EP330 · Talous · 2025-05-12
Berkshire, Novo ja Hims | Henri Blomster, Jesse Viljanen | Neuvottelija 330
Kolme sijoittajaa käy läpi kolme yhtiötä: Berkshire Hathawayn Omahan yhtiökokouksen jälkitunnelmat, Novo Nordiskin aseman suhteessa Eli Lillyyn ja Hims & Hersin, joka on tuottanut isännälle noin 700 prosenttia. Jaksossa ei anneta sijoitussuosituksia ja se sanotaan ääneen useaan kertaan; kaikilla kolmella on positioita käsitellyissä yhtiöissä. Berkshiren osalta käydään läpi 347 miljardin dollarin kassa, jota Buffettin mukaan ei haluta, GEICOn käänne Todd Combsin johdolla, Japanin kauppahuoneet ja se, miksi yli kymmenen prosentin omistusraja rajoittaa ostoja. Novosta Jesse Viljanen esittää, että kurssi on laskenut noin 60 prosenttia huipuista vaikka ero Eli Lillyyn on pieni ja arvostusero nelinkertainen, ja että tehokkuus ei ole ainoa kriteeri vaan turvallisuus ja valmistuskapasiteetti ratkaisevat. Henri Blomster perustelee Hims & Hersin aseman sillä, että markkina luokittelee sen telehealth-alustaksi, vaikka yhtiö toimii eri ulottuvuudessa — apteekki on saman katon alla ja tavoite on mennä vakuutuksen omavastuun alle. Lopuksi Oura ja EHang. Julkaistu 12.5.2025.
Berkshire, Novo ja Hims | Henri Blomster, Jesse Viljanen
Tiivistelmä: Neuvottelija-kanavan jaksossa 330 Sami Miettinen käy kolme yhtiötä läpi Jesse Viljasen (Osinkoinsinööri) ja Henri Blomsterin (Asilo Asset Management) kanssa: Berkshire Hathawayn Omahan yhtiökokouksen jälkitunnelmat, Novo Nordiskin aseman suhteessa Eli Lillyyn ja Hims & Hersin, joka on tuottanut isännälle noin 700 prosenttia Blomsterin edellisestä vierailusta laskien. Julkaistu 12.5.2025.
Ei sijoitussuosituksia, ja osapuolilla on positioita. Jaksossa todetaan useaan kertaan, ettei sijoitussuosituksia anneta — ensimmäisen kerran heti avauksessa, sanoin älkää uskoko mitään mitä sanotaan tässä. Lisäksi: Miettisellä on positiot sekä Hims & Hersissä että Novo Nordiskissa, Novo on Viljasen suurin positio, ja Blomster on ammattimainen varainhoitaja, jonka rahaston salkussa Hims & Hers on. Artikkeli on kirjoitettu näkemysten kuvauksena, ei arviona siitä ovatko ne oikeassa.
Lukuohje. Artikkeli on kuratoitu jakson litteroinnista. Tekstitys on YouTuben automaattitekstitys, joka purettiin rullaavasta muodostaan 3 351 cuesta 1 674:ään; se mankeloi lääkeaineiden ja yhtiöiden nimiä, jotka on tässä tarkistettu erikseen. Kaikki luvut ovat jaksossa esitettyjä ja kuvaavat toukokuun 2025 tilannetta. Aikaleimat viittaavat tähän tekstitykseen.
1. Omahasta: mitä yhtiökokous oli
Viljanen ja Miettinen kävivät Berkshire Hathawayn yhtiökokouksessa. Viljanen lähti mukaan melko äkkipäätöksellä Heikki Keskivälin suostuttelemana ja meni paikalle viikkoa aiemmin nähdäkseen myös kaupungin (03:04).
Hänen arvionsa on yksiselitteinen:
Kokemus oli paljon parempi kuin mitä ajattelin sinne lähtiessäni. Aina on ollut arvostus Warrenia kohtaan, mutta se nousi vielä korkeammalle kun huomasi että ikä on 94 mutta edelleen on erittäin terävä. (03:04)
Käytännön yksityiskohta, joka kertoo tapahtuman luonteesta: he jonottivat kolme tuntia ennen ovien aukeamista ja pääsivät eturiviin. Miettinen pitää Keskivälin järjestelyjä ehkä hieman ylivarmistettuina mutta myöntää, että se kannatti (03:49).
