---
title: "Purran ja ministerien erot, verot ja gallupit | Sami Miettinen | Neuvottelija 203"
summary: "Heinäkuun 2023 kesäjakso, jossa Sami Miettinen käy yksin läpi kesän kyselyt: MTV:n verkkopaneelin Riikka Purran erosta, Jethro Rostedtin ja Jessikka Aron Twitter-kyselyt, HS:n gallupin ja kanavan omat äänestykset. Artikkeli käsittelee jakson otantakysymykset avoimesti — mikään mainituista kyselyistä ei ole todennäköisyysotos — ja erittelee jakson painavimman yksittäisen väitteen, veroasteen kahdeksan miljardin laskuvirheen, niin että lukija voi tarkistaa sen itse. Jakso on isännän oma kannanotto, ja se on merkitty."
datePublished: 2023-07-24
dateModified: 2023-07-24
lang: fi
section: society
sections: ["society","economy"]
authors: ["Sami Miettinen"]
tags: ["Neuvottelija","EP203","Gallupit","Mielipidemittaus","Otanta","Veroaste","Riikka Purra","Politiikka","Sami Miettinen"]
englishUrl: https://www.neuvottelija.com/ai/ep203-purran-ja-ministerien-erot-gallupit-sami-miettinen/
canonical: https://www.neuvottelija.fi/fi/episodes/307-gallup-pelleilya-riikka-purra-sami-miettinen-neuvottelija-20
---
# Purran ja ministerien erot, verot ja gallupit | Sami Miettinen | Neuvottelija 203

# Purran ja ministerien erot, verot ja gallupit | Sami Miettinen | Neuvottelija 203

> **Tiivistelmä:**
> Heinäkuun 2023 kesäjakso, jossa Sami Miettinen käy yksin läpi kesän kyselyt: MTV:n verkkopaneelin Riikka Purran erosta, Jethro Rostedtin ja Jessikka Aron Twitter-kyselyt, HS:n gallupin ja kanavan omat äänestykset. Artikkeli käsittelee jakson otantakysymykset avoimesti — mikään mainituista kyselyistä ei ole todennäköisyysotos — ja erittelee jakson painavimman yksittäisen väitteen, veroasteen kahdeksan miljardin laskuvirheen, niin että lukija voi tarkistaa sen itse. Jakso on isännän oma kannanotto, ja se on merkitty.

## Lukuohje

Tämä on **isännän oma kesäjakso**, noin 17 minuuttia, nauhoitettu **24.7.2023**. Siinä ei
ole vierasta eikä vastapuolta, joten mitään esitettyä väitettä ei jaksossa haasteta. Kolme
varausta:

- **Jakso on mielipiteellinen ja se koskee päivänpolitiikkaa.** Tämä artikkeli referoi
  Miettisen kannat hänen kantoinaan eikä ota niihin kantaa.
- **Kyselyt eivät ole vertailukelpoisia keskenään** — eivät jaksossa eivätkä tässä
  artikkelissa. Kohdassa 1 on eritelty miksi, koska se on jakson koko aihe.
- **Lähde.** MacWhisper-litteraatti (suomenkielinen, 101 repliikkiä). Erisnimet on
  korjattu. Muutamassa kohdassa litteraatti antaa numeron epäselvästi; ne on merkitty
  tekstissä eikä niitä ole arvattu.

---

## 1. Neljä eri asiaa, joita kaikkia kutsutaan gallupiksi

Jakson runko on neljä kyselyä, ja niiden erot ovat tärkeämmät kuin niiden tulokset.

| Kysely | Tyyppi | N | Tulos |
|---|---|---|---|
| MTV:n verkkopaneeli 14.7. | itse rekrytoitu verkkopaneeli | 1 927 | Purran pitäisi erota 47 %, ei 40 %, EOS 14 % |
| Jethro Rostedtin Twitter-kysely | avoin, itsevalikoitunut | 19 100 | ei pitäisi erota 77 %, pitäisi 23 % |
| Jessikka Aron kaksi Twitter-kyselyä | avoin, itsevalikoitunut | 10 233 ja 7 439 | hallitus toimintakykyinen 67 % ja 69 % |
| HS:n gallup | tutkimuslaitoksen otos | — | oikeistohallituksen puolueiden kannatus pitää |

