EP416 · Talous · 2026-10-19

Megatrendeillä osaketuottoa | Pasi Havia | Neuvottelija 416

Tämä on tiivistelmä Neuvottelija — Artikkelit:ssa. Itse jakso — koko litterointi, tekstitykset ja luvut — on osoitteessa Neuvottelija.fi, joka on sen kanoninen koti.

United Bankersin UB Megatrendit -rahaston salkunhoitaja Pasi Havia kertoo Sami Miettiselle, miten hän rakentaa salkkua neljän megatrendin ympärille: tekoäly ja digitalisaatio (yli 60 prosenttia), sähköistyminen ja energiamurros, väestön ikääntyminen sekä Euroopan puolustus. Rahasto on tuottanut seitsemässä kuukaudessa yli 26 prosenttia kulujen jälkeen. Havian ydinajatus on, että tekoälyn laskentatehon ja muistin kysyntä ei enää tule ihmisiltä vaan koneilta, jotka ovat kyltymättömiä, ja että perinteiset arvostuskertoimet menevät rikki eksponentiaalisessa kasvussa. Jaksossa käydään läpi Micronin paradoksi, lasertarkka altistus arvoketjun pullonkauloihin (Broadcom, Lumentum, ASML), syy jättää SpaceX ja Anthropic salkun ulkopuolelle, rengasrahoitus, kilpailu pääomasta valtioiden kanssa, Euroopan puolustus (TKMS, Theon), Yhdysvaltain vanha sähköverkko kerroksittain (Constellation, Quanta, GE Vernova, Vertiv), Eli Lilly Novon sijaan sekä Kiinan sääntelyriski. Luvut on tarkistettu ja poikkeamat merkitty. Julkaistu 19.10.2026.

Sami Miettinen

Megatrendeillä osaketuottoa | Pasi Havia | Neuvottelija 416

Tiivistelmä: Neuvottelija-kanavan jaksossa 416 Sami Miettinen haastattelee United Bankersin UB Megatrendit -osakerahaston salkunhoitajaa Pasi Haviaa. Havia rakentaa salkkua neljän megatrendin varaan: tekoäly ja digitalisaatio (yli 60 prosenttia salkusta), sähköistyminen ja energiamurros, väestön ikääntyminen sekä Euroopan puolustus. Jakson ydin on kysymys, jota jokainen tekoälybuumin keskellä sijoittava joutuu pohtimaan: miten arvottaa yhtiöitä, joiden kysyntä ei enää tule ihmisiltä vaan koneilta, ja mitä tapahtuu perinteisille kertoimille, kun kasvu on eksponentiaalista. Havian vastaus on käytännöllinen. Hän ottaa “lasertarkkaa altistusta” tekoälyinfrastruktuurin pullonkauloihin, sijoittaa vain voitollisiin yhtiöihin ja aikoo siirtyä eteenpäin, kun syklin jäähtymisestä näkyy merkkejä. Sami puolestaan valmistautuu omaan tekoälysijoitushaasteeseensa ja testaa Havialla teesiään siitä, että koneet korvaavat ihmistyön. Julkaistu 19.10.2026.

Lukuohje. Jakso on kahden sijoittajan keskustelu, ei sijoitussuositus. Sami sanoo sen jaksossa itse: “tässä ei anneta sijoitussuosituksia”, hän ei ole sijoitusneuvoja eikä saa United Bankersilta korvausta. Havia kertoo omat salkkupoimintansa ja perustelunsa, Sami omat näkemyksensä ja ennusteensa. Luvut ovat keskustelijoiden omia, ja osa niistä on muistinvaraisia. Ne on tarkistettu julkisista lähteistä siltä osin kuin se on ollut mahdollista, ja poikkeamat on kerrottu tekstissä sen sijaan, että ne olisi korjattu hiljaa. Tekstityksessä ei ole puhujamerkintöjä, joten puhujat on päätelty keskustelun kulusta. Sidonnaisuus: Sami kertoo jaksossa omistavansa Nokiaa ja Wärtsilää sekä sijoittavansa pääosin indeksirahastoihin ja pääomarahastoihin.

Keitä keskustelijat ovat

Pasi Havia on United Bankersin UB Megatrendit -rahaston salkunhoitaja. Rahasto aloitti 6.3.2026, ja Havia tuli United Bankersille tammikuun puolivälissä. Ammattimaista salkunhoidon historiaa hänellä on noin 12 vuotta: ensimmäinen rahasto, jota hän alkoi hoitaa, perustettiin vuonna 2014. Hän hyödynsi megatrendejä jo aiemmassa rahastossaan. Jakson lopussa selviää, että hän asuu Virossa Pärnussa.

Sami Miettinen on Neuvottelija-kanavan juontaja. Hän kuvaa itseään sijoittajana suoraan: indeksirahastoja ja private equityä, mutta “stock pickerinä mä oon vähän paska”. Siksi jakso on hänelle myös valmennusta. Hän on lupautunut ensi kalenterivuodeksi porukkaan, jossa sijoitetaan oikealla rahalla tekoälyn avulla ja nimenomaan yksittäisiin osakkeisiin, ei indekseihin.

1. Megatrendisalkku on painotettu näkemys, ei pysyvä jako

Havian rahastossa on neljä megatrendiä, ja niiden painot kertovat, missä hän näkee tuoton juuri nyt:

Tekoälyn ylipaino on tietoinen: “Mä ylipainotan sitä juuri nyt ja otan sinne näkemystä.” Samalla Havia korostaa, ettei mikään painoista ole pysyvä. Megatrendejä voi vaihtaa, lisätä viidennen tai karsia kolmeen. Jos tekoälyn suhteen jotain tapahtuu, hän voi kutistaa sen painoa ja kasvattaa esimerkiksi ikääntymisen osuutta, “mikä sit taasen ei niin voimakkaasti korreloi teknologiayhtiöiden kanssa”.

Tämä on megatrendisijoittamisen olennainen piirre, joka jää usein huomaamatta. Teema ei ole indeksi. Se on salkunhoitajan näkemys siitä, mihin suuntaan maailma on menossa, ja painot ovat näkemyksen voimakkuuden mitta. Havian salkussa kolme neljästä teemasta on tällä hetkellä sivuroolissa.

Tuotto. Seitsemän ensimmäisen kuukauden tuotto on Havian mukaan “päälle 26 prossaa kaikkien kulujen jälkeen”. Alku ei ollut helppo. Kun rahasto starttasi maaliskuussa, “Trumpi alkoi härisemään siellä tosiaan Hormuzin suunnalla”, ja salkku meni ensin alaspäin ennen kuin se kiri ylös. YouTube-kuvauksen mukaan kehitystä ovat vetäneet erityisesti tekoälyinfrastruktuuriin kytkeytyvät Micron, Broadcom, Lumentum ja AMD.

2. Miettisen “ilkeä megatrendi ykkönen”: ihmistyö korvautuu

Sami esittelee jakson aikana oman alustavan teesinsä ensi vuoden sijoitushaasteeseen:

“Ihmistyö tullaan disruptoimaan tekoälyllä ensin näiden ystäviemme frontier-mallien kautta ja niiden deployment-kampanjoiden ja muiden yhteistyöiden kautta, ja sillä ihmiset androidisoituvat älypuolella, ja sitten hieman myöhemmin tän robotiikan ja real world AI:n kautta.”

Havia on samoilla linjoilla, mutta hän tarkentaa järjestystä. Ensimmäinen vaihe näkyy jo, mutta fyysinen tekoäly eli ihmisen fyysisen työn korvaaminen on vasta tulossa. Hänen mukaansa se kytkeytyy deglobalisaatioon. Kun humanoidi tai robotti tekee työn käytännössä samalla hinnalla kotimaassa kuin halpamaassa, halvan työvoiman etu katoaa ja tuotantoa voidaan tuoda lähemmäs. Havian mielestä tämä trendi lähti liikkeelle jo koronan aikana, kun tuotantoketjut takkusivat, laivaukset viivästyivät ja siruista oli pulaa, eikä hän näe sen katoavan.