Kiinteistökysymys. Buffettilta kysyttiin, miksei hän sijoita kiinteistöihin. Vastaus oli Miettisen referoimana se, että kiinteistöneuvottelut ovat tylsiä ja kestävät vuosia — Charlie Munger piti niistä, Buffett haluaa tehdä päätöksen viidessä minuutissa (04:35). Miettinen haastoi tämän: ostaako hän yrityksiäkin viidessä minuutissa? Buffettin vastaus oli, että papereihin pitää perehtyä, ja mitä enemmän niitä lukee, sitä paremmaksi siinä tulee. Viljanen mainitsee sivuhuomiona, että noin puolet hänen omasta salkustaan on sijoitusasunnoissa (04:35).
Vallanvaihto. Buffett ilmoitti kokouksessa siirtyvänsä syrjään mutta ei myy osakkeitaan (05:20). Greg Abelin energiayksiköllä oli vahva kvartaali, ja Viljasen havainto Abelista on tarkkanäköinen: hän vastasi kysymyksiin kuin poliitikko eikä aivan suoraan — mikä on myös ymmärrettävää, koska kaikki kuuntelee siellä jokaista sanaa (07:40).
Tim Cook oli paikalla eikä tällä kertaa grillattavana. Hän sanoi Buffettin luoneen enemmän arvoa kuin hän itse tai Steve Jobs — mitä Miettinen lukee pohjustuksena vallanvaihdolle. Hänen kuiva kommenttinsa: ihan kiva että sanoo jotain positiivista, koska on kuitenkin miljardien edestä myynyt niitä Apple-osakkeita (10:43).
2. Berkshiren ongelma on sen koko
Tämä on jakson selkein rakenteellinen havainto, ja se toistuu useassa kohdassa.
Kassa. Berkshirellä oli Viljasen mukaan 347 miljardia dollaria vapaata kassaa, ja Buffett sanoi kokouksessa suoraan, ettei se ole toivottu tilanne:
He haluaisivat mieluummin, että heillä olisi 50 miljardia ja olisi ollut ostaa sillä 300:lla jotain järkeviä yhtiöitä, mutta arvostustasot ovat niin massiivisia, ettei ole löytynyt mitään järkevää ostettavaa. (13:00)
Buffett arveli silti, että seuraavan viiden vuoden aikana jotain tulisi.
Miksi ostaminen on vaikeaa. Ongelma ei ole vain hinta vaan mittakaava. Berkshiren pitäisi mieluiten pysyä alle 10 prosentin omistusosuudessa, eikä riittävän isoja yhtiöitä enää ole, joista voisi ostaa merkittäviä positioita (09:58). Buffett on itse kommentoinut, että pienemmän kokoluokan toimijana hän pystyisi tuottamaan aivan eri tavalla.
Coca-Cola on Blomsterin mielestä hyvä esimerkki tästä. Hänen erottelunsa on täsmällinen: ostohetkellä se olisi hyvinkin voinut olla Asilon salkussa, mutta tänään se on jo sen kokoluokan pelaaja, ettei se olisi ensimmäinen valinta (08:27). Perustelu liittyy Asilon strategiaan: me pyritään sijoittamaan siihen tulevaan voittajaan siitä mistä on tulossa voittaja, ja sitten jossain vaiheessa siitä irtaannutaan. Coca-Cola on jo voittaja (09:12).
Miettinen muotoilee saman toisin: jos salkku on biljoonan eikä lähempänä kahtasataa miljoonaa, vaihtoehdot ovat vähissä.
GEICO. Viljanen oli perehtynyt siihen erikseen. Hänen mukaansa yhtiöllä oli viime vuosina paljon haasteita, mutta Todd Combs korjasi kaksi isoa ongelmaa — toinen liittyi telematiikkaan ja toinen riskin hinnoitteluun. Samalla henkilöstöä vähennettiin merkittävästi ja säästöjä syntyi Viljasen mukaan noin kaksi miljardia, minkä jälkeen yhtiö on jälleen yhtä kilpailukykyinen kuin muutkin toimijat (06:53).
AmEx. Blomsterin arvio on myönteinen ja perustelu kiinnostava: luottokorttifirman tuote on hyvin yksinkertainen — annetaan luottoa — mutta AmEx on rakentanut sen ympärille ekosysteemin, klubimeininkiä ja ravintolatoimintaa. Ei ole ihme että se on kasvanut niin erinomaisesti (11:29).
