EP203 · Yhteiskunta · 2023-07-24

Purran ja ministerien erot, verot ja gallupit | Sami Miettinen | Neuvottelija 203

Tämä on tiivistelmä Neuvottelija AI:ssa. Itse jakso — koko litterointi, tekstitykset ja luvut — on osoitteessa Neuvottelija.fi, joka on sen kanoninen koti.

Heinäkuun 2023 kesäjakso, jossa Sami Miettinen käy yksin läpi kesän kyselyt: MTV:n verkkopaneelin Riikka Purran erosta, Jethro Rostedtin ja Jessikka Aron Twitter-kyselyt, HS:n gallupin ja kanavan omat äänestykset. Artikkeli käsittelee jakson otantakysymykset avoimesti — mikään mainituista kyselyistä ei ole todennäköisyysotos — ja erittelee jakson painavimman yksittäisen väitteen, veroasteen kahdeksan miljardin laskuvirheen, niin että lukija voi tarkistaa sen itse. Jakso on isännän oma kannanotto, ja se on merkitty.

Sami Miettinen

Purran ja ministerien erot, verot ja gallupit | Sami Miettinen | Neuvottelija 203

Tiivistelmä: Heinäkuun 2023 kesäjakso, jossa Sami Miettinen käy yksin läpi kesän kyselyt: MTV:n verkkopaneelin Riikka Purran erosta, Jethro Rostedtin ja Jessikka Aron Twitter-kyselyt, HS:n gallupin ja kanavan omat äänestykset. Artikkeli käsittelee jakson otantakysymykset avoimesti — mikään mainituista kyselyistä ei ole todennäköisyysotos — ja erittelee jakson painavimman yksittäisen väitteen, veroasteen kahdeksan miljardin laskuvirheen, niin että lukija voi tarkistaa sen itse. Jakso on isännän oma kannanotto, ja se on merkitty.

Lukuohje

Tämä on isännän oma kesäjakso, noin 17 minuuttia, nauhoitettu 24.7.2023. Siinä ei ole vierasta eikä vastapuolta, joten mitään esitettyä väitettä ei jaksossa haasteta. Kolme varausta:

• Jakso on mielipiteellinen ja se koskee päivänpolitiikkaa. Tämä artikkeli referoi Miettisen kannat hänen kantoinaan eikä ota niihin kantaa.
• Kyselyt eivät ole vertailukelpoisia keskenään — eivät jaksossa eivätkä tässä artikkelissa. Kohdassa 1 on eritelty miksi, koska se on jakson koko aihe.
• Lähde. MacWhisper-litteraatti (suomenkielinen, 101 repliikkiä). Erisnimet on korjattu. Muutamassa kohdassa litteraatti antaa numeron epäselvästi; ne on merkitty tekstissä eikä niitä ole arvattu.

1. Neljä eri asiaa, joita kaikkia kutsutaan gallupiksi

Jakson runko on neljä kyselyä, ja niiden erot ovat tärkeämmät kuin niiden tulokset.

Miettisen ensimmäinen huomio on otoskoko: MTV:n paneelissa vastaajia oli noin kymmenesosa siitä, mitä Rostedtin kyselyssä. Toinen on suunta: pienempi otos antoi Purran erolle niukan enemmistön, suuremmat antoivat selvän enemmistön päinvastaiselle. Kolmas on painoarvo: virallisen oloinen kysely tuntuu painavan julkisuudessa enemmän kuin kaksi kertaluokkaa suurempi Twitter-kysely.

Tämä on huomio journalismista, ei tilastotiedettä — ja on rehellistä sanoa se ääneen. Otoskoko ei tee itsevalikoituneesta kyselystä edustavaa. Twitter-kyselyn vastaajajoukko määräytyy sen mukaan, kenen seuraajille kysymys näkyy; Rostedtin ja Aron seuraajakunnat ovat poliittisesti hyvin erilaisia, ja juuri siksi se, että molempien vastaajat päätyivät hallitusta tukevaan suuntaan, on jakson kiinnostavin yksittäinen havainto — vahvempi kuin kummankaan kyselyn luku yksinään. Verkkopaneeli puolestaan ei ole satunnaisotos vaan rekrytoitu joukko, ja sen edustavuus riippuu painotuksista, joita jaksossa ei käydä läpi.