Sami vie ajatuksen pidemmälle. Vanhat “plain vanilla” -megatrendit olivat urbanisaatio, globalisaatio ja ATK. Nyt Hormuzin salmi on kiinni, laivaliikenne on ongelmissa, eikä Yhdysvallat halua enää ylläpitää keskinäisriippuvaista maailmantaloutta. Hänen mukaansa globalisaatiotrendi voi siis kääntyä lokalisaatioksi. Havian vastaus on, että näin on käynyt jo monta vuotta: “en mä niinku nää, miksi se niinku tästä näin muuttuisi”.

Erikoisin hetki koskee Samin teesiä itseään. Kun Havia selittää muistisirujen kysyntää, hän käyttää sitä perusteluna: “mun mielestä tullaan tähän ehkä tähän Miettisen ilkeään megatrendi ykköseen eli ihmistyötä korvataan, niin tavallaan ne koneet vaatii niin järkyttävän määrän vaan sitä silikonia.” Samin yhteiskunnallinen pessimismi on siis Havialle sijoitusteesi: jos koneet tekevät ihmisten työt, ne myös kuluttavat ihmisten sijaan.

3. Kysyntä ei enää tule ihmisiltä vaan koneilta

Jakson tärkein analyyttinen ajatus on Havian kuvaus siitä, kuka tekoälyn laskentatehon oikeasti kuluttaa:

“Ennen se oli ihmisille se käyttö, mut nyt se on niille koneille ja ne on kyltymättömiä. Mikään ei tosiaan tunnu riittävän.”

Hän erottaa kolme aaltoa. Ensin tokeneita kulutti ihminen, joka kirjoitti kysymyksen chatbotille. Nykyään “ne tekoälyagentit käyttää huomattavan isoimman osan siitä tokenimäärästä”. Kolmas aalto tulee, kun fyysinen tekoäly saadaan kunnolla raiteilleen. Silloin osa laskennasta siirtyy datakeskuksista laitteisiin itseensä, koska reaalimaailman havainnointi ei siedä viivettä:

“On pakko niinku prosessoida paikallisesti, kun sun pitää havainnoida sitä reaalimaailmaa. Latenssihan on liian pitkä, jos sä niinku heität sen niinku internetin ylitse datakeskukseen.”

Tästä seuraa sijoittajalle konkreettinen johtopäätös. Reunalaskenta (edge computing) tarvitsee muisti- ja suoritinsiruja datakeskusten ulkopuolella, eli kysyntä ei rajoitu hyperskaalaajien konesaleihin. Sami tiivistää saman Nvidian kautta. Jensen Huang on kasvattanut yhtiönsä arvoa biljoonasta toiseen, mutta “se kysyntä ei tule ihmisiltä. Se tulee niiltä jättimäisiltä konesaleilta”.

Havia sanoo myös suoraan, mitä tämä tarkoittaa hänen omalle ajoitukselleen. Tässä syklin vaiheessa hän on mieluiten yhtiöissä, joita tarvitaan nykyisen infrastruktuurin rakentamiseen, “koska se kysyntä on niin hurjaa”. Kun sykli kypsyy ja jäähtymisen merkkejä alkaa näkyä, hän siirtyy todennäköisesti muunlaisiin yhtiöihin. Megatrendi ei siis tarkoita, että teeman sisällä istutaan samoissa osakkeissa loputtomiin.

4. Muistibuumi ja Micronin paradoksi

Muistisirut ovat jakson pisin yksittäinen aihe ja Havian “lemmikkiosake”.

Sami aloittaa omalla tappiollaan. Hän osti tammikuussa Applen kalleimman läppärin, koska RAM-buumi oli hänen mukaansa jo silloin ilmiselvä ja ehtinyt kauppojen hyllyille asti. Hiljattain hän tilasi kalleimman mahdollisen Macin, “11 tonnia plus ALV”. Samsungin tai SK Hynixin osakkeita hän ei kuitenkaan ostanut, koska Etelä-Korea kuului hänen päässään “vähän semmoiseen Kiina-kategoriaan”. Chaebolit voivat hänen mukaansa pelata omaa peliään.

Havialla ei ole korealaista muistiklusteria. Hänen muistialtistuksensa on yhdysvaltalainen Micron, ja maavalinta on tarkoituksellinen. Jos MAGA-politiikka alkaa suojella omaa markkinaa, poliittinen riski on hänen mukaansa amerikkalaisessa yhtiössä pienempi.

Micronissa on Havian mielestä markkinan väärinymmärrys:

“Micron on noussut viimeisen puolen vuoden aikana noin 200 % ja vuoden aikana noin 500 %. Kertoimet on edelleenkin ihan samat kuin mitä puoli vuotta takaperin ja noin vuosi takaperi.”

Kurssi on siis noussut tuloksen mukana, mutta arvostuskerroin ei ole laventunut. Markkina hinnoittelee Micronin ikään kuin se olisi koko ajan syklinsä huipulla: “juuri nyt olemme syklin huipulla, sen takia kertoimet on näin matalat. Puoli vuotta takaperin olemme syklin huipulla ja kertoimen siksi pitää olla näin matala.” Havia ei ymmärrä logiikkaa, koska yhtiö itse kertoo päinvastaista. Syyskuun viimeisenä päivänä julkaistun tuloksen yhteydessä Micron totesi, että vuosi 2027 tulee muistin osalta olemaan tiukempi kuin 2026. Kun analyytikko kysyi, milloin kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat, yhtiö vastasi, ettei sillä ole siitä näkyvyyttä.

Havian toinen perustelu on sopimusrakenne. Micron tekee asiakkaidensa kanssa pitkiä sopimuksia vuoteen 2031 asti ja lukitsee hinnan jo nyt. Havian mukaan tällaisia sopimuksia on tehty noin 35 prosentista kapasiteetista, jota yhtiö pystyy tarjoamaan vuoteen 2030 asti, ja tavoitteena on 50 prosenttia. “Käytännössä sulla jää niinku puolet liiketoiminnasta, joka voi olla jollain tavalla niinku tolle altis.”

Tarkennus. Julkisten raporttien mukaan Micronilla on 26 strategista asiakassopimusta, joista kaksi on jatkettu vuoteen 2031, ja pitkien sopimusten odotetaan kattavan yli 35 prosenttia liikevaihdosta vuoteen 2030 mennessä. Luku on siis osuus liikevaihdosta eikä kapasiteetista, mutta suuruusluokka on sama kuin Havialla. Tulosjulkistuksessa yhtiön johto sanoi vuosien 2027 ja 2028 olevan muistin osalta selvästi tiukempia kuin 2026, mikä tukee Havian kuvaa tilanteesta. Siksi hänen on vaikea käsittää, miksi osaketta hinnoitellaan kuin uusi kapasiteetti romuttaisi hinnat aivan nurkan takana.

Muistisyklien historiaa vasten tämä on jakson kiinnostavin väite. Sami muistuttaa, että aiemmissa sykleissä “aina on löytynyt sit joku tyyppi, joka on rakentanut ylikapasiteettia”. Havian vastaväite on, että kysynnän luonne on muuttunut. Kun kuluttaja on kone eikä ihminen, kysyntä ei kyllästy samalla tavalla. Lisäksi hyperskaalaajien investointiennusteita on nostettu kerta toisensa jälkeen.

Micronin painopiste on Havian mukaan DRAM-muisteissa, ja niistä tärkein on tekoälykiihdyttimien HBM-muisti. Yhtiö luopui jopa kuluttajamuistin myynnistä, koska se haluaa palvella datakeskuksia “läskisemmillä katteilla”. Tallennusmuistia (NAND) se tekee edelleen. Viimeisimmässä osavuosikatsauksessa oli ensimmäistä kertaa oma dia fyysisestä tekoälystä, jonka yhtiö arvioi voivan olla sille uusi merkittävä liiketoiminta-alue tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Sami täydentää kuvaa kuluttajan näkökulmasta. Datakeskukset ostavat muistia tukkuna ja ylihintaan, eikä edes Applen kokoinen jätti pysty kilpailemaan niiden kanssa. Hänen mukaansa tämä on syy, miksi iPhonen hintoja on jouduttu korottamaan. Hänen neuvonsa on puoliksi leikillinen: “kyllä mä niinku ostaisin vähän kotivaraa sitä omaa RAMia ja omaa muistia tässä nousevaa hintaa itsekin.”