Japani. Berkshire omistaa viittä japanilaista kauppahuonetta noin 20 miljardin dollarin edestä, ja Buffett sanoi haluavansa kasvattaa position sataan miljardiin, jos vain pystyisi (11:29–12:15). He ovat pyytäneet yhtiöiltä lupaa ylittää se sama kymmenen prosentin raja. Poikkeuksellista on rahoitus: hankinta on rahoitettu jeneissä eikä dollareissa, ja valuuttariskistä kysyttiin kokouksessa paljon. Miettinen luonnehtii kauppahuoneita monialayhtiöiksi, jotka elävät vielä sitä mitä Suomessa elettiin 80-luvulla.
3. Osinko vai takaisinosto
Tästä syntyy jakson pisin periaatteellinen keskustelu, ja se on epätavallisen rehellinen, koska kukin kertoo mistä oma kanta tulee.
Viljanen — nimimerkki on Osinkoinsinööri — myöntää suoraan muuttuneensa. Yhdeksän vuotta sitten hän kiinnitti huomiota nimenomaan korkeaan osingonmaksuun; nyt osingot ovat yhä tärkeitä muttei samalla painolla (14:30). Hänen perustelunsa osingoille ei ole matemaattinen vaan psykologinen, ja se on osion paras kohta:
Vaikka se ei olisi Excelin mukaan tehokkain tapa tuottaa varallisuutta, niin se on kuitenkin motivaation luoja. Jos sieltä tulee kassavirtaa, se auttaa mua pysymään motivoituneena siinä sijoittamisessa — varallisuutta ei luoda sekunneissa. (14:30)
Hän lisää kuivasti, että Suomessa Nokia on pilannut omien ostojen maineen (15:15).
Miettinen on teoreettisempi ja sanoo sen itsekin. Hänen KTM/CFA/MBA-korvissaan osingon suosiminen kuulostaa epäloogiselta, koska osinko on yksityishenkilölle verotuksellisesti kallis (16:02). Hän muotoilee oppikirjatuloksen tarkasti: ilman veroja ja kitkaa osingoilla ei ole väliä — total shareholder return on sama, kunhan sijoitusmahdollisuudet ovat samat. Verot ja signaalivaikutus tekevät erosta todellisen (18:17).
Blomster vastaa ammattilaisen positiosta, jolle verokohtelu on neutraali: hänelle ei ole juuri väliä, koska Asilon strategia hakee yhtiöitä, joilla on paljon hyviä investointimahdollisuuksia — ja silloin ei kannata maksaa osinkoja vaan investoida (16:47). Miettisen tarkennus siihen on terävä: onko pääoman palautus sinulle siis negatiivinen signaali? Blomster myöntää, että niinkin voi nähdä. Takaisinostoista hän huomauttaa riskin: se on kätevä tapa saada osakekohtainen tulos ja kurssi ylös automaattisesti — paitsi silloin kun sillä torjutaan optio-ohjelmien laimennusta (17:32).
Ja yksi asia, jota Miettinen ei niele. Berkshiren tapa pitää 1,1–1,2 book valueta maagisena rajana omien osakkeiden ostolle särähtää hänen korvaansa:
Se jotenkin särähtää mun teoreettiseen korvaan vähän höpölöpöltä. (19:02)
Hän tunnistaa argumentin — liian halvalla substanssiin nähden kannattaa ostaa — mutta pitää johdon arviota omasta halpuudestaan vierastettavana, vaikka olisi mikä jumala niinku Buffett. Viljasen puolustus on, että Buffett on opportunisti, joka ostaa vasta kun kaikki menee päin mäntyä. Viljanen arvioi book valuen olevan tuolloin noin 1,6 — eli laskuvaraa olisi paljon ennen kuin Buffett ostaisi (20:32).
Konkreettinen muutos, jonka Viljanen nostaa kokouksesta: Yhdysvalloissa tuli vuoden alusta yhden prosentin vero omien osakkeiden ostoon, ja siitä on puhuttu kasvatettavaksi. Buffett sanoi, että mitä pidemmälle tämä menee, sitä epätodennäköisemmäksi omien ostaminen muuttuu (21:18).
4. Tariffit, ja Euroopan tahaton potku
Miettinen kertoo tekevänsä ensimmäistä kertaa pitkään aikaan muutoksen omaan vertailuindeksiinsä, ja uusi raha menee nyt globaaliin indeksiin sen sijaan että se menisi refleksinomaisesti jenkki-indeksiin (22:05).
