Neuvottelija · Artikkelit

EP422 · Yhteiskunta · 2026-11-14

Kateuspäivä ja oikeistopolitiikka | Tere Sammallahti | Neuvottelija 422

Tämä artikkeli perustuu Neuvottelijan jaksoon. Jakson tiedot ja tallenne ovat sivulla Neuvottelija.fi.

Kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti ja Sami Miettinen käyvät läpi verotietojen julkistamispäivän ja Sammallahden lakialoitteen verotietojen yksityisyydestä, purkavat väitteen rikkaiden verokikkailusta ja kysyvät, miksi menestynyt suomalainen joutuu yhä pyytelemään anteeksi. Politiikan pääkysymys on, miksi perussuomalaiset nousevat ja kokoomus laskee ja riittääkö oikeistoblokin kannatus enemmistöhallitukseen. Sammallahti myöntää kokoomuksen epäonnistuneen viestinnässä ja varoittaa oikeistopuolueita maalaamasta itseään eri nurkkiin. Lopuksi puhutaan Ranskan velkakriisin uhasta, Suomen käytetystä pelivarasta, datakeskuksista, Valmet Automotivesta ja tekoälystä, joka pakottaa myös julkisen sektorin uudistumaan.

Sami Miettinen

Kateuspäivä ja oikeistopolitiikka | Tere Sammallahti | Neuvottelija 422

Tiivistelmä: Tere Sammallahti on kokoomuksen kansanedustaja Uudeltamaalta. Jakso alkaa verotietojen julkistamispäivästä, jota Sammallahti kutsuu kateuspäiväksi tai kansalliseksi tirkistelypäiväksi. Hän on tehnyt lakialoitteen, jolla verotiedot julkaistaisiin vain anonymisoituina. Jakson toinen puolisko käsittelee kevään 2027 eduskuntavaaleja edeltävää asetelmaa: Sammallahden mukaan kokoomus on epäonnistunut viestinnässä ja perussuomalaiset ovat näyttäneet johdonmukaisemmilta, mutta suurin ongelma on, ettei oikeistoblokki saa nykyisillä kannatusluvuilla enemmistöä. Lopuksi puhutaan Ranskasta, Suomen kapeasta pelivarasta, datakeskuksista ja tekoälystä.

Lukuohje. Tekstityksessä ei ole puhujamerkintöjä, joten puhujat on päätelty keskustelun kulusta ja julkaisijan kuvauksesta. Jakso on poliittista keskustelua kahden oikeistolaisen välillä: arviot puolueista, poliitikoista ja mediasta ovat puhujien omia mielipiteitä. Luvut on merkitty tarkistetuiksi vain silloin, kun alla on lähde. Miettinen kertoo jaksossa omistavansa Alphabetin osakkeita ja saaneensa Googlelta kutsun illalliselle, kun puhe on Googlen datakeskuksista.

Sammallahti on ollut Neuvottelijan vieraana monesti, viimeksi jäsenjaksossa Tere Sammallahden tekoälymatka (Sisäpiiri 172), joka nauhoitettiin samassa sessiossa ja jatkaa tätä keskustelua. Verotuksen pitkä linja alkaa jaksosta Verotus, Lafferin käyrä ja Libera (Neuvottelija 32), ja edellisen vuoden kateuspäivää käsiteltiin jaksossa Kateuspäivä, verot ja YEL (Neuvottelija 220).

1. Kateuspäivä ja lakialoite verotietojen yksityisyydestä

Sammallahti kertoo tehneensä lakialoitteen verotietojen yksityisyyden vahvistamisesta. Ajatus on, että nimet piilotettaisiin ja tutkijat saisivat käyttöönsä anonymisoidun aineiston yhteiskuntatieteellistä tutkimusta varten. Aloite on eduskunnan asiakirjoissa LA 30/2025 vp: se muuttaisi verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 5 §:ää, ja aloitteen mukaan sen tavoite on parantaa verovelvollisten yksityisyydensuojaa. Aloite lähetettiin lakivaliokuntaan. Sammallahden mukaan se ei saanut eduskunnassa juuri kannatusta, koska “yksityisyyden suoja ja vapaudet eivät ole kauheen kovassa huudossa”.