5. Arvoketju: ASML, Broadcom, Lumentum ja muut pullonkaulat

Havian tapa valita yhtiöitä tekoälyteeman sisältä on jakson käyttökelpoisin osa. Hän ei osta teemaa vaan sen kapeimpia kohtia.

Eurooppa. Salkussa on eurooppalaisista ASML ja BE Semiconductor. Havian mukaan ongelma on, että Euroopasta on tosi vaikea löytää yhtiöitä, jotka olisivat tekoälyn keskiössä: “Eurooppa on pelannut itsensä paitsioon.” Sami nostaa ASML:n dominoivan aseman ja muistuttaa Mikko Alasaarelan kanssa käydystä keskustelusta Elon Muskin Terafab-hankkeesta. Jos joku kehittää kokonaan uuden tavan valmistaa mikropiirejä, sekin olisi disruptio. Havia uskoo, että Muskkin käyttää alkuun muiden yhtiöiden palveluja, kunnes saa omat tiiminsä kasaan.

Omat sirut. Moni suuri yhtiö suunnittelee nyt omia sirujaan. Amazonilla on Trainium ja Googlella TPU, mutta kumpikaan ei tee niitä kokonaan talon sisällä. Suunnittelun tekee Broadcom, joka on Havian salkussa.

Optiikka. Havian tuorein poiminta on optiikkayhtiö Lumentum, ja perustelu kertoo hänen menetelmästään:

“Näissä yhtiöaltistuksessa mä tykkään ottaa semmoista tosi niinku lasertarkkaa altistusta.”

Nokia liittyy datakeskusten välisiin valokaapeleihin, mutta sen liiketoiminnassa on “niin paljon kaikennäköistä muuta”. Parempi verrokki olisi ollut Coherent, mutta sen laserit menevät monille muillekin teollisuudenaloille. Havia halusi altistuksen nimenomaan siihen, että datakeskuksia rakennetaan nyt rajusti ja capex kasvaa, joten hän valitsi Lumentumin eikä Nokiaa tai Coherentia. Puhdas altistus on hänelle tärkeämpää kuin tuttu nimi.

6. Miksi salkussa ei ole SpaceX:ää eikä Anthropicia

Sami kysyy jättimäisistä listautujista. Moni SpaceX:n, Anthropicin tai OpenAI:n työntekijä tekee paljon rahaa, kun yhtiöt aikanaan tulevat pörssiin. Millaisen seulan läpi ne joutuisivat Havian salkkuun?

Vastaus on yksinkertainen sääntö. Salkun kaikki yhtiöt ovat voitollisia, ja “Anthropic esimerkiksi on niinku syvästi tappiollinen”. Havia haluaa, että yhtiö pystyy osoittamaan tekevänsä tuottavaa liiketoimintaa. Hän myöntää säännön hinnan: jos oikean varhaisen poiminnan osuisi tekemään, tuotot olisivat paljon parempia. Hänen kokemuksensa on kuitenkin, että myöhemminkin lähtiessä “kiitorataa vielä riittää”, jos yhtiö on hyvässä asemassa toimitusketjussa, ja väärän valinnan riski on silloin pienempi.

Muskin konglomeraatti. Sami muistuttaa, että kauppakorkeakoulussa opetettiin keskittymään ydintoimintoihin ja olemaan kapeassa kohdassa arvoketjua. Musk tekee päinvastoin: hän integroi vertikaalisesti kaiken minkä pystyy ja tekee lisäksi satunnaisia vetoja. Havian tulkinta on, että Musk on paketoinut yhtiöt kerroksiksi. Yksi on moonshot-liiketoiminta, yksi tekee jo tulosta ja kolmas asettuu näiden väliin. Se tekee kokonaisuuden arvon analysoinnista hankalaa, eikä hän ole sijoittanut näihin. Samin mukaan myös Sifterin Santeri Korpinen vältti Muskin yhtiöitä henkilöriskin takia, mutta hän myöntää, että joskus vahva omistaja on arvon pääasiallinen ajuri: “se Musk-lisä on sitten jotenkin jotain muutakin kuin vaan niitä lukuja”.

7. Kertoimet menevät rikki eksponentiaalisessa kasvussa

Sami kertoo pyytäneensä tekoälyä laskemaan Havian salkun yhtiöiden arvostuskertoimet. Tulos oli kaksijakoinen. Micron on niin halpa, että arvosijoittajan näkökulmasta se voisi olla arvo-osake, vaikka se on samalla “jäätävä kasvu ja laatuosake”. Toisessa päässä on Palantirin kaltaisia poikkeamia, “että multipelistä tulee hiki kun kattelee”.

Havian vastaus alkaa siitä, millä jakso myös avautuu:

“Mä olen joskus ajatellut niin, että tää sijoittaminen olisi jollain tavalla niinku matemaattinen yhtälö, jonka voi ratkaista. Mut ikävä kyllä sillä tavalla tää ei toimi, että sulla olis vaikka kaksi verrokkiyhtiötä ja ostat vaan sitä, jonka kertoimet on alemmat ja teet hyvät rahat.”

Kertoimien taakse pitää katsoa ja ennakoida, mihin suuntaan liiketoiminta ja sen ympäristö ovat menossa. Hänen salkkunsa ääripäät ovat juuri Micron, jolla on alimmat kertoimet, ja Palantir, jolla on korkeimmat. Kysymys on, miksi toisella on niin korkea ja toisella niin matala kerroin ja onko niissä järkeä tulevaisuuden valossa.

Havia käyttää Palantiria vertauskuvana Nvidiaan. Muutama vuosi sitten Nvidian P/E oli korkeimmillaan “jossain sadan kieppeillä”, nyt “joku 30”. Palantirin P/E oli hänen muistikuvansa mukaan “jossain 600–700”, kun yhtiö niukasti meni voitolle, ja nyt se on “halpa, kun se on jotain 150”. Molempien kyydissä olisi kannattanut istua koko matka, koska kerroin laski tuloksen kasvaessa eikä kurssin pudotessa. Havia uskoo Palantirin kertoimen laskevan jatkossakin.

Yleisemmin hän muotoilee periaatteen, joka on jakson otsikon kannalta keskeinen:

“Jos sulla on se kasvu todella eksponentiaalista, niin ne menee rikki. Jos sulla on semmoista kohtu stabiilia ennustettavaa kasvua, silloin se toimii ihan kivasti. Sitten kun sulla liiketoiminta kasvaa 100 % per vuosi yksi toisensa jälkeen, niin et sä saa niillä multippeleilla oikein kunnolla kiinni.”

P/E-luku on siis työkalu vakaan kasvun maailmaan. Kun tulos kaksinkertaistuu vuodessa, tämän vuoden kerroin kertoo lähinnä sen, kuinka paljon markkina epäilee kasvun jatkumista. Havia lisää, ettei puolijohteiden kertoimissa ole tapahtunut juuri muutosta, vaikka tuloskasvu on ollut “todella rajua ja ronskia”. Hän mainitsee nähneensä kaavion, jonka mukaan isot teknologiayhtiöt kuten Meta ja Apple eivät ole kymmenen vuoden historiaan verrattuna yliarvostettuja.