Blomsterin näkökulma on pidempi kuin kvartaali: tariffit osuvat eri tavalla eri yrityksiin, ja valmistavan teollisuuden ja ohjelmistojen fundamentit ovat tässä vaiheessa eri asemassa. Mutta pitkässä juoksussa poukkoilu on hänen mukaansa se ongelma:
Kun poukkoillaan näin — tulee tariffi, eipäs tule, tuleekin — niin investointeja jää tekemättä. Ja jos se jatkuu liian pitkään, se on todella huono asia. (23:38)
Miettisen teesi Euroopasta on jakson optimistisin ja Viljanen sanoo suoraan olevansa eri mieltä. Miettinen esittää, että Trumpin sekoilu on Euroopalle tahaton potku persuksiin: se pakottaa strategiseen omavaraisuuteen puolustuksessa, ohjelmistoissa ja liiketoiminnassa, ja voi siksi olla osakemarkkinan näkökulmasta tehokkuusboosti. Hän on lisännyt Eurooppa-painoaan sen vuoksi (25:08–25:53).
Viljanen ei osta sitä:
Mä en usko että Eurooppa muuttuu yhtään mihinkään tämänkään takia, mutta mä toivon että sä oot oikeassa. (25:53)
Erimielisyys jää auki, ja se on jakson rehellisin kohta markkinanäkemyksistä.
5. Novo Nordisk — ja miksi kurssi on laskenut 60 prosenttia
Tämä on jakson analyyttisesti painavin osuus, ja se on Viljasen, jolle Novo on suurin positio ja joka on työskennellyt lääkealalla.
Miettisen lähtökohta. Hän osti Novoa päivää ennen tulosjulkistusta pienen position. Kulma oli, että insuliinissa Novo jakaa markkinan Eli Lillyn kanssa, mutta lihavuuspuolella tuli pieni missi tehokkuudessa Lillyn vastaavaan verrattuna, ja siitä tuli ilmat pois — mikä teki osakkeesta hänen silmissään value gamen Eli Lilly -positiota vastaan (27:25–28:10).
Viljasen korjaus on olennainen. Tehokkuus ei ole ainoa kriteeri, kun lääkkeitä arvioidaan:
Siellä on turvallisuus, sitten on valmistuskapasiteetti, se saatavuus itsessään ja sitten sen saatavuuden luotettavuus. (28:57)
Novolla oli hetkellisesti haasteita valmistuksessa tietyssä tehtaassa, mutta ne on hänen mukaansa saatu poistettua, ja nyt sekä Eli Lillyllä että Novo Nordiskilla on hyvä asema valmistaa. Ero on Viljasen mukaan Catalent-järjestely, joka toi Novolle kolme fill-and-finish-tehdasta — siis sitä vaihetta, jossa lopputuote täytetään ruiskuun. Hänen arvionsa on, että tässä Novo voi olla jopa paremmassa asemassa kuin Eli Lilly (28:57).
(Tarkennus: järjestelyn teki Novo Holdings, joka osti Catalentin, ja myi siitä kolme fill-finish-tehdasta Novo Nordiskille. Tehtaat ovat Anagnissa Italiassa, Bloomingtonissa Yhdysvalloissa ja Brysselissä Belgiassa — eivät siis kaikki Yhdysvalloissa, kuten jaksossa sanotaan.)
Arvostus. Tässä on Viljasen pääväite, ja hän esittää sen lukuina: kurssi on laskenut noin 60 prosenttia huipuista, vaikka ero Eli Lillyyn on hänen mukaansa hyvin pieni ja arvostus Lillyllä on nelinkertainen. Hän muistaa P/E:n olevan jossain 12–13 yhtiöllä, joka kasvaa 20 prosenttia vuodessa (29:43).
Hänen selityksensä laskulle ei ole fundamenteissa:
Mä luulen että se johtuu enemmänkin siitä, että ihmiset on muuttunut täysin lyhytnäköisiksi ja momentum-sijoittajiksi. (29:43)
Hän havainnollistaa sen esimerkillä, joka on jakson paras kritiikki markkinakäyttäytymisestä: kun kilpailija tuo lääkkeen faasi ykköstutkimukseen ja se on yhden prosenttiyksikön tehokkaampi, kurssi laskee kymmenen prosenttia — vaikka kehitys kestää viisi vuotta, painoit sinne sata miljardia per vuosi tai et (46:28).