Ainoa mainituista, joka on todennäköisyysotokseen perustuva mittaus, on HS:n gallup, ja sekin on jaksossa käsitelty lyhyimmin.

Vertailukohta, jonka jakso mainitsee ohimennen ja joka kannattaa panna merkille: sama MTV:n kysely oli aiemmin tehty Pekka Haaviston erosta Al-Hol-kohun yhteydessä, ja silloin kehotus erota oli suurempi. Kahden eri kysymyksen tuloksia ei kuitenkaan voi asettaa riviin ilman tietoa kysymyksenasettelusta, ajankohdasta ja painotuksista.

2. Kanavan omat kyselyt — ja mitä ne mittasivat

Miettinen kertoo kysyneensä hallituspohjasta jo ennen kuin hallitusta muodostettiin, Politiikan puskaradion Jari Hanskan jakson yhteydessä. Kanavan yleisön toiveet:

• 51 % kokoomus + perussuomalaiset + keskusta — ei toteutunut
• 25 % nykyinen oikeistohallitus — toteutui
• 19 % sama pohja niin, että RKP korvattaisiin Liike Nytillä
• loput (sinipunat, kokoomus–SDP–perussuomalaiset) marginaalisia

Tämä on kanavan yleisön mielipide, ei kansan, ja jaksossa se sanotaan suoraan puhuttelemalla katsojia (“teidän suosikkihallitus”). Artikkelin kannalta olennaista on, että se mittaa yhtä yleisöä — ja että se yleisö ennakoi lopputuloksen kohtuullisen hyvin kakkosvaihtoehtonaan.

HS:n gallupin luvut jaksossa: kokoomus +1,2 prosenttiyksikköä eduskuntavaalituloksesta noin 22 prosenttiin, perussuomalaiset ja SDP suunnilleen paikallaan (muutamia kymmenyksiä alas), keskusta alle kymmenen prosentin noin puolentoista yksikön pudotuksella, vasemmistoliitto ja vihreät noin prosenttiyksikön ylös, RKP ja kristillisdemokraatit vakaita.

3. Ministerivaihdokset kontekstissa

Wilhelm — jaksossa Vilhelm — Junnilan ero herätti kysymyksen siitä, jääkö se ainoaksi. Miettinen ei usko hallituksen kaatuvan siihen, ja asettaa vaihdokset vertailukohtaan:

Vasemmistohallitus vaihtoi kaudellaan 23 ministeriä.

Hän erittelee, mistä luku kertyy: Rinteen hallituksen vaihtuminen Marinin hallitukseksi tuotti ison rotaation kerralla, valtiovarainministeri vaihtui useaan otteeseen, ja sen päälle tulivat tavanomaiset syyt kuten Krista Kiurun äitiysvapaa.

Johtopäätös on kahdenlainen. Toisaalta yksittäinen ministerinvaihdos ei ole dramaattinen tapahtuma historiallista taustaa vasten. Toisaalta — ja tämä on lukijan huomio, ei jakson — 23 vaihdoksen luku sisältää rakenteellisen pääministerinvaihdoksen, joka on eri asia kuin yksittäisen ministerin ero kohun takia. Vertailu on siis suuntaa antava, ei symmetrinen.

4. Jakson painavin kohta: veroaste ja kahdeksan miljardia

Tämä on jakson analyyttisesti arvokkain osuus, ja se kannattaa purkaa auki, koska se on tarkistettavissa.

Miettisen väite on kaksiosainen.

1. Valtiovarainministeriön veroaste-ennusteissa on hänen mukaansa systemaattinen harha alaspäin: ennuste laskee veroastetta, ja toteuma ei laske. Hän kertoo käyneensä laskentatavan läpi Elias Erämajan kanssa, ja viittaa siihen, että inflaattorin ja BKT-suhteen laskentatapa sekä verojen indeksikorotusten käsittely vaikuttavat lopputulokseen.
2. Julkisuudessa toistettu luku, jonka mukaan 44,0 prosentin veroaste tuottaisi kahdeksan miljardia enemmän verotuloja, on hänen mukaansa väärä.

Jakson luvut. Vuoden 2022 toteutunut kokonaisveroaste oli 43,2 prosenttia. Helsingin Sanomien siteeraamassa Jaakko Kianderin vieraskynässä arvioitiin, että vuonna 2023 päädyttäisiin 41,2 prosenttiin. Miettinen ei usko kahden prosenttiyksikön pudotukseen.