Samin vastaväite. Sami ei ole aivan vakuuttunut. Jos P/E-luvun kääntää tulostuotoksi (earnings yield), noin 20:n P/E vastaa noin viiden prosentin tuottoa, ja se osuu hänen mukaansa juuri riskittömän koron “sweet spottiin”. Hän sanoo pohtineensa jopa “kerettiläisiä ajatuksia”: pitäisikö ryhtyä vanhoilla päivillä korkosijoittajaksi. Havia ei tartu tähän vertailuun, koska hän ei pelaa kerroinpeliä. Erimielisyys jää auki, ja se on rehellinen tapa jättää se. Viiden prosentin tulostuotto ja korkotaso ovat argumentti arvostuksen ylärajasta, Havian eksponentiaalinen kasvu argumentti sitä vastaan.

8. Rengasrahoitus ja kilpailu pääomasta

Sami ottaa esiin Jensen Huangin viisikerroksisen tavan hahmottaa tekoälyn arvoketju. Hänen mukaansa “Musta Pekka” voi löytyä ylimmästä kerroksesta eli frontier-malleja tekevistä Anthropicista ja OpenAI:sta. Niiden liikevaihto voi osoittautua ontoksi, tai sitten ne ottavat liikevaihtonsa ihmistyöstä, “sinun ja minun selkänahalla”. Siihen asti seurataan, miten capexilla rakennetaan datakeskuksia, ja välissä on “tämmönen ihmeellinen rinkirahoitus”.

Havia ei usko, että kukaan oikeasti näkee rengasrahoituksen läpi:

“Se rinkihän toimii ihan iloisesti, kun rallitellaan ylöspäin, ja nyt se selviää myöhemmin, jos tullaan alaspäin, että kuka oli velkaa kenelle ja millaisilla ehdoilla.”

Hänen johtopäätöksensä on sijoittajalle epämukava mutta realistinen. Riskiä ei pääse välttämään, koska melkein kaikki rajusti rakentavat ja capexia käyttävät yhtiöt ovat mukana tällaisissa järjestelyissä. Jos haluaa sijoittaa teemaan, riski pitää hyväksyä ja tiedostaa.

Ei kassavirraton kupla. Sami pitää kuplapuhetta outona. Tekoäly tuo hänen mukaansa oikeaa älyä maailmaan, ja hän näkee sen omissa työkaluissaan. Yhtiöt tekevät hirveän hyvää tulosta, vaikka monen vapaa kassavirta on nyt painunut negatiiviseksi investointien takia.

Samin korkoteoria. Sami esittää jakson omaperäisimmän makroväitteen. Pitkät korot ovat nousseet, koska maailmaan on palannut riskitön korko: “Ennen ei ollut riskitöntä korkoa, oli korotonta riskiä. Nyt on korollista riskiä.” Hänen mukaansa valtioiden kyky hoitaa alijäämiään on heikentynyt, ja samaan aikaan ne joutuvat kilpailemaan vieraasta pääomasta biljoonien dollarien teknologiayhtiöiden kanssa, jotka imevät pääomaa saman kokoluokan summilla. Havia on samaa mieltä siitä, että samasta pääomasta kilpaillaan, mutta jättää tarkemman analyysin korkosalkunhoitajille.

9. Arvosijoittaminen, momentum ja putoavat puukot

Sami muistuttaa, että arvosijoittaminen on ollut strategiana “kohtuullisen paska idea” pitkään. Joku Warren Buffett on löytänyt hyviä tupakantumppeja ja vivuttanut niitä velalla, mutta roskakorin tonkiminen matalien kertoimien perässä ei ole helppo tie: “Se putoava puukko on usein putoava puukko.”

Havia sanoo itse pitävänsä momentumista eli ostaa mieluummin nousevaa kuin laskevaa käyrää. Hän myöntää, että arvosijoittaminen on tuottanut todella huonosti lähes 20 vuotta, kun kasvuyhtiöt ovat vieneet. Hän ei kuitenkaan pidä tilannetta pysyvänä:

“Kaikki menee niinku sykleissä, taloudessa, sijoittamisessa. Kyllä mä uskon, että arvosijoittaminen ja sen tyyppiset yhtiöt tulee jossain vaiheessa takaisin. Ja koska se alituoton kausi on niin pitkä, niin se on todennäköisesti varsin brutaali sitten kun tapahtuu.”

Tämä on jakson tärkein vastapaino. Kasvuteemoihin keskittyvä salkunhoitaja sanoo itse, että vastakkainen tyyli palaa ja että paluu voi olla raju. Se kannattaa pitää mielessä, kun lukee edelliset luvut.

10. Puolustus: vastuullista sijoittamista vai ESG:n vastakohta

Sami toteaa, että vielä hetki sitten aseiden valmistamista pidettiin ESG-vastaisena toimintana, mutta nykyään puolustukseen sijoittamista pidetään yhteiskunnallisesti vastuullisena. UB Megatrendit on SFDR-asetuksen artikla 8 -rahasto, eli se edistää ympäristöön tai yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia, ja puolustus on silti yksi sen neljästä teemasta. Samilla on vastuullisesta sijoittamisesta oma, provosoiva näkemyksensä. Jos sijoittamisella haluaisi oikeasti vaikuttaa, pitäisi ostaa osuus vaikkapa lapsityövoimaa käyttävästä yhtiöstä ja mennä yhtiökokoukseen vaatimaan sille loppua. Vastuullisuutta ei ole se, että sijoittaa jo valmiiksi hyvin hoidettuun yhtiöön ja kantaa “sädekehää pään päällä”.

Havian perustelu Euroopan puolustukselle on kolmiosainen:

1. Naton tavoite. Naton huippukokouksessa vuosi sitten päätettiin nostaa puolustusmäärärahat viiteen prosenttiin bkt:sta: 3,5 prosenttia suoraan puolustukseen ja 1,5 prosenttia sitä tukevaan infrastruktuuriin. Kaikki eivät nosta heti, mutta “mitä lähempänä itärajaa ollaan, niin sitä nopeammin”. Havian mukaan Virossa taso on jo 5,5 prosenttia bkt:sta. (Viron vuoden 2026 budjetti asettaa tason vähintään viiteen prosenttiin, ja vuosien 2026–2029 keskiarvo on 5,4 prosenttia.)
2. Pitkä aliinvestointikausi ja luottamuspula. Eurooppa on kerännyt rauhan osinkoa pitkään. Ensin aliinvestointi pitää kuroa umpeen ja sitten puolustus laittaa kuntoon, koska Yhdysvaltoihin ei enää luoteta samalla tavalla kuin ennen.
3. Eurooppalaiset toimittajat. Jos maa haluaa käyttää puolustusbudjettiinsa EU-rahoja, Havian mukaan vähintään puolet hankinnoista pitää kohdistaa eurooppalaisiin toimijoihin, mikä tukee Euroopan puolustusteollisuutta. Tarkennus: EU:n 150 miljardin euron SAFE-lainainstrumentissa vaatimus on vielä tiukempi. Vähintään 65 prosenttia komponenttien arvosta pitää tulla EU:sta, ETA-maista tai Ukrainasta, eli Havian argumentti on todellisuudessa vahvempi kuin hän esitti.

Lisäksi Havia nostaa esiin Aasian. Xi Jinpingin on raportoitu puhuneen siitä, että Kiinan pitäisi olla valmis Taiwanin suhteen vuoteen 2027 mennessä. Havian arvion mukaan aikataulu voi siirtyä vuoteen 2028, koska Xi on taas tehnyt puhdistuksia sotilasjohdossaan ja koska Taiwanissa on vaalit, joissa Peking voi toivoa myötämielisempää hallitusta. Jos Ukrainaan tulisi rauha, uusi uhka voisi siis nousta nopeasti Aasiassa. Se pitäisi puolustusmegatrendin hengissä.

Mitä Havia välttää. Hän karttaa puolustusyhtiöitä, joissa valtio on suuri omistaja. Jos kriisi kärjistyy ja kysyntä räjähtää, valtio voi sanoa, ettei tavaraa odoteta ulos “tämmösillä katteilla”. Sami mainitsee Rheinmetallin, Saabin ja Summa Defencen. Havian mukaan Summa Defence ei ole hänelle järkevän kokoinen yhtiö, ja kun karsii valtio-omisteiset ja liian pienet pois, jäljelle jäävä joukko on loppujen lopuksi melko pieni.