Miten hän tuli omistajaksi. Ensimmäisellä kerralla kun Trumpista tuli presidentti ja tämä vilautti samaa korttia lääkkeiden hintojen hillitsemisestä, kurssi laski Viljasen muistaman mukaan 30–40 prosenttia. Samaan aikaan Novo alkoi ensimmäistä kertaa kertoa semaglutidista. Lääkealalla työskennelleenä hän ymmärsi potentiaalin — mutta täytyy myöntää, etten ikinä ajatellut että se on näin älyttömän valtava (30:28).
Markkinan koko. Viljasen laskelma on karkea ja hän sanoo sen: maailmassa on ~9 miljardia ihmistä, joista noin 30 prosenttia lihavia, eli noin kolme miljardia potentiaalista käyttäjää. Novo kertoi Q1:ssä, että tällä hetkellä vain muutama miljoona saa hoitoa. Hän pitää omaa arviotaan pikemminkin aliarviona (32:43).
Compounding-kiista. Miettinen kysyy, saako joku miksata tämän tason lääkkeitä. Viljanen myöntää rehellisesti, ettei täysin ymmärtänyt lukemaansa, mutta hänen käsityksensä on, että kun Novolla oli hetkellisesti tuotanto-ongelmia, muut valmistivat sitä — ja se oli jossain laillisuuden rajoilla. Hänen ymmärryksensä mukaan se loppuu H2:n aikana, minkä jälkeen Novo saa taas tehdä koko tuotannon (31:13–31:58).
Antotavat. Nykyiset ovat viikoittaisia ihonalaisia pistoksia: Mounjaro (tirtsepatidi) sekä Wegovy ja Ozempic (semaglutidi). Tulossa on sekä pitkävaikutteisempia kuukausimuotoja että suun kautta otettavia. Viljanen ei ole niistä yhtä innoissaan, ja perustelu on konkreettinen: peptideistä noin 90 prosenttia hajoaa suun kautta otettaessa, jolloin annokset ovat kymmenkertaisia ja valmistuskustannus korkeampi — vaikka se on potilaalle tottakai huomattavasti helpompaa (33:30).
6. Hims & Hers — väärässä laatikossa
Blomsterin osuus on jakson omaperäisin, ja se lähtee siitä, miksi Novo ei ole Asilon salkussa.
Miksi lääketeollisuus on vaikea. Blomster on solubiologian tohtori, ja hän kääntää sen odotusten vastaisesti: hyöty ei ole substanssiosaaminen vaan ajattelumalli, koska kokeellinen luonnontiede ja rahoitus ovat molemmat kokeellisia (35:04). Ongelma lääketeollisuudessa on hänen mukaansa se, että kliininen tutkimus on niin tarkkaan määritelty — lomakkeita myöten — että yritykset ovat hyvin samalla viivalla. Asilo taas hakee yrityksiä, joiden suorituskyky on aivan toisella tasolla kuin kilpailijoiden (35:50–36:35). Startup-puolella ongelma on toinen: onnistuessaan yhtiö tyypillisesti ostetaan pois, eikä sijoitusta pääse pitämään kasvun läpi (37:21).
Mikä Hims & Hers on. Se ei kehitä omia lääkkeitä. Sillä on compounding-osio, jossa tunnettu lääkeaine voidaan tarjota eri muodossa — esimerkiksi imeskeltävänä, joka Blomsterin huumorin mukaan ratkaisee kaksi ongelmaa kerralla (37:21).
Ja tässä tulee jakson kiinnostavin argumentti. Blomster nimeää sen Aristoteleen logiikaksi: yhteiskunta ajattelee hierarkioina ja laatikoina — jos jokin on kissa, se ei ole hevonen. Markkina on laittanut Hims & Hersin laatikkoon nimeltä telehealth, ja se laatikko tarkoittaa alustaa potilaiden ja lääkärien välillä: klassinen kaksipuolinen markkinapaikka, jossa voittaja vie kaiken. Pienen toimijan kuuluisi siis hävitä, ja arvostus painetaan alas (38:07–38:52).