Hänen mukaansa media ja ay-taustaiset ekonomistit perustelevat verotietojen julkisuutta joka vuosi demokratialla ja läpinäkyvyydellä, mutta käytännössä otsikot kertovat siitä, miten naapurin tulot tarkistetaan ja paljonko joku julkisuuden henkilö tienasi. Esimerkkinä hän mainitsee Sanna Marinin yhtiön miljoonatulot. Miettinen sanoo pitävänsä hyvänä asiana, että entinen demaripääministeri tekee rahaa Englannissa, mutta ihmettelee, miksi Marinin piti samalla vakuuttaa maksavansa veroja mielellään. Miettisen mukaan kyse on suomalaisesta rituaalista: kun saa vähän rahaa, pitää pyytää anteeksi.

2. Iloiset veronmaksajat ja vapaaehtoiset verot

Miettinen ja Sammallahti puhuvat yrittäjistä, jotka julkisesti toivovat itselleen lisää veroja. Kumpikaan ei nimeä kaikkia, mutta Miettinen ottaa esimerkiksi Varustelekan omistajan, jonka hän sanoo paskovan omien asiakkaidensa päälle. Sammallahti kertoo käyvänsä Varustelekassa säännöllisesti eikä tee ostopäätöksiä omistajan mielipiteiden perusteella. Hänen mielestään on hieno asia tehdä bisneksellä rahaa, mutta samalla ei pitäisi sahata tikapuita niiltä, jotka tulevat perässä. Hänen mukaansa jokainen veroja kehuva yrittäjä tekee kirjanpidossaan saman vero-optimoinnin kuin muutkin.

Miettinen mainitsee tiedon, jonka mukaan Valtiokonttorille olisi viimeisen vuoden aikana maksettu vapaaehtoisia maksuja vähän yli 20 000 euroa. Lukua emme tarkistaneet. Hänen johtopäätöksensä on, että jos verotusta pitää niin hienona, voi maksaa enemmän. Hänen mukaansa “vasemmiston lemmikiksi” ryhtyvä yrittäjä menettää kovien tekijöiden kunnioituksen eikä silti saa vasemmiston kunnioitusta. Sammallahti on samaa mieltä: hänen mukaansa on täysin hyväksyttävää sanoa saavansa veroille vastinetta, mutta kritiikitön verojen ylistys vetää mattoa muiden yrittäjien jalkojen alta.

3. Verokikkailun myytti ja realisoitumattomat voitot

Miettinen purkaa julkisuudessa kierrätettyä väitettä, jonka mukaan tavalliset ihmiset maksavat lähes 50 prosentin veroa ja rikkaat kikkailevat itsensä 20 prosenttiin. Hänen mukaansa yrityksen myyjä myy omistajan työn arvoa, joka on jo pääomitettu yhtiöön. Kun myynnistä otetaan esimerkiksi 34 prosenttia veroa, varallisuus pienenee: paperilla sitä oli enemmän ennen veroja. Jos kauppa maksetaan osakkeina, veron voi joutua maksamaan ilman, että saa rahaa käteen. Siksi hänen mukaansa kateuspäivän lista on pitkälti lista ihmisistä, joiden varallisuus pieneni sinä vuonna. Sammallahti sanoo, että asian voi ajatella näinkin.

Sammallahti arvostelee erityisesti väitettä, että realisoitumattomien voittojen verottamattomuus olisi verojen kiertämistä. Hänen vertauksessaan se on sama kuin sanoisi omakotitalon omistajan kiertäneen veroja, koska talon arvonnousua ei ole verotettu joka vuosi. Hänen mukaansa tällaiset otsikot elävät totuuksina ja ruokkivat vasemmiston miljonääriveroideoita, joita perustellaan miljardöörien omaisuuksilla mutta jotka ulotettaisiin miljonääreihin.