Poiminnat. Havialla on Euroopan puolustuksesta kaksi yhtiötä:

• TKMS, Thyssenkruppista irrotettu yhtiö, joka valmistaa sukellusveneitä ja taistelufregatteja.
• Theon International, joka valmistaa lämpö- ja pimeänäkökiikareita ja jolla on nykyään myös yhteisyritys drooniteknologian kehityksessä.

Havian mukaan Rheinmetall putosi hiljattain eniten noin 40 vuoteen, koska se hävisi Saksan fregattihankinnan juuri TKMS:lle. Tarkennus: Saksa jäädytti kesäkuun lopussa 2026 F126-fregattiohjelman ja siirtyi kahdeksaan TKMS:n MEKO A-200 -fregattiin. Rheinmetallin osake sulkeutui päivän aikana noin 19 prosenttia alempana. Pudotus oli raju, mutta Bloombergin mukaan se oli suurin päivänsisäinen lasku vasta huhtikuusta 2025 lähtien, ei 40 vuoteen. Sami pitää Rheinmetallia nyt putoavana puukkona. Hän mainitsee myös suomalaisen drooninvastaisen teknologian yhtiön Sensofusionin suunnitellun listautumisen, joka oli tallennuksen aikaan tulossa “aika kalliilla multippelilla”. Samin mielestä hyvin fokusoitunut yhtiö voisi silti olla tyyppiä, josta Havia joskus ostaisi ensimmäisen suomalaisen osakkeensa.

Suomalaiset osakkeet. Havian salkussa ei ole suomalaisia osakkeita. Hänen kantansa on suora: hän ei osta Nokiaa tai Wärtsilää “armosta” vain siksi, että Suomen paino maailmanindeksissä on mitä on. Sami toteaa, että Suomesta puuttuu “semmonen viiltävä tekoäly- tai datakeskustrendifirma”.

11. Energia kerroksittain: Yhdysvaltain vanha sähköverkko

Sami aloittaa energiasta oman tulkintansa kautta. Kiina on hoitanut energian pitkäjänteisesti, rakentanut aurinkovoimaa ja odottaa hänen mukaansa ei-fossiilisen energian pedin varassa, että amerikkalaiset kehittävät hirveällä rahalla inferenssikoneet. Havia on samaa mieltä lähtöasetelmasta, mutta vetää siitä vastakkaisen sijoitusjohtopäätöksen:

“Yhdysvallat on energian osalta aikalailla kuin kuolleen ihmisen aivokäyrää, ja Kiina se tykittää ylöspäin. Ja itseasiassa juuri tästä syystä mä sijoitan juuri sinne Yhdysvaltoihin.”

Logiikka on sijoittajan perusasia. Siellä missä on ongelma, on kysyntää ratkaisijoille. Havian mukaan Yhdysvaltain energiainfrastruktuuri on “ihan hirvittävän vanha”, ja tilanne muistuttaa Euroopan puolustusteollisuutta, jota sekin on laiminlyöty pitkään. Hänen mukaansa yli puolet verkon muuntajista on yli 30 vuotta vanhoja, ja niiden käyttöikä on 30–40 vuotta. Lisäksi Trump on ilmoittanut asettavansa kiinalaiset muuntajat tuontikieltoon, joten muuntajista on tulossa pulaa. Molemmat pitävät paikkansa. Yhdysvaltain energiaministeriön arvion mukaan noin 70 prosenttia suurista muuntajista on yli 25 vuotta vanhoja, ja niiden keski-ikä on lähes 40 vuotta. Trump allekirjoitti elokuussa 2026 asetuksen, joka rajoittaa vihamielisten valtioiden, käytännössä Kiinan, valmistamien muuntajien, inverttereiden ja katkaisijoiden käyttöä sähköverkossa.

Havia on rakentanut energiateeman kerroksittain, niin että jokainen yhtiö kattaa eri vaiheen sähkön matkasta datakeskukseen:

Samin agenttitesti. Sami kertoo pitäneensä kesällä kokeen tekoälytyöryhmässä, jossa useat agentit saivat keskustella sijoitusvalinnoista. Ne päätyivät ranskalaiseen kaapelivalmistajaan Nexansiin eivätkä Vertiviin, ja Sami pitää sitä merkkinä siitä, että “bottien poimintakyvyt ei oo ainakaan ollut kesällä kovin kummoisia”. Hän aikoo rakentaa ensi vuodeksi arvoketjun, joka on “jaettu atomeihin”, ja Jensen Huangin viisikerroksinen malli on hänen mukaansa vasta kevyttä alkua. Ongelma on, että nykyhetken oikea mallintaminen ei kerro mitään seuraavasta vuodesta. Siinä ihmisen intuitio on Samin mukaan “vielä aika lyömätön”.

12. Ikääntyminen: Eli Lilly eikä Novo Nordisk

Väestön ikääntyminen on Havian salkun hiljaisin teema, ja sen kiinnostavin poiminta on Eli Lilly. Sami kertoo, että hänet houkuteltiin Berkshire Hathawayn yhtiökokousmatkalla ostamaan Novo Nordiskia, jonka hän onneksi myi nopeasti, kun se osoittautui putoavaksi puukoksi (matkasta kerrotaan jaksossa 330).

Havia perustelee Lillyn kolmella asialla:

• Laihdutuslääkkeet. Lillyn reseptien määrä jatkaa nousuaan, kun Novolla ne ovat valuneet alaspäin.
• Laajuus. Lilly on Novoa paljon suurempi, ja sillä on muutakin liiketoimintaa. Se on laajentunut tarttuviin tauteihin, ostanut rokoteyhtiön ja kehittää Alzheimerin taudin hidastamista. Lisäksi sillä on Nvidian kanssa yhteinen laboratorio tekoälyavusteiseen lääkekehitykseen. Havian mukaan kumpikin laittaa siihen miljardi dollaria. Tammikuussa 2026 julkistetun tiedon mukaan miljardi dollaria viidessä vuodessa on kuitenkin hankkeen yhteissumma eikä kummankin osuus. Rokoteyhtiöitä Lilly osti toukokuussa 2026 kolme, yhteensä noin 3,8 miljardilla dollarilla.
• Poliittinen riski. Havia ei valinnut Novoa osittain samasta syystä kuin Micronin Samsungin sijaan: MAGA-politiikan aikana poliittinen riski on hänen mukaansa suurempi Novolla kuin Lillyllä. Sami muotoilee saman värikkäämmin: Lilly on “Trumpin erikoissuojelussa toisin kuin ehkä ilkeät tanskalaiset, jotka omistavat Grönlantia”.

Sami lisää sivuhuomion: tanskalaiset saivat Novon kanssa oman “Nokia-hetkensä”, mutta Tanska on vauras maa. Hänen lukunsa mukaan tanskalaisilla on varallisuutta noin 350 000 euroa ja suomalaisilla noin 150 000 euroa asukasta kohden, ja suomalaisten varallisuudesta suuri osa on kiinteistöissä. UBS:n Global Wealth Report 2026 antaa aikuista kohden suuremmat luvut: keskimäärin noin 523 000 dollaria Tanskassa ja 209 000 dollaria Suomessa. Suhde on kuitenkin sama kuin Samilla, noin 2,5-kertainen.

13. Maantieteellinen hajautus: miksi ei Kiinaa

Sami kertoo oppineensa 13 Lontoon-vuotensa aikana yhden asian. Aina kun hän on pudottanut Yhdysvaltain painoa salkussaan kahdesta kolmasosasta noin 40 prosenttiin, hän on menettänyt tuottoja. Havian salkussa Yhdysvallat on selvässä ylipainossa, koska se on innovatiivisin maa, vaikka mikään sääntö ei estä sijoittamasta esimerkiksi kiinalaisiin yhtiöihin.