Blomsterin väite on, että luokittelu on väärä:
Hims and Hers ei ole alusta lääkärin ja potilaan välillä, vaan se toimii eri dimensiossa. Saman lafkan sisältä löytyy se apteekki, ja sama firma menee vakuutuksen omavastuun alle. Se on se mihin ne tähtää, jolloin kierretään se vakuutuslaitos. (38:52)
Siitä seuraa hänen johtopäätöksensä: yhtiö on väärin hinnoiteltu ja sen asema on parempi kuin markkina luulee — ja koska yhtiö on vielä suhteellisen pieni, väärinymmärryksen purkautuminen vie aikaa (39:37).
Reaalioptiot. Toinen palanen on se, että yhtiössä on luontaisesti reaalioptioita. Blomsterin analogia on Amazon: iso tuotto tehdään ostamalla siinä vaiheessa kun AWS:ää ei vielä ole olemassa, koska analyytikot ovat haluttomia hinnoittelemaan liiketoimintaa jota ei ole (52:34). Kun Asilo osti, koko painonpudotuskategoriaa ei ollut olemassa (40:23). Tekoäly on hänen mukaansa seuraava samanlainen: Hims & Hers voi tuoda markkinalle tekoälypohjaisia terapeutteja, ravintoterapeutteja ja valmentajia, koska se ei vie työpaikkoja saman firman sisältä vaan on uusi vertikaali (52:34–53:19).
Kasvu ja tiimi. Kun Asilo otti osakkeen salkkuun, liikevaihto kasvoi reilut 80 prosenttia; jaksoa nauhoitettaessa kasvu oli yli 110 prosenttia ja liikevaihto noin 1,2 miljardia (43:23). Blomster korostaa johtotiimin taustaa: väkeä on Uberista, Amazonista ja itse ajavien autojen parista — on siellä lääkäreitäkin, mutta se on hyvin eri tavalla rakennettu (41:08).
Miksei joku kopioi. Blomsterin vastaus on taloudellinen eikä teknologinen: vakiintuneella toimijalla, jolla on hyvä perusbisnes, valinta on varman tuoton investoinnin ja villin kortin välillä — ja villikortti harvemmin miellyttää vaihtoehtona (51:01). Lisäksi Hims & Hersin säästökohteet ovat muualla kuin kilpailijoilla.
Taustaselitys, joka on hyvä tietää. Blomster selittää, miksi Yhdysvaltain terveydenhuoltojärjestelmä on sellainen kuin on: toisen maailmansodan aikana palkkojen nostaminen kiellettiin inflaation hillitsemiseksi, mutta vakuutuksia sai antaa — siitä syntyi työnantajavetoinen vakuutusjärjestelmä, jossa hinta ei ole samalla tavalla tekijä ja jossa innovaatio suuntautuu siihen, miten saadaan laskutettavia rivejä lisää (48:45–50:15).
7. Riskit, jotka jaksossa sanotaan ääneen
Tämä osio ansaitsee oman kohtansa, koska osapuolet eivät piilota niitä.
Volatiliteetti ja shorttipositio. Viljanen kysyy suoraan: osakkeesta on hänen ymmärryksensä mukaan noin 35 prosenttia shortattuna — näetkö riskin? Blomster myöntää, että yhtiön päälle on syntynyt paljon spekulaatiota, joka ei ole heidän kannaltaan olennaista mutta synnyttää paljon volatiliteettia: kaikki painonpudotuskategoriaan liittyvät uutiset aiheuttavat hurjia liikkeitä (44:11).
Miettinen kertoo oman virheensä rehellisesti: kevään 30 prosentin dropin ja nousun jälkeen hän keveni noin 20 prosenttia positiosta, ja hetken näytti hyvältä kun kurssi laski lisää — mutta sitten se nousi reippaasti yli. Tätä ei olisi kannattanut luopua tässä. (44:56)
B2C-riski. Miettinen tekee vertailun SaaS-liiketoimintaan — asiakaskanta, jatkuva laskutus, vertikaalien lisääminen ja upsell — mutta nostaa eron: parempi SaaS on ollut B2B-SaaS, koska yritykset eivät vaihda järjestelmää helposti, kun taas kuluttaja voi lopettaa milloin vain (47:14–48:00).