Sammallahti nostaa esiin myös vasemmistolaisten suhteen rahaan ja statukseen. Hän viittaa Jari Sarasvuon vanhaan haastatteluun ja Paavo Arhinmäen kalliiden kellojen harrastukseen. Hän sanoo haluavansa kysyä vasemmistopoliitikoilta, miksi on huono asia, että suomalaisella menee hyvin, ja miksi on tärkeämpää, että valtio on mahdollisimman iso. Hänen mukaansa historian kokeilut osoittavat, että reaalisosialismi lisää taloudellista eriarvoisuutta eikä vähennä sitä.

4. Julkiset menot 160 miljardia: leikkaukset vai veronkorotukset

Miettinen sanoo, että julkiset menot ovat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta ja että ne nousivat tarkistuslaskennassa yli 160 miljardin euron. Hänen mukaansa tarvittavat noin 15 miljardin säästöt ovat vain noin kymmenen prosenttia tästä. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen menot olivat vuonna 2025 noin 57,5 prosenttia BKT:stä, ja julkisyhteisöjen alijäämä oli 10,7 miljardia euroa eli 3,8 prosenttia BKT:stä. Miettisen 160 miljardin euron summaa emme tarkistaneet erikseen, mutta se on samaa suuruusluokkaa kuin menoaste.

Sammallahden mukaan Suomessa verotetaan jo ennätysluokassa, tulonsiirrot ovat maailman suurimpia ja tuloerot pienimpiä, ja silti suurin osa puolueista ratkaisisi velkaantumisen verottamalla lisää. Hänen mukaansa kokoomus on toistaiseksi ainoa puolue, joka on esittänyt sopeutusohjelmassaan kaikki toimet menoleikkauksina. Miettinen luettelee vasemmiston vaatimuksia: solidaarisuusveron palauttaminen, yhteisöveron palauttaminen 20 prosenttiin ja ylimpien marginaaliveroasteiden nostaminen takaisin. Hänen mukaansa verotulot ovat samaan aikaan nousseet, koska ihmiset tekevät enemmän, kun “reppuja ei ole selässä”. Hänen mukaansa oikeistoblokin voitto on elintärkeää tekoälyaikana, koska kun tekoäly korvaa ihmisiä yksityisellä puolella, sama on pakko tehdä julkisella.

5. Kokoomuksen kompurointien vuosi

Miettinen kysyy suoraan, miksi perussuomalaiset nousevat ja kokoomus laskee. Hänen mielestään perussuomalaisilla on terävämpi leikkausviesti: kehitysapu, järjestöt, byrokratia ja kolmas sektori, kun taas kokoomus näyttää jäävän siihen, että leikataan sosiaaliturvasta. Sammallahti kertoo oman analyysinsa. Hänen mukaansa kokoomuksen laskeva käyrä alkoi alkuvuoden budjettiriihestä ja perintöverosta: kokoomus haluaa poistaa perintöveron, ja perussuomalaiset vastustivat sitä Riikka Purran suulla. Sen jälkeen tulivat STEA-avustusten jakokriteerit, joissa kokoomus hänen mukaansa “reagoi vähän höhlästi” mutta ei vastustanut leikkauksia, sekä Garden Helsinki, Valmet Automotive ja muut kohut. Hänen mukaansa yksittäin vähäpätöiset asiat muodostavat peräkkäin imago-ongelman, jonka vanki kokoomus nyt on.

Sammallahti yhtyy Petteri Orpon Puheenaihe-podcastissa esittämään linjaan, että kokoomuksen pitää puhua enemmän omasta ytimestään. Hänen mukaansa hallitus on toteuttanut “Suomen historian kokoomuslaisinta hallitusohjelmaa”: veroja on alennettu lähes kolmella miljardilla eurolla, työmarkkinoita on uudistettu enemmän kuin tammikuun kihlauksen jälkeen kertaakaan, soteen on avattu markkinoita ja julkista ostolaskudataa, maahanmuuttopolitiikka on tiukentunut ja normienpurku on käynnissä. Veronalennusten suuruuden hän sanoo eri kohdissa sekä 2,5–2,6 että lähes kolmeksi miljardiksi. Lukuja emme tarkistaneet. Hänen mukaansa kokoomus on kiistatta epäonnistunut viestinnässä, mutta viesti kirkastuu, kun koneet siirretään vaaliasentoon. Osa hallituskumppaneista on hänen mukaansa tehnyt vaalikampanjaa koko vuoden, kun pääministeripuolue on joutunut viemään ohjelmaa maaliin.