Laskutoimitus, jonka lukija voi tehdä itse. Yksi prosenttiyksikkö veroastetta on yksi prosentti bruttokansantuotteesta. Suomen BKT oli 2022 suuruusluokkaa 270 miljardia euroa, joten yksi prosenttiyksikkö on noin 2,7 miljardia.

• 43,2 → 44,0 on 0,8 prosenttiyksikköä eli noin 2,2 miljardia — ei kahdeksaa.
• 41,2 → 44,0 on 2,8 prosenttiyksikköä eli noin 7,6 miljardia — eli suunnilleen se kahdeksan miljardia.

Tarkennus jaksossa esitettyyn. Miettinen sanoo luvun olevan “ihan roskaa”, ja hänen oma laskunsa vastaa ensimmäistä riviä. Molemmat luvut ovat kuitenkin aritmeettisesti oikein — ne vain lähtevät eri perustasosta. Kahdeksan miljardia syntyy, jos vertailukohta on ennuste 41,2; kaksi miljardia syntyy, jos vertailukohta on toteuma 43,2. Tämä ei kumoa jakson väitettä vaan täsmentää sen: kiista ei koske kertolaskua vaan sitä, kumpi luku on oikea lähtötaso — ja juuri sen ennusteen paikkansapitävyys on se, mitä Miettinen kiistää. Kun jälkikäteen katsotaan, kumpi arvio osui, kysymys ratkeaa ilman politiikkaa.

Jakson oma johtopäätös on retorinen ja se koskee julkisuutta: kun ennusteeseen perustuva luku toistetaan lainauksena, syntyy mielikuva siitä, että veroasteen nosto ratkaisisi fiskaaliset huolet. Se mielikuva on rakennettu kahden eri lukusarjan päälle.

5. Sivujuonteet, jotka kannattaa lukea

Suomi on köyhä länsimaa. Miettinen viittaa Helsingin Sanomien juttuun, jonka mukaan yli sadan miljoonan euron bruttotulokertymään 22 vuoden ajalta ylsi Suomesta noin 20 henkilöä — eli noin neljä miljoonaa euroa vuodessa. Hänen huomionsa on vertailukohdassa: Ruotsista löytyisi samalla menetelmällä satoja. Tämä on hänen arvionsa eikä jaksossa esitetä ruotsalaista laskelmaa.

Millä laitteella katsot. YouTuben oma analytiikka kertoi noin 18 prosentin katsovan televisiosta; kanavan oma kysely antoi toisenlaisen jakauman, jossa puhelin oli ylivoimaisesti yleisin ja loput jakautuivat: tietokone 12 %, televisio 9 %, tabletti 4 %, VR-lasit 3 %. Puhelimen prosenttilukua ei tässä esitetä, koska litteraatti antaa sen epäselvästi. Ero analytiikan ja kyselyn välillä on itsessään havainto: sama ilmiö mitattuna kahdella tavalla antaa kaksi eri vastausta.

Tästä seuraa käytännön johtopäätös tuotannolle: isolla taulutelevisiolla katsottuna editoinnin heikkoudet näkyvät, joten resoluutio ja kuvan rajaus vaativat parannusta. Tilaajaluvut jaksossa: noin 16 500 videotilaajaa ja noin 7 000 äänitilaajaa, ja painopiste siirtyy videopuolelle.

Prigožin. Kanavan kysely Jevgeni Prigožinin kohtalosta: 51 prosenttia arvioi, ettei häntä tapeta. Miettinen itse veikkasi toisin ja arvioi ajankohdaksi loppuvuoden 2023. Tämä on kesällä 2023 tehty ennuste ja se on syytä lukea sellaisena.

Viljasopimus. Kun Turkin, Ukrainan ja Venäjän kolmikantasopimus päättyi, kanavan yleisön ylivoimaisesti suosituin toive oli, että Turkki NATO-maana turvaisi Ukrainan viennin laivastollaan. Miettisen oma arvio on, että Erdoğan vaatisi siitä isot myönnytykset, koska riski olisi sekä poliittinen että sotilaallinen — mutta asema Mustanmeren hallitsijana vahvistuisi. Toissijainen toive oli Venäjän myönnytykset, kuten oman viljaviennin järjestelyt ja mahdolliset Swift-helpotukset vientituloille.