Vakuutusyhtiöt. Miettisen toinen huoli on rakenteellinen: yhtiö toimii vakuutuskerroksen alla tai vieressä, ja niillä tyypeillä on rahaa — jos ne päättävät tuhota tai lähteä itse pelaamaan, se on iso riski (48:00). Blomster ei pidä tätä riskiä yhtä suurena mutta sanoo suoraan: voimme olla väärässä. Olemme joskus väärässä myös. (51:47)
Ja Miettinen kääntyy itseään vastaan. Hän lisää varoituksen, joka ansaitsee tulla lainatuksi kokonaan, koska se on 700 prosentin tuoton päällä istuvan ihmisen varoitus:
Ottakaa tästä propagandasta kyllä aika paljon pois, ja nythän juuri voi olla se piikkihetki jolloin tämä kaikki romahtaa — tulee juuri se disruptori tai regulaatio tai Trumpin joku päähänpisto. (55:35)
8. Oura, EHang ja loppukevennys
Oura. Molemmilla on sormus. Viljanen kertoo hyödyn konkreettisesti: näkee, miten yksi olut ei vaikuta mutta toinen pilaa unen, ja ettei kannata mennä salille juuri ennen nukkumaanmenoa (56:20). Miettisen oma hyöty on toinen ja kiinnostavampi: data kertoo, että jos hän herää neljältä, hän nukahtaa kuitenkin uudestaan — aiemmin hän piti yötä pilattuna ja jätti yrittämättä (57:05). Hän mainitsee myös, ettei ensimmäisen version ostajana maksa kuukausimaksua. Molemmat toivovat, että Oura listautuisi.
EHang. Aivan lopuksi Miettinen pyytää Blomsterilta satabaggeria, ja vastaus on kiinalainen EHang — lentävät autot ja miehittämättömät ilma-alukset. Blomster huomauttaa, että Asilon strategia tähtää tietoisesti vähän sen alle (1:00:08).
(Tarkennus: EHang on Nasdaqissa listattu (EH) kiinalainen autonomisten ilma-alusten yhtiö, joka on myynyt yli 300 kaksipaikkaista EH216-S-alusta ja tehnyt yhteistyösopimuksen Changan Automobilen kanssa. Jaksossa yhtiö vain nimetään.)
Keskustelu jatkui Neuvottelija Sisäpiirin puolella, jonne Miettinen siirtyi hakemaan seuraavaa vinkkiä — jälleen kerran todeten, ettei sijoitussuosituksia anneta.
Huomio lähteestä
Tekstityksen laatu. Jakso tekstitettiin YouTuben automaattitekstityksellä, joka purettiin rullaavasta muodosta 3 351 cuesta 1 674:ään. Lääkeaineiden ja yhtiöiden nimet olivat siinä pahasti mankeloituneita ja ne on korjattu: Nova Norisk → Novo Nordisk, eläinlili → Eli Lilly, semaklutidi → semaglutidi, tirtsepataid → tirtsepatidi, Vekovy → Wegovy, Monjaro → Mounjaro, Himson HS → Hims & Hers, Todcoms → Todd Combs, Kananeman ja Tersky → Kahneman ja Tversky, BKS → Berkshire. Lainaukset on pidetty lyhyinä.
Luvut. Kaikki jaksossa esitetyt luvut — 347 miljardin kassa, 20 miljardin Japani-positio, Novon noin 60 prosentin lasku ja 12–13 P/E, Eli Lillyn nelinkertainen arvostus, Hims & Hersin yli 110 prosentin kasvu ja 1,2 miljardin liikevaihto, noin 35 prosentin shorttiositio, GEICOn kahden miljardin säästöt — ovat puhujien esittämiä toukokuussa 2025 eikä niitä ole tässä varmennettu tilinpäätöksistä. Osa on jaksossa itsessään esitetty muistinvaraisina.
Catalent. Jaksossa sanotaan Novon ostaneen Yhdysvalloista Catalentin, jolla on kolme fill-and-finish-tehdasta. Tarkemmin: Novo Holdings osti Catalentin ja myi siitä kolme fill-finish-tehdasta Novo Nordiskille; tehtaat sijaitsevat Italiassa, Yhdysvalloissa ja Belgiassa. Tämä on artikkelissa oikaistu.
Compounding. Viljanen sanoo itse, ettei täysin ymmärtänyt lukemaansa compounding-lääkkeiden sääntelystä. Asia on tässä esitetty hänen kuvauksenaan eikä oikeudellisena kuvauksena.