6. Oikeistoblokin enemmistö vaarassa

Sammallahden mukaan suurin ongelma ei ole kokoomuksen ja perussuomalaisten välinen kilpailu. Äänestäjiä liikkuu keskustan, SDP:n, perussuomalaisten ja kokoomuksen välillä, ja pienempiä liikkeitä on kaikkiin suuntiin. Ongelma on, ettei edes kokoomuksen, perussuomalaisten, keskustan, RKP:n ja KD:n koalitio saisi nykyisillä kannatusluvuilla enemmistöä. Se avaisi vasemmistolle hänen mukaansa samanlaisen pelipaikan kuin Marinin hallituksen aikaan. Hän ei usko etukäteen tehtäviin “kassakaappisopimuksiin”, koska ministerisalkut ajavat neuvotteluissa monella edelle.

Hänen mukaansa kokoomuksen kannatuksesta suurin osa on lähtenyt katsomoon eikä muihin puolueisiin: hän muistaa luvuksi yli 60 prosenttia niistä, jotka ovat vetäneet tukensa kokoomukselta. Lukua emme tarkistaneet. Siksi kokoomuksen pitäisi hakea nukkuvia eikä tapella perussuomalaisten kanssa samoista äänestäjistä. Sillä, tuleeko kokoomus vai perussuomalaiset kakkoseksi, on hänen mukaansa vähän merkitystä, jos SDP saa vasemmistokoalition kanssa enemmistön. Miettinen nostaa esiin keskustan: osa sen edustajista väläyttelee hänen mukaansa taas tyhjää lappua, ja tällä kaudella olisi saatu enemmän aikaan, jos keskusta olisi ollut hallituksessa RKP:n tai RKP:n ja KD:n tilalla.

Miettinen pitää Wille Rydmanin ajatusta taktisesti terävänä: jos SDP sulkee ovensa vain perussuomalaisilta, perussuomalaiset ovat ainoa puolue, joka varmasti ei ole demarien kanssa hallituksessa. Sammallahden mukaan sinipunalla pelottelu on vanha taktiikka, jota keskusta käytti jo ennen perussuomalaisten nousua, eikä kokoomus ole lähtenyt sinipunaan kolmeen viimeiseen hallituskauteen. Peliteorian kannalta olisi hänen mukaansa järjetöntä lyödä ovia kiinni: jos vasemmisto on maalannut perussuomalaiset nurkkaan, muiden oikeistopuolueiden ei pidä maalata itseään toisiin nurkkiin. Hänen mukaansa kokoomus on perussuomalaisten ainoa tie hallitukseen, koska RKP on jo väläyttänyt, ettei lähde enää perussuomalaisten kanssa hallitukseen, ja keskustaa tuskin huvittaa vaalitaistelun jälkeen. Periaatteellisuus on hyvä asia, mutta jos siitä tulee puritaanisuutta, joka estää pääsemästä vallankahvaan, se on hänen mukaansa karhunpalvelus itselle.

7. Äänestä ihmistä, älä puoluetta

Miettinen kertoo äänestäneensä aina enemmän ihmistä kuin puoluetta ja kehottaa perehtymään oman vaalipiirin tilanteeseen d’Hondtin hengessä. Hänen mukaansa Suomen vaalitapa, jossa puoluejohtaja ei päätä listan järjestystä kuten Ruotsissa, kannattaa käyttää hyväksi. Sammallahti on samaa mieltä. Hänen mukaansa jokainen puoluejohtaja on muuttanut puoluettaan dramaattisesti, esimerkiksi Riikka Purran perussuomalaiset ovat talouslinjaltaan aivan eri puolue kuin Timo Soinin. Kokoomuksesta hän mainitsee Noora Fagerströmin yrittäjyysohjelman, Martin Paasin tekoälyraportin, Atte Kalevan maahanmuuttoraportin ja oman rahastoeläkealoitteensa. Väite “äänestät ehdokasta mutta saat jonkun toisen” on hänen mukaansa ymmärrettävä mutta älyllisesti epärehellinen, ja se passivoi ihmisiä. Puolueet ovat hänen sanoin “paskoja brändejä”, joista jokainen löytää jotain, mistä ei pidä, mutta poliitikot ovat henkilöbrändejä, jotka vetävät ihmisiä puolueisiin.