Miettisen ensimmäinen huomio on **otoskoko**: MTV:n paneelissa vastaajia oli noin
kymmenesosa siitä, mitä Rostedtin kyselyssä. Toinen on **suunta**: pienempi otos antoi
Purran erolle niukan enemmistön, suuremmat antoivat selvän enemmistön päinvastaiselle.
Kolmas on **painoarvo**: virallisen oloinen kysely tuntuu painavan julkisuudessa enemmän
kuin kaksi kertaluokkaa suurempi Twitter-kysely.

**Tämä on huomio journalismista, ei tilastotiedettä — ja on rehellistä sanoa se ääneen.**
Otoskoko ei tee itsevalikoituneesta kyselystä edustavaa. Twitter-kyselyn vastaajajoukko
määräytyy sen mukaan, kenen seuraajille kysymys näkyy; Rostedtin ja Aron seuraajakunnat
ovat poliittisesti hyvin erilaisia, ja juuri siksi se, että **molempien vastaajat päätyivät
hallitusta tukevaan suuntaan**, on jakson kiinnostavin yksittäinen havainto — vahvempi kuin
kummankaan kyselyn luku yksinään. Verkkopaneeli puolestaan ei ole satunnaisotos vaan
rekrytoitu joukko, ja sen edustavuus riippuu painotuksista, joita jaksossa ei käydä läpi.

Ainoa mainituista, joka on todennäköisyysotokseen perustuva mittaus, on **HS:n gallup**, ja
sekin on jaksossa käsitelty lyhyimmin.

**Vertailukohta, jonka jakso mainitsee ohimennen** ja joka kannattaa panna merkille: sama
MTV:n kysely oli aiemmin tehty Pekka Haaviston erosta Al-Hol-kohun yhteydessä, ja silloin
kehotus erota oli suurempi. Kahden eri kysymyksen tuloksia ei kuitenkaan voi asettaa
riviin ilman tietoa kysymyksenasettelusta, ajankohdasta ja painotuksista.

## 2. Kanavan omat kyselyt — ja mitä ne mittasivat

Miettinen kertoo kysyneensä hallituspohjasta jo ennen kuin hallitusta muodostettiin,
Politiikan puskaradion **Jari Hanskan** jakson yhteydessä. Kanavan yleisön toiveet:

- **51 %** kokoomus + perussuomalaiset + keskusta — ei toteutunut
- **25 %** nykyinen oikeistohallitus — toteutui
- **19 %** sama pohja niin, että RKP korvattaisiin Liike Nytillä
- loput (sinipunat, kokoomus–SDP–perussuomalaiset) marginaalisia

Tämä on **kanavan yleisön** mielipide, ei kansan, ja jaksossa se sanotaan suoraan
puhuttelemalla katsojia ("teidän suosikkihallitus"). Artikkelin kannalta olennaista on, että
se mittaa yhtä yleisöä — ja että se yleisö ennakoi lopputuloksen kohtuullisen hyvin
kakkosvaihtoehtonaan.

HS:n gallupin luvut jaksossa: kokoomus **+1,2 prosenttiyksikköä** eduskuntavaalituloksesta
noin 22 prosenttiin, perussuomalaiset ja SDP suunnilleen paikallaan (muutamia kymmenyksiä
alas), **keskusta alle kymmenen prosentin** noin puolentoista yksikön pudotuksella,
vasemmistoliitto ja vihreät noin prosenttiyksikön ylös, RKP ja kristillisdemokraatit
vakaita.

## 3. Ministerivaihdokset kontekstissa

Wilhelm — jaksossa **Vilhelm** — Junnilan ero herätti kysymyksen siitä, jääkö se ainoaksi.
Miettinen ei usko hallituksen kaatuvan siihen, ja asettaa vaihdokset vertailukohtaan:

> **Vasemmistohallitus vaihtoi kaudellaan 23 ministeriä.**

Hän erittelee, mistä luku kertyy: Rinteen hallituksen vaihtuminen Marinin hallitukseksi
tuotti ison rotaation kerralla, valtiovarainministeri vaihtui useaan otteeseen, ja sen
päälle tulivat tavanomaiset syyt kuten Krista Kiurun äitiysvapaa.