Havian ongelma Kiinan kanssa ei ole teknologia vaan omistajan asema:

“Ne tuotot, mitä niinku yhtiön sisällä tehdään, niin niistä ei välttämättä tämmöinen länsimainen kapitalisti pääse hyötymään, et sieltä voi niinku pumpata jollain muilla tavoin valtion hyödyksi.”

Esimerkkinä hän mainitsee Alibaban. Sen teknologia kehittyy hyvin ja sillä on kilpailukykyisiä omia malleja, mutta kurssi ei ole kehittynyt kummoisesti. Vielä vakuuttavampi on hänen oma kokemuksensa. Aiemmassa rahastossa salkussa oli kiinalainen pelien livestriimausyhtiö Huya, kunnes Kiina päätti yhdessä yössä, että pelaaminen on haitallista ja sille pitää laittaa rajat. “Matto niinku jalkojen alta yhdessä yössä”, ja sijoitusteesi mureni. Länsimaissa sellaista ei hänen mukaansa tapahtuisi.

14. Eurooppa: sääntelyn korkki ja “Not available in this region”

Sami pitää Euroopan sääntelyä “karmeana”. Hän kertoo kavereiden jakamasta laulusta, jonka teema oli “not available in your region”: amerikkalaiset ja jopa kiinalaiset alkavat luovuttaa Euroopan suhteen, koska sen säännöt ovat niin hankalia, ettei sitä jakseta edes palvella. Hänen mukaansa tämä kannattaa muistaa myös toisinpäin. Kiinalaista altistusta pelätään syystäkin, mutta ei ole mahdoton tulevaisuus, että Kiina vain keskittyy omaan maahansa eikä myy enää mitään. Siksi maanosan sisäistä kompetenssia pitäisi alkaa rakentaa, koska keskinäisriippuvuus, jossa halvat aurinkopaneelit tulevat Kiinasta ja tehokkain tekoäly Yhdysvalloista, ei ole ikuinen.

Havia on samaa mieltä siitä, että Eurooppa on “pelannut itsensä tästä pelistä ihan pihalle”. Datakeskuksia Eurooppaan kyllä nousee, mutta tekoälyn kehittäjänä ranskalainen Mistral on muihin nähden “ihan niinku toisessa ääripäässä”. Havia kertoo, että Mistralin uusimmasta mallista vitsailtiin keväällä lihavana kissana ja odotettiin biljoonilla parametreilla koulutettua supermallia. Tallennuksen aikaan yhtiö oli julkaissut uuden frontier-mallinsa (Mistral Large 4 tuli tutkimusesikatseluun 6.10.2026, ja siinä on noin biljoona parametria), “mutta ei sitä nyt niinku kukaan oo erityisen kovalla innolla asentamassa koneisiin”. Sami lisää poikkeuksen: jotkut eurooppalaiset viranomaiset, joiden käyttö on rajattu eurooppalaisiin malleihin.

15. Suomi datakeskusmaana: yksisilmäinen sokeiden laaksossa

Sami esittää jakson optimistisimman puheenvuoron. Suomessa on Saksaan ja Yhdysvaltoihin verrattuna todella hyvä sähköverkko (Fingrid), toimivat siirrot ilman blackouteja ja brownouteja, kyky rakentaa tarjontaa, perusvoimaa ja tuskin suurta vastustusta modulaarisille ydinvoimaloille. Lisäksi vanhoja paperitehtaita ja muita datakeskuspaikkoja on korkeajännitelinjojen vieressä. Hänen mukaansa infrarakentajien käyttöaste on jo noussut, ja “kerrankin voisi olla vähän valoa tänne Pohjolan perälle”.

Havia tuo mittasuhteet. Suomi on silti kokonaisuudessa “pisara meressä”. Hänen mukaansa Yhdysvalloissa on noin 75 prosenttia kaikesta datakeskuskapasiteetista, Kiina tulee sen jälkeen ja Euroopan osuus on ylipäätään tosi pieni. Tarkennus: Synergy Researchin mukaan Yhdysvaltain osuus hyperskaalaajien kapasiteetista on hieman yli puolet. Järjestys on oikea, mutta 75 prosenttia on liikaa. Suomessa uutisoinnin määrä saa investoinnit tuntumaan suuremmilta kuin ne ovat.

Sami hyväksyy tämän mutta vastaa sananlaskulla: “sokeiden laaksossa yksisilmäinen on kuningas”. Euroopan sisäisessä pelissä Suomella on hänen mukaansa hyvät kortit. Lisäksi datakeskusinfra on tahmeaa, ja se kasvattaa energiaklusteria. Havia vahvistaa tämän: jos uutta energiaa tarvitaan, se rakennetaan, ja energia jää paikalleen “ihan sama mitä sille datakeskukselle käy”. Sami myöntää, ettei Suomi ole tässä primäärinen innovaattori, paitsi ehkä Wärtsilä ja Nokia, joita hän toivoo “oman salkkuni puolesta tässä häpeämättömästi”. Asennus- ja palvelutyötä syntyy silti: “perus ihmisen leipää sieltä tulee”.

16. Volatiliteetti ja pitkä aikajänne

Kun Sami kysyy, miten Havia suhtautuu 15 prosentin pudotukseen, vastaus on rauhallinen. Sellainen voi tulla huonon osavuosikatsauksen jälkeen, mutta Havialla on yleensä maltti katsoa pidemmällä aikajänteellä. Esimerkki on taas Micron. Kun sen osavuosikatsaus puoli vuotta sitten “lörpsähti”, Kauppalehti soitti ja kysyi Havian mielipidettä. Hän sanoi pitävänsä osaketta selvästi aliarvostettuna, ja se nousi sen jälkeen 200 prosenttia. Jos se nyt taas lörpsähtää, kasvutarina on hänen mukaansa edelleen täysin paikallaan.

Sami tiivistää yleisen opin: sijoitustuotteita ei kannata treidata viikkotasolla, vaan rakentaa hyvin tasapainotettu salkku.

17. Samin haaste: paikallinen tekoäly ja katteeton itsevarmuus

Jakson kehyskertomus on Samin ensi vuoden sijoitushaaste. Hän valmistautuu siihen myös laitteiden kautta. Hänen mukaansa reunalaskenta ja “real world AI” kuuluvat hänen tulevaan tekoälysalkkuunsa, ja hän rakentaa omaa tekoälyagenttiaan Samanthaa toimimaan paikallisesti. Uudessa koneessa on 250 gigatavua RAM-muistia ja neljän teratavun levy, jotta hän voi ajaa avoimia malleja ilman internetyhteyttä. Hänen mukaansa vuoden takainen Sami ei olisi uskonut kuulemaansa: “tänkin vuoden aikana mitä on tapahtunut on ollut niinku ihan uskomaton kehitys”. Suurvallat taistelevat tästä niin valtavasti, ettei jarrua voida painaa.

Sami päättää jakson itseironisesti. Jos hän häviää haasteessa yleisindeksille, se pitää hyväksyä “niinku mies”. Toistaiseksi hänellä on kuitenkin “katteetonta itsevarmuutta” siitä, että ensi vuosi on niin erilainen, että siitä voisi löytyä iso trendi, jota markkina ei ole vielä hinnoitellut.

Keskustelu jatkuu Sisäpiirin puolella Havian elämästä ulkosuomalaisena Pärnussa.

Lähteet ja näkemykset

Jakson luvut on tarkistettu julkisista lähteistä 19.10.2026. Poikkeamat on kerrottu yllä tekstissä ja koottu tähän.