8. Yhdysvallat, Espanja ja Ranska

Miettinen tekee välihypyn Yhdysvaltain välivaaleihin. Hänen mukaansa republikaanien tappioon vaikutti Trumpin lisäksi se, että moni republikaani ei kehdannut sanoa ääneen kannattavansa puoluetta, ja hän pitää hurjana, että republikaanit menettivät Texasin. Paikallisten uutisten mukaan demokraatti James Talarico voitti Texasin senaattorinvaalin 3.11.2026, ja demokraateille meni myös kuvernöörin paikka. Osavaltion senaatin republikaanit kuitenkin säilyttivät.

Espanjasta Miettinen nostaa esiin Ceutan kriisin ja yleislakon. Hänen mukaansa SDP:n Antti Lindtman on kehunut Espanjaa mallivaltiona. Sammallahti muistuttaa poliittisten lakkojen tuhoista Suomessa. Hänen esimerkissään koko vienti seisahtui, koska venäläisen laivan miehistön jäsen oli väitetysti uhkaillut suomalaisen sataman luottamusmiestä. Tapausta emme tarkistaneet.

Ranskassa Miettisen mukaan rationaalinen äänestäjä joutuu valitsemaan Marine Le Penin, jos vaihtoehto on äärivasemmistolainen Jean-Luc Mélenchon. Sammallahden mukaan Le Pen on talouspolitiikaltaan “umpisosialisti”, joka lupaa eläkeiän laskua, lisää sosiaalitukia ja miljonääriveron, ja suomalaiset kansallismieliset, jotka hänen mukaansa riemuitsevat Le Penistä, eivät näe tätä. Hänen mukaansa Euroopassa on talouspolitiikassa Venäjääkin vaarallisempia asioita.

9. Tekoäly, luddismi ja datakeskukset

Miettisen mukaan tekoäly tehostaa yksityistä sektoria nopeasti, mutta julkisella sektorilla 160 miljardia “pyörii vaan”. Hänen mukaansa osa julkisen sektorin ihmisistä kääntyy tekoälyä vastaan, kun tekoäly ei suostu perustelemaan nykyjärjestelmää, ja heistä tulee luddiitteja. Yhdysvalloissa hänen mukaansa leviää TikTok-aalto, jossa vaaditaan datakeskusten polttamista, ja sama on tulossa Suomeen.

Sammallahti ymmärtää, että datakeskuksiin liittyy ratkaisemattomia kysymyksiä, kuten sähkön riittävyys ja hinta, mutta hänen vastauksensa on rakentaa lisää sähköntuotantoa. Hänen mukaansa media on yrittänyt rakentaa skandaalia siitä, että pääministeri Orpo on neuvotellut Googlen kanssa. Google ilmoitti syyskuussa 2026 investoivansa Suomeen vähintään 13 miljardia euroa vuosina 2027–2028 Haminassa, Kajaanissa, Muhoksella ja Vaalassa, ja hanke esiteltiin Orpon tiedotustilaisuudessa. Sammallahden mukaan pääministeri, joka kieltäytyisi tapaamasta tällaisen investoinnin tekijää kohun pelossa, olisi “paskin pääministeri ikinä”. Hän myöntää, että Google “töppäili” Muhoksella, ja sanoo eduskunnan kuulleen datakeskusyhtiöitä samalla viikolla. Miettinen kertoo saaneensa Slushin medialipun ja Googlen illalliskutsun ja omistavansa Alphabetin osakkeita.

