisista, joilla epäiltiin olleen yhteyksiä Itä-Saksan turvallisuuspalveluun. Listaa ei ole julkistettu. Miettisen lustraatiota koskeva arvio on hänen tulkintansa.

Kortesuon mukaan viestinnässä Supo voisi ottaa oppia CIA:sta, FBI:stä ja jopa Mossadista. Miettinen mainitsee Mossadin räjäyttämät hakulaitteet esimerkkinä toiminnasta, joka näkyy.

Tarkennus. Israel räjäytti syyskuussa 2024 Libanonissa tuhansia Hizbollahin käyttämiä hakulaitteita. Tekstityksessä kohta on epäselvä.

4. Supon rekrytointi kirjeellä ja muistitikulla

Kortesuon mukaan Supo on tehnyt kaksi paljon huomiota herättänyttä rekrytointikampanjaa. Ensimmäinen tehtiin hänen mukaansa kirjeitse, ja toisessa vaadittiin myös video muistitikulla. Kortesuo pitää hauskana, että toinen kampanja tuli heti perään, ikään kuin ensimmäinen olisi tuottanut liikaa “hörhöjä”.

Tiedusteluopiskelijat pohtivat kampanjaa kriittisesti. Kortesuo ei uskaltaisi lähettää itsestään videota ja henkilötietoja muistitikulla kirjeessä, joka kulkee postin läpi Supon osoitteella. Hänen vertauksensa: postissa katoavat ylioppilaiden lahjarahatkin, kun kuoressa lukee “ylioppilaalle” ja se on paksu.

Tarkennus. Löysimme lähteet maaliskuun 2026 kampanjasta, jossa Supo haki henkilötiedustelijoita. Hakemus lähetettiin paperikirjeenä erilliseen postilokeroon, ja siihen liitettiin ansioluettelo, motivaatiolomake ja lyhyt video muistitikulla. Supon mukaan tarkoitus oli minimoida tulevien tiedustelijoiden digitaalinen jalanjälki uran alusta lähtien. Kirjeitä tuli noin 2 850 (Verkkouutiset, Kaleva/MT). Erillistä aiempaa pelkän kirjeen kampanjaa emme löytäneet.

5. Kiina-kirja syntyi opintotehtävästä

Kortesuon tarkoitus oli lähteä opiskelemaan tiedustelua ymmärtääkseen Venäjää. Sitten hän sai tehtävänannon Kiinasta, ja aihe vei mukanaan. Hän sai lupaavia arvosanoja, ja yksi hänen raporteistaan haluttiin artikkeliksi Sotilasaikakauslehteen. Siksi kirjassa on hänen sanoinsa “saatanallinen lähdeluettelo”: jokainen kohta on pitänyt perustella tieteellisesti.

Miettinen myöntää, että kun kirja ilmestyi, hän ajatteli “bläh”, mutta Kiina osoittautui nopeasti akuutiksi aiheeksi. Kortesuo pitää onnena, että suuntautui aikanaan puolivahingossa Kiinaan.

6. Tekoäly tiedusteluprosessissa

Kortesuo kertoo kirjoittavansa kahden opiskelutoverinsa kanssa tieteellistä artikkelia tekoälyn käytöstä tiedusteluprosessissa. Yksi tutkimuksessa esiin noussut teema on lokaalius: tiedusteluaineistoa ei voi syöttää mihin tahansa pilvipalveluun.

Miettinen kertoo, miten hän on rakentanut oman agenttinsa Samanthan. Samanthalla on hänen mukaansa noin 140 ryhmää, joista jokainen on erillinen, tietoturvallinen kontti. Tampereen yliopiston GPT Lab teki Samanthalle kesäkuussa penetraatiotestin. Sen jälkeen rakennetta muutettiin: alun perin kaikki tieto, myös ryhmien, oli yhdessä käsittelyikkunassa, ja nyt vain Miettisellä on yksityinen kammio ja ryhmät käynnistetään erillisinä kontteina. Kun hänen uusi koneensa tulee, syvin kammio pyörii ilman internetyhteyttä. Miettinen kutsuu tätä sipuliajatteluksi: jos vihollinen murtautuu yhden kerroksen läpi, vetäydytään seuraavalle puolustuslinjalle.

Miettisen mukaan tavallinen ihminen tekee päinvastoin ja avaa koko valtakunnan, koska “ei mulla ole mitään salattavaa”. Kortesuo on samaa mieltä.

Tarkennus. GPT Labin testiä ja Samanthan rakennetta emme pystyneet tarkistamaan ulkopuolisesta lähteestä. Ne ovat Miettisen omaa kuvausta.

7. Epämääräiset paketit

Kortesuo kertoo saaneensa viikon aikana kotiosoitteeseensa kaksi epämääräistä pakettia ilman saatetta tai viitettä. Hän ei kerro sisällöstä tarkemmin, ja paketit menevät poliisin analysoitaviksi. Aiemmin saamansa oudot paketit olivat hänen mukaansa tyypillisesti nettipelleilyä, kuten runokirja ja saate “ajattelin, että tykkäisit tästä”. Hän arvelee, että jos kirja joskus käännetään, myös kustantaja alkaa saada outoja paketteja.

Emme kirjoita tapauksesta enempää, koska Kortesuo kertoi siitä jäsenjaksossa ja asia on poliisilla.

8. Signal-vuoto ja prosessin hygienia

Miettinen naljailee, että todellinen action on kuitenkin vuotava Signal-ryhmä, jossa lähetetään terveisiä huteille. Hän viittaa Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegsethin Signal-ryhmään. Kortesuon mukaan tiedusteluopinnoissa puhutaan paljon tiedon turvaamisesta ja prosessin hygieniasta. Miettinen huomauttaa, ettei heidän ryhmiinsä ole vielä lisätty The Atlanticin päätoimittajaa, vaikka agentti voisi sen vahingossa tehdä.

Tarkennus. Maaliskuussa 2025 Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Mike Waltz lisäsi The Atlanticin päätoimittajan Jeffrey Goldbergin vahingossa Signal-ryhmään, jossa Hegseth kertoi Jemenin huthi-kapinallisiin kohdistuvien iskujen ajoituksia (The Atlantic).

Lopuksi Miettinen kertoo olevansa lähdössä Slush-viikon illallisille. Hänen piti valita Googlen ja Metan illallisen väliltä, ja valinta osui Metaan, koska hän oli ollut Googlen illallisella edellisenä vuonna.

Mitä jaksosta jää käteen

Luvut

Jakson tiedot. Neuvottelija Sisäpiiri 177, julkaistu 20.11.2026, kesto 12:18, YouTube-id rp6JRT7R5EA (jäsenjakso). Vieraana Katleena Kortesuo, isäntänä Sami Miettinen. Artikkeli perustuu isännän omaan suomenkieliseen tekstitykseen ja julkaisijan 15 lukuun. Pääjakso: Kiinan aivosota | Katleena Kortesuo | Neuvottelija 424.

Lähteet


Osastot: Tekoäly ja yhteiskunta · Markdown: index.md · In English