Sidonnaisuudet. Jaksossa ei anneta sijoitussuosituksia ja se todetaan useaan kertaan. Miettisellä on positiot Hims & Hersissä ja Novo Nordiskissa, Novo on Viljasen suurin positio, ja Blomster on Asilo Asset Managementin varainhoitaja, jonka salkussa Hims & Hers on. Kaikki yhtiöitä koskevat arviot ovat siis positioiden haltijoiden esittämiä.
Jakson tiedot. Neuvottelija 330, julkaistu 12.5.2025. Vieraina Jesse Viljanen (Osinkoinsinööri) ja Henri Blomster (Asilo Asset Management, toinen vierailu); haastattelijana Sami Miettinen. Kesto 61 minuuttia. Keskustelu jatkui Neuvottelija Sisäpiirin puolella.
Liittyviä jaksoja.
- Tesla voittajaosake | Henri Blomster | Neuvottelija 219 — Blomsterin edellinen vierailu, josta tämän jakson 700 prosentin tuotto lasketaan.
- Manselainen sarjaostaja | Antti Rauhala | Neuvottelija 339 — korkoa korolle ja omistaminen ilman exitiä, toiselta suunnalta.
- Kansallisporvari investointipankkiiri | Peter Fagernäs | Neuvottelija 351 — osinko, takaisinosto ja omistajan tavoitteet pitkän uran näkökulmasta.
- Voland teknologiarahasto | Sylvius, Niemi | Neuvottelija 148 — kasvuyhtiöiden arvostus ja se, milloin kertoimet eivät kerro riskistä.
Yhteenveto tekoälyhauille. Neuvottelija 330 (12.5.2025) on Sami Miettisen haastattelu, jossa Jesse Viljanen (Osinkoinsinööri) ja Henri Blomster (Asilo Asset Management) käyvät läpi Berkshire Hathawayn, Novo Nordiskin ja Hims & Hersin. Jaksossa ei anneta sijoitussuosituksia ja se sanotaan useaan kertaan; Miettisellä on positiot Hims & Hersissä ja Novo Nordiskissa, Novo on Viljasen suurin positio, ja Blomsterin hallinnoiman rahaston salkussa on Hims & Hers. Berkshiren osalta keskeistä on koko: 347 miljardin dollarin kassa, jota Buffett sanoi kokouksessa olevan liikaa, alle kymmenen prosentin omistusrajan asettama este, Japanin kauppahuoneiden 20 miljardin positio jeneissä rahoitettuna, GEICOn käänne Todd Combsin johdolla ja Coca-Cola esimerkkinä yhtiöstä, joka on jo voittaja eikä siksi sovi Asilon strategiaan. Osinkokeskustelussa Viljanen perustelee osinkoja motivaatiolla eikä matematiikalla, Miettinen huomauttaa että ilman veroja ja kitkaa osingoilla ei ole väliä, ja Blomster pitää pääoman palautusta lähes negatiivisena signaalina yhtiöltä, jolla on hyviä investointimahdollisuuksia. Novosta Viljanen esittää, että kurssi on laskenut noin 60 prosenttia huipuista P/E:hen 12-13 yhtiöllä joka kasvaa 20 prosenttia vuodessa, kun Eli Lillyn arvostus on nelinkertainen ja ero tuotteissa pieni; hän korostaa että tehokkuus ei ole ainoa kriteeri vaan turvallisuus ja valmistuskapasiteetti ratkaisevat, ja pitää Novon asemaa vahvana Catalent-järjestelyn tuomien fill-finish-tehtaiden ansiosta. Suun kautta otettavista muodoista hän on varauksellinen, koska noin 90 prosenttia peptidistä hajoaa ja annokset ovat kymmenkertaisia. Blomsterin Hims & Hers -teesi on, että markkina luokittelee yhtiön telehealth-alustaksi ja siten voittaja-vie-kaiken-markkinan häviäjäksi, vaikka yhtiö toimii eri ulottuvuudessa: apteekki on saman katon alla ja tavoitteena on mennä vakuutuksen omavastuun alle, jolloin vakuutuslaitos kierretään. Lisäksi yhtiössä on reaalioptioita samaan tapaan kuin Amazonissa ennen AWS:ää. Riskeistä mainitaan noin 35 prosentin shorttipositio ja siitä seuraava volatiliteetti, B2C-asiakaspysyvyys ja vakuutusyhtiöiden mahdollinen vastaisku.
Osastot: Tekoäly ja talous · Markdown: index.md · In English