Miettinen vertaa tilannetta Juha Sipilän kohuun. Hänen muistinsa mukaan Ylen toimittaja kysyi Sipilältä sukulaisten omistuksesta kaivosalan alihankkijassa. Tapaus koski vuonna 2016 Terrafamea ja Sipilän sukulaisten omistamaa Katera Steeliä, ei Talvivaaraa, jonka Miettinen mainitsee. Miettisen mukaan Sipilä lamaantui kohun jälkeen. Garden Helsingistä Sammallahti sanoo, että asian olisi voinut hoitaa tahdikkaammin ja painostusviestien kohdalla olisi pitänyt vetää töpseli seinästä. Hän kysyy silti kuulijoilta, myöntäisivätkö he ehdollisen 30 miljoonan euron tuen, jos sillä saisi käyntiin 400–500 miljoonan euron rakennushankkeen. Tampereen areenahanke meni hänen mukaansa läpi samalla tavalla, ja tukien vastustaminen on osin Helsingin ja muun Suomen välistä kiistaa.

Valmet Automotivesta Miettinen kertoo neuvotelleensa aikoinaan itse kiinalaisten kanssa. Sammallahden mukaan pohjimmiltaan kyse on siitä, että moderni tehdas ostettiin pois kiinalaisilta ja se tuottaa nyt puolustustarvikkeita Eurooppaan. Valtioneuvoston mukaan valtio ja Pontos ostivat syyskuussa 2025 kiinalaisen CATL:n 20,6 prosentin osuuden, minkä jälkeen valtio omistaa yhtiöstä 79 prosenttia. Uudenkaupungin tehdas valmistaa myös Patrian 6×6-panssariajoneuvoja. Kauppaa on arvosteltu, ja siitä on tehty kirjallinen kysymys, mutta Sammallahden mukaan olisi oikeusmurha, jos Orpo kaatuisi tähän.

10. Suomalainen kielteisyys ja omistajuus

Sammallahden mukaan kaikesta löydetään Suomessa negatiivinen puoli. Kun Yhdysvaltojen kanssa neuvoteltiin jäänmurtajakaupoista, kritiikin mukaan jenkit ryöstäisivät suomalaisen osaamisen. Kun Kemiin rakennettiin biotuotetehdasta, kriitikot pelkäsivät kaikkien metsien hakkaamista. Miettisen mukaan omistamisen ja työllistymisen yhteys on kadonnut: yritykset eivät voi palkata ilman omistajia, ja ulkomaisessa omistuksessa Suomeen jää tytäryhtiötalous. Hänen esimerkkinsä on Suunto, joka hänen mukaansa irtisanoi suomalaisia jakson nauhoitushetkellä. Tätä emme tarkistaneet. Sammallahden mukaan Suomen kansallinen perspektiivi pitäisi saada laajenemaan: maailmassa on yli 8 miljardia ihmistä, ja globaali talous on “meidän osterimme”.

Miettinen kertoo EVAn Emmiliina Kujanpään huomiosta, jonka mukaan suomeksi käyty verokeskustelu tekoälyn kanssa on vääristynyttä, koska suomenkielinen aineisto on täynnä veroja kehuvia tekstejä. Hän kehottaa kuulijoita käymään maksullisen tekoälyn kanssa englanniksi muutaman sparraussession siitä, miksi markkinatalous on tärkeää eikä julkinen sektori voi korvata sitä. Sammallahti ottaa esimerkiksi aikuiskoulutuksen uuden maksullisen väylän. Vasemmisto ja keskusta väittävät sen johtavan tutkintojen ostamiseen, vaikka opiskelijan täytyy edelleen osoittaa osaamisensa. Hän kertoo huudahtaneensa täysistunnossa, että keskustalaiset kai järkyttyvät kuullessaan, että televisioita saa ostaa kaupasta eikä niitä tarvitse hakea valtion kuvaputkitehtaalta.

11. Ranskan budjettivaje ja Suomen käytetty pelivara

Miettisen mukaan Ranskan budjettivaje on 5,1 prosenttia BKT:stä, ja vasemmistohallitus kasvattaisi sitä kohti Kreikan tasoa. Ranskan hallituksen syyskuun 2026 arvion mukaan alijäämä oli vuonna 2025 5,1 prosenttia ja nousee vuonna 2026 5,4 prosenttiin. Velka on noin 119 prosenttia BKT:stä. Sammallahden mukaan Kreikan kriisi oli vielä hoidettavissa, mutta jos Ranskan kaltainen keskeinen talous kaatuu polvilleen, Suomi tulee perässä nopeasti. Hänen mukaansa Suomi on “yhden mustan joutsenen päässä” katastrofista, koska pelivara on käytetty. Ruotsilla on hänen mukaansa varaa elää kymmenen raskasta alijäämävuotta, ja Norja voi elää rahastollaan käytännössä ikuisesti.