Vierailut muilla kanavilla. Puheenaiheessa Leevi Leivon ja Iltalehden politiikan toimittajan Elli Harjun kanssa hallitusneuvotteluista; Arto Koskelon ja Jussi Heikelän 23 Minuuttia -ohjelmaan oli tulossa syksyllä jakso keskuspankkikriisistä ja liikepankeista. Miettinen mainitsee olleensa itse aikoinaan Credit Suissella töissä Lontoossa.

6. Neuvotteluhaaste, joka jää jakson loppuun

Viimeinen osuus on lyhyt ja se on ainoa, jossa jakso puhuu omasta ydinaiheestaan eli neuvottelusta. Miettinen oli mukana edistämässä Pörssiklubin naisjäsenyyttä, ja hän esittää kysymyksen itselleen: miksi lähteä ajamaan sellaista, kun samaan aikaan ruotii wokeutta Ivan Puopolon Viikon viisasteluklubissa.

Vastaus jää jaksossa avoimeksi — se luvataan tilaajapuolelle — mutta kaksi asiaa sanotaan: ratkaisu onnistui, ja kiinnostavaa siinä oli neuvottelutekniikka, eli se, miten enemmistöpäätös saatiin aikaan lyhyessä ajassa. Vertailukohtana hän mainitsee, ettei vastaava ole onnistunut Naisasialiitto Unionissa, Suomalaisella Klubilla, Svenska Klubbenilla eikä Handelsgilletillä.

Tämä on jakson ainoa kohta, jossa kysymys “mitä kansa haluaa” siirtyy mielipidemittauksesta varsinaiseen päätöksentekoon — ja se on myös ainoa kohta, jossa vastaus oli neuvoteltavissa eikä mitattavissa.

Väitteitä, jotka esitetään väitteinä

• Arvio siitä, että kansa haluaa hallituksen ja Riikka Purran jatkavan.
• Väite valtiovarainministeriön veroaste-ennusteiden systemaattisesta harhasta.
• Arvio siitä, että kohu hallituksen kaatamiseksi on osin masinoitu.
• Vertailu Suomen ja Ruotsin suurituloisten lukumäärästä.
• Ennuste Jevgeni Prigožinin kohtalosta.

Mitä jaksosta jää käteen

1. Otoskoko ei ole edustavuus. Jakson vahvin havainto ei ole kummankaan Twitter-kyselyn luku vaan se, että kahden poliittisesti hyvin erilaisen seuraajakunnan vastaukset osoittivat samaan suuntaan.
2. Veroastekiista on kiista lähtötasosta, ei kertolaskusta. Kahdeksan miljardia ja kaksi miljardia ovat molemmat oikein — eri perusvuodesta laskettuina.
3. Ministerivaihdosten määrä ei yksin kerro hallituksen vakaudesta. Vertailuluku 23 sisältää rakenteellisen pääministerinvaihdoksen.
4. Sama ilmiö mitattuna kahdella tavalla antaa kaksi vastausta — tämä pätee yhtä hyvin katselulaitteisiin kuin veroasteeseen.

Jakson kulku

• 00:00 — Kesäterveiset ja jakson teema: gallupit
• 00:33 — MTV:n kysely Purran erosta ja pieni otos
• 01:18 — Rostedtin ja Aron Twitter-kyselyt sanovat toista
• 02:40 — Kanavan omat kyselyt hallituspohjasta ennen vaaleja
• 03:59 — HS:n gallup: oikeistohallituksella yhä kannatus
• 05:12 — Junnilan ero ja vasemmistohallituksen 23 vaihdosta
• 06:39 — Platinum-yhteisön toive: yhtiöanalyysit pienimmästä isoimpaan
• 07:24 — Prigožinin kapina ja veikkaus kohtalosta
• 08:15 — Puheenaihe-vierailut ja Credit Suisse
• 09:28 — Suomi on köyhä länsimaa
• 10:07 — Millä laitteella katsot? 4K-pohdinta
• 11:40 — Hesarin veroastevirhe ja kahdeksan miljardin harha
• 13:57 — Ukrainan viljasopimus: mitä te toivotte
• 15:49 — Pörssiklubin naisjäsenyys neuvotteluhaasteena

Osastot: Tekoäly ja yhteiskunta + Tekoäly ja talous · Markdown: index.md · In English