Lähteistä tarkistettu:

• Pasi Havia ja UB Megatrendit. United Bankers tiedotti 15.1.2026 nimittäneensä Pasi Havian megatrendeihin keskittyvän rahaston salkunhoitajaksi. Havia tuli Helsinki Capital Partnersilta, jossa hän oli osakas ja hoiti HCP Focus- ja HCP Quant -rahastoja. (Inderes / United Bankers, HedgeNordic)
• Micronin tulos. Tilikauden 2026 neljännellä neljänneksellä liikevaihto oli 54,2 miljardia dollaria (+379 % vuodessa). Johto arvioi vuosien 2027 ja 2028 olevan muistin osalta selvästi tiukempia kuin 2026. Osake oli syyskuun puolivälissä noussut vuodessa noin 520 prosenttia, mikä vastaa Havian “noin 500 prosenttia”. (Let’s Data Science, POEMS)
• Micron ja kuluttajamuisti. Micron ilmoitti joulukuussa 2025 luopuvansa Crucial-kuluttajaliiketoiminnasta. (StorageNewsletter)
• Naton viiden prosentin tavoite. Haagin huippukokous kesäkuussa 2025: 5 % bkt:sta vuoteen 2035 mennessä, josta 3,5 % ydinpuolustukseen ja 1,5 % puolustukseen liittyviin menoihin. (OSW, Global Government Forum)
• TKMS ja Theon. TKMS listautui Frankfurtiin 20.10.2025, ja thyssenkrupp jäi 51 prosentin omistajaksi. Theon International on kannettavien pimeänäkö- ja lämpökameralaitteiden johtava eurooppalainen valmistaja ja sopi kesäkuussa 2026 Safranin kanssa yhteisyrityksestä droonien optiikkaan. (thyssenkrupp, Theon / Safran)
• Muuntajat. Noin 70 % Yhdysvaltain suurista muuntajista on yli 25 vuotta vanhoja. Elokuun 2026 presidentin asetus rajoittaa vihamielisten valtioiden muuntajia, inverttereitä ja katkaisijoita. (Reliamag, pv magazine)
• Constellation Energy. Yhdysvaltain suurin ydinvoiman tuottaja. Sopimukset muun muassa Microsoftin kanssa (Crane, 2024) ja Metan kanssa (Clinton, 2025), ja lokakuussa 2026 raportoitiin Googlen kanssa noin 3,6 gigawatin kokonaisuudesta. (DCD, Data Centre Magazine)
• Eli Lilly. Lillyn ja Nvidian tekoälylaboratorio julkistettiin 12.1.2026, enintään miljardi dollaria viidessä vuodessa. Toukokuussa 2026 Lilly osti kolme rokotekehittäjää noin 3,8 miljardilla dollarilla. (Fierce Biotech, BNN Bloomberg)
• Huya ja Kiinan pelisääntely. Joulukuun 2023 peliluonnossäännöt romahduttivat kiinalaisten peliyhtiöiden kursseja, ja Huya putosi päivässä 10,7 %. Elokuussa 2021 alaikäisten pelaaminen oli jo rajattu kolmeen tuntiin viikossa. (VOA)
• Mistral Large 4. Tutkimusesikatseluun 6.10.2026, noin biljoona parametria. (Artificial Analysis)
• Sensofusion. Toimitusjohtaja Tuomas Rasila kertoi syyskuussa 2026 yhtiön suunnittelevan listautumista. (Inderes)
• Muistin hinnat ja iPhone. Tim Cook sanoi kesäkuussa 2026 hinnankorotusten olevan väistämättömiä sirujen ja muistin kustannusten takia. TrendForcen mukaan DRAM-sopimushinnat nousivat vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä noin 90 % edellisestä neljänneksestä. (iPhone in Canada, Igor’s Lab)
• Arvo vastaan kasvu. MSCI World Value jäi kasvuosakkeista jälkeen vuodesta 2007. J.P. Morganin mukaan vuodet 2007–2020 olivat arvotyylin pisin alamäki toisen maailmansodan jälkeen. (J.P. Morgan AM)
• Taiwan. Xin raportoitu tavoite on, että armeija on valmis vuoteen 2027 mennessä. Keskussotilaskomission varapuheenjohtaja Zhang Youxia joutui tutkinnan kohteeksi tammikuussa 2026. Taiwanin seuraavat presidentinvaalit ovat tammikuussa 2028. (Berkeley Political Review, Wikipedia)
• Hormuzin salmi. Yhdysvaltain ja Israelin sota Irania vastaan alkoi 28.2.2026, ja Iran sulki salmen tai lamautti liikenteen siellä maaliskuusta alkaen. (Ahram Online)

Tarkennuksia:

• Rheinmetall. Pudotus seurasi F126-ohjelman jäädyttämistä ja siirtymistä TKMS:n MEKO A-200 -fregatteihin. Pudotus oli noin 19 %, mutta ei suurin 40 vuoteen. (MarineLink, Börse Global)
• EU-rahoituksen kotimaisuusvaatimus. SAFE-lainoissa vaatimus on 65 % komponenttien arvosta, ei puolet. (Bird & Bird)
• Datakeskuskapasiteetti. Yhdysvaltain osuus on hieman yli puolet, ei noin 75 %. (TechInsights / Synergy)
• Micronin pitkät sopimukset. Yli 35 % liikevaihdosta vuoteen 2030 mennessä, ei kapasiteetista. Havian 50 prosentin tavoitetta ei löytynyt julkisista lähteistä.
• Lillyn ja Nvidian laboratorio. Miljardi dollaria on yhteissumma, ei kummankin osuus.
• Kertoimet. Nvidian ennuste-P/E oli vuonna 2026 noin 20–22 ja Palantirin noin 110–116. Havian luvut (Nvidia noin 30, Palantir noin 150) ovat oikeaa suuruusluokkaa, ja hänen huippulukunsa sopivat toteutuneisiin P/E-lukuihin. (The Motley Fool)
• Varallisuus. UBS:n mukaan keskimääräinen varallisuus aikuista kohden on Tanskassa noin 523 000 ja Suomessa noin 209 000 dollaria. Samin luvut ovat pienempiä, mutta suhde on sama. (Wikipedia / UBS)

Keskustelijoiden omia arvioita ja näkemyksiä:

• Rahaston yli 26 prosentin tuotto seitsemässä kuukaudessa ja megatrendien painot (Havian ilmoittamat; rahaston omat raportit ovat ensisijainen lähde).
• Micronin nousu noin 200 % puolessa vuodessa ja kertoimien pysyminen ennallaan (Havian muistinvaraiset luvut).
• Micronin pitkien sopimusten 50 prosentin tavoite ja fyysisen tekoälyn dia osavuosikatsauksessa (Havia; ei tarkistettu).
• Xin aikataulun siirtyminen vuoteen 2028 (Havian arvio).
• Riskittömän koron paluu ja valtioiden kilpailu pääomasta teknojättien kanssa (Samin teoria).
• Ihmistyön korvautuminen koneilla megatrendinä (Samin teesi).
• Suomen asema datakeskusmaana Euroopassa (Samin näkemys).

Mitä jaksosta jää käteen

• Megatrendi on näkemys, ei indeksi. Havian salkussa yli 60 prosenttia on tekoälyssä juuri nyt, ja hän sanoo suoraan siirtyvänsä eteenpäin, kun sykli jäähtyy. Teemasijoittajan kannattaa kysyä, kuka painoista päättää ja millä perusteella.
• Kysynnän kuluttaja vaihtuu. Kun tokenien ja muistin käyttäjä on agentti tai robotti eikä ihminen, kysyntä ei kyllästy samalla tavalla. Tämä on Havian peruste sille, että muistisyklin vanha logiikka ei ehkä toimi.
• Lasertarkka altistus. Havia valitsee arvoketjun kapeimman kohdan: Lumentum Nokian tai Coherentin sijaan, Broadcom sirujen suunnittelijana ja energiassa yksi yhtiö kutakin kerrosta kohden.
• Kertoimet menevät rikki eksponentiaalisessa kasvussa, mutta Samin vastaväite jää voimaan: viiden prosentin tulostuotto kilpailee nyt riskittömän koron kanssa.
• Rengasrahoitusta ei voi välttää tekoälyinfrastruktuuriin sijoittaessa. Riski pitää hyväksyä ja tiedostaa.
• Poliittinen riski valitsee osakkeen. Micron Samsungin sijaan ja Eli Lilly Novon sijaan kertovat samasta logiikasta: MAGA-ajan Yhdysvalloissa kotimainen yhtiö on poliittisesti turvallisempi. Kiinan riski näkyi Huyan tapauksessa yhdessä yössä.
• Arvo palaa joskus, ja raju paluu on mahdollinen. Momentumiin nojaava salkunhoitaja sanoo sen itse.