Miettinen nostaa esiin kilpailukyvyn ja verokiilan. Kun tekoäly kilpailee älykkään ihmisen kanssa, tekoälyn veroaste on korkeintaan 25,5 prosentin arvonlisävero, ja omalla raudalla ajettuna sekin jää pois. Ihmistyöhön kohdistuu hänen mukaansa jopa 50 prosentin lisärasite. Siksi hän pitää harhana väitettä, että solidaarisuusveron palauttaminen ja tehokkaiden ihmisten verotuksen kiristäminen toisivat kasvua. Sammallahti pitää ylimpien marginaaliveroasteiden alentamista ja optioverotuksen uudistusta torjuntavoittoina. Hänen mukaansa optioverotus “saatiin nyt”, ja ilman sitä Suomeen olisi lähes mahdotonta houkutella yksisarvisten rakentajia. Hallitus linjasi optioiden verotuksen ajoituksen muutoksesta julkisen talouden suunnitelmassa keväällä 2026, mutta lopullista eduskuntakäsittelyä emme tarkistaneet. Sammallahden mukaan pitkäaikaistyötön ei rakenna Suomeen yksisarvista, joten huippuosaajia tarvitaan juuri siksi, että syntyisi yrityksiä, jotka joskus työllistävät myös työttömiä.

12. Tekoäly demokratisoituu

Lopuksi Miettinen kertoo, miten tavalliset suomalaiset, kuten asentajat, kuljetusyrittäjät ja kiinteistönvälittäjät, ovat innostuneet tekoälystä ja automatisoivat esimerkiksi kirjanpitoaan. Hänen mukaansa tämä on demokratisoiva aalto, ja todellisen maailman tekoäly on vasta tulossa. Sammallahti vertaa hetkeä 1990-luvun alkuun, jolloin hän surffasi lapsena ensimmäistä kertaa netissä ystävänsä olohuoneessa. Hänen mukaansa ChatGPT:n läpimurrosta on vasta kolme tai neljä vuotta. Miettinen muistuttaa puhuneensa GPT-3:sta jo vuosia sitten (jakso Tekoäly, GPT-3 ja neuvottelu, Neuvottelija 98, 2021).

Jakson viimeisessä luvussa kerrotaan, miten Grok-botti järjestelee sähköpostilaatikkoa ja antaa yritysvierailulla lennosta perustiedot yrityksestä. Tavoitteena on siirtää kognitiivista kuormaa koneälylle, jotta itse voi keskittyä päätöksentekoon. Tekstityksestä ei voi varmasti päätellä, kumpi puhujista tästä kertoo. Sähköpostien käsin järjestäminen tuntuu puhujan mukaan “hirvittävältä ihmistyön haaskaamiselta”.

Keskustelu jatkuu jäsenjaksossa Tere Sammallahden tekoälymatka (Sisäpiiri 172), jossa Sammallahti kertoo, miten hän koodaamattomana kansanedustajana rakentaa omia sovelluksiaan. Lopuksi Miettinen pyytää katsojilta ehdotuksia uusiksi ajankohtaiskeskustelijoiksi Ivan Puopolon Viikon viisasteluklubin hengessä.

Mitä jaksosta jää käteen

Luvut

Jakson tiedot. Neuvottelija 422, julkaistu 14.11.2026, kesto 1:01:39, YouTube-id qcyptK3v12o. Vieraana Tere Sammallahti, isäntänä Sami Miettinen. Artikkeli perustuu isännän omaan suomenkieliseen tekstitykseen ja julkaisijan luettelemiin 36 lukuun.

Lähteet

Osastot: Tekoäly ja yhteiskunta + Tekoäly ja talous · Markdown: index.md · In English