Jakson tiedot

• Jakso: Megatrendeillä osaketuottoa | Pasi Havia | Neuvottelija 416, julkaistu 19.10.2026, kesto 56:17
• Vieras: Pasi Havia
• Aiemmat jaksot samasta aihepiiristä: Elon Musk omistaa koko maailman | Mikko Alasaarela | Neuvottelija 403, Berkshire, Novo ja Hims | Henri Blomster, Jesse Viljanen | Neuvottelija 330, Tätä sijoittaja ei saa nyt unohtaa | Martin Paasi | Neuvottelija 388
• Lähde: jakson oma suomenkielinen tekstitys YouTubessa ja julkaisijan kappalejako

Jakson kulku

• 00:00 — Sijoittaminen ei ole ratkaistava matemaattinen yhtälö
• 01:21 — Pasi Havia ja UB Megatrendit esittäytyvät
• 02:36 — Seitsemän kuukautta ja yli 26 prosentin tuotto
• 03:05 — Samin tekoälysijoitushaaste ensi vuodelle
• 03:48 — Rahaston neljä megatrendiä ja niiden painot
• 04:59 — Megatrendien painoja voi muuttaa joustavasti
• 05:47 — Ihmistyön korvaaminen tekoälyllä uutena megatrendinä
• 06:35 — Fyysinen tekoäly ja tuotannon paluu lähemmäs
• 07:56 — Globalisaatiosta lokalisaatioon Hormuzin salmen varjossa
• 08:40 — Yhdysvallat, Kiina ja Eurooppa tekoälykisassa
• 09:40 — Miksi Kiinaan sijoittaminen ei houkuttele
• 10:20 — Muistibuumi ja Micron Korean sirujen sijaan
• 11:40 — Micronin kertoimet pysyvät matalina tuloksen kasvaessa
• 13:03 — Koneiden kyltymätön siruntarve ajaa kysyntää
• 14:03 — Nvidia, tekoälyagentit ja reunalaskenta
• 15:07 — Eurooppalaiset poiminnat ASML ja BE Semiconductor
• 15:55 — Omat sirut: Broadcom, Google ja Amazon
• 16:36 — Miksi SpaceX ja Anthropic eivät sovi rahaston sijoituskohteiksi
• 19:05 — Verrokkianalyysi ja kertoimien taakse katsominen
• 20:40 — Muskin konglomeraatti ja henkilöriski
• 22:18 — Lumentum tarkkana altistuksena datakeskusten optiikkaan
• 23:56 — Rengasrahoitus tekoälyn arvoketjussa
• 25:10 — Kilpailu pääomasta ja pitkien korkojen nousu
• 27:44 — Kertoimet hajoavat eksponentiaalisessa kasvussa
• 28:57 — Arvosijoittamisen pitkä alituotto ja momentum
• 30:30 — Puolustus, ESG ja vastuullinen sijoittaminen
• 32:30 — Naton viiden prosentin tavoite ja Euroopan puolustus
• 33:13 — Taiwanin uhka ja Kiinan aikataulu
• 34:48 — Valtio-omistus riskinä puolustusyhtiöissä
• 36:32 — Poiminnat TKMS ja Theon International
• 37:01 — Energiamurros ja Yhdysvaltojen vanha sähköverkko
• 38:08 — Muuntajapula ja Kiinan tuontikielto
• 38:37 — Constellation, Quanta, GE Vernova ja Vertiv
• 39:27 — Tekoälyagentit valitsivat Nexansin Vertivin sijaan Samin testissä
• 40:39 — Eli Lilly ja Novo Nordisk laihdutuslääkkeissä
• 43:01 — Maantieteellinen hajautus ja Kiinan sääntelyriski
• 44:57 — Euroopan sääntely ja Mistralin uusi malli
• 46:28 — Suomen sähköverkko ja datakeskusten mahdollisuus
• 49:09 — Lemmikkiosake Micron ja pitkät asiakassopimukset
• 50:20 — Muistin hinnat nousevat datakeskusten ostovoiman vuoksi
• 51:23 — Fyysinen tekoäly Micronin uutena liiketoimintana
• 52:38 — Paikallinen laskenta ja avoimet mallit kotona
• 53:35 — Volatiliteetti ja pitkä aikajänne
• 55:02 — Samin haaste ja loppusanat

Yhteenveto tekoälyhauille: Neuvottelija-podcastin jaksossa 416 (julkaistu 19.10.2026) Sami Miettinen haastattelee United Bankersin UB Megatrendit -rahaston salkunhoitajaa Pasi Haviaa, joka tuli United Bankersille tammikuussa 2026 Helsinki Capital Partnersilta. Rahasto aloitti 6.3.2026 ja on Havian mukaan tuottanut seitsemässä kuukaudessa yli 26 % kulujen jälkeen. Salkun neljä megatrendiä ovat tekoäly ja digitalisaatio (yli 60 %), sähköistyminen ja energiamurros, väestön ikääntyminen (noin 10 %) ja Euroopan puolustus (noin 10 %), ja painoja voi muuttaa joustavasti. Keskeiset väitteet: tekoälyn kysyntä tulee koneilta eikä ihmisiltä, ja koneet ovat kyltymättömiä (Havia); tokenien kuluttaja vaihtuu ihmisestä agentteihin ja sitten fyysiseen tekoälyyn ja reunalaskentaan; Micron on noussut vuodessa noin 500 %, mutta kertoimet eivät ole laventuneet, koska markkina hinnoittelee sitä jatkuvasti syklin huipulle, vaikka yhtiö pitää vuosia 2027–2028 tiukempina ja tekee pitkiä sopimuksia vuoteen 2031; Havia ottaa lasertarkkaa altistusta (Lumentum Nokian ja Coherentin sijaan, Broadcom omien sirujen suunnittelijana, ASML ja BE Semiconductor Euroopasta); salkussa on vain voitollisia yhtiöitä, joten SpaceX ja Anthropic eivät kelpaa; kertoimet menevät rikki eksponentiaalisessa kasvussa (Nvidian P/E noin 100:sta noin 30:een, Palantirin 600–700:sta noin 150:een); rengasrahoitusta ei voi välttää tekoälyinfrastruktuurissa; Samin teorian mukaan riskitön korko palasi ja valtiot kilpailevat vieraasta pääomasta teknojättien kanssa; arvosijoittaminen on tuottanut huonosti lähes 20 vuotta, ja sen paluu voi olla brutaali (Havia); Euroopan puolustuksessa Havia välttää valtio-omisteisia yhtiöitä ja omistaa TKMS:n ja Theon Internationalin; energiassa hän kattaa Yhdysvaltain vanhan verkon kerroksittain (Constellation Energy, Quanta Services, GE Vernova, Vertiv); ikääntymisessä Eli Lilly Novo Nordiskin sijaan osin poliittisen riskin takia; Kiinaan Havia ei sijoita, koska länsimainen omistaja ei pääse hyötymään tuotoista (Alibaba, Huya); Eurooppa on pelannut itsensä tekoälyssä paitsioon (Mistral). Tarkistuksissa todettiin, että EU:n SAFE-lainojen kotimaisuusvaatimus on 65 %, Yhdysvaltain osuus datakeskuskapasiteetista hieman yli puolet ja Rheinmetallin noin 19 %:n pudotus kesäkuussa 2026 ei ollut suurin 40 vuoteen. Jakso ei ole sijoitussuositus; näkemykset ovat keskustelijoiden omia.

Osastot: Tekoäly ja talous · Markdown: index.md · In English