Johtopäätös on kahdenlainen. Toisaalta yksittäinen ministerinvaihdos ei ole dramaattinen
tapahtuma historiallista taustaa vasten. Toisaalta — ja tämä on lukijan huomio, ei jakson —
**23 vaihdoksen luku sisältää rakenteellisen pääministerinvaihdoksen**, joka on eri asia
kuin yksittäisen ministerin ero kohun takia. Vertailu on siis suuntaa antava, ei
symmetrinen.

## 4. Jakson painavin kohta: veroaste ja kahdeksan miljardia

Tämä on jakson analyyttisesti arvokkain osuus, ja se kannattaa purkaa auki, koska se on
tarkistettavissa.

**Miettisen väite on kaksiosainen.**

1. Valtiovarainministeriön veroaste-ennusteissa on hänen mukaansa **systemaattinen
   harha alaspäin**: ennuste laskee veroastetta, ja toteuma ei laske. Hän kertoo käyneensä
   laskentatavan läpi **Elias Erämajan** kanssa, ja viittaa siihen, että inflaattorin ja
   BKT-suhteen laskentatapa sekä verojen indeksikorotusten käsittely vaikuttavat
   lopputulokseen.
2. Julkisuudessa toistettu luku, jonka mukaan **44,0 prosentin veroaste tuottaisi
   kahdeksan miljardia enemmän verotuloja**, on hänen mukaansa väärä.

**Jakson luvut.** Vuoden 2022 toteutunut kokonaisveroaste oli **43,2 prosenttia**.
Helsingin Sanomien siteeraamassa **Jaakko Kianderin** vieraskynässä arvioitiin, että vuonna
2023 päädyttäisiin **41,2 prosenttiin**. Miettinen ei usko kahden prosenttiyksikön
pudotukseen.

**Laskutoimitus, jonka lukija voi tehdä itse.** Yksi prosenttiyksikkö veroastetta on yksi
prosentti bruttokansantuotteesta. Suomen BKT oli 2022 suuruusluokkaa **270 miljardia
euroa**, joten yksi prosenttiyksikkö on noin **2,7 miljardia**.

- **43,2 → 44,0 on 0,8 prosenttiyksikköä** eli noin **2,2 miljardia** — ei kahdeksaa.
- **41,2 → 44,0 on 2,8 prosenttiyksikköä** eli noin **7,6 miljardia** — eli suunnilleen se
  kahdeksan miljardia.

*Tarkennus jaksossa esitettyyn.* Miettinen sanoo luvun olevan "ihan roskaa", ja hänen oma
laskunsa vastaa ensimmäistä riviä. Molemmat luvut ovat kuitenkin aritmeettisesti oikein —
ne vain lähtevät eri perustasosta. Kahdeksan miljardia syntyy, jos vertailukohta on
**ennuste** 41,2; kaksi miljardia syntyy, jos vertailukohta on **toteuma** 43,2. Tämä ei
kumoa jakson väitettä vaan täsmentää sen: **kiista ei koske kertolaskua vaan sitä, kumpi
luku on oikea lähtötaso** — ja juuri sen ennusteen paikkansapitävyys on se, mitä Miettinen
kiistää. Kun jälkikäteen katsotaan, kumpi arvio osui, kysymys ratkeaa ilman politiikkaa.

Jakson oma johtopäätös on retorinen ja se koskee julkisuutta: kun ennusteeseen perustuva
luku toistetaan lainauksena, syntyy mielikuva siitä, että veroasteen nosto ratkaisisi
fiskaaliset huolet. Se mielikuva on rakennettu kahden eri lukusarjan päälle.

## 5. Sivujuonteet, jotka kannattaa lukea

**Suomi on köyhä länsimaa.** Miettinen viittaa Helsingin Sanomien juttuun, jonka mukaan
yli sadan miljoonan euron **bruttotulokertymään 22 vuoden ajalta** ylsi Suomesta noin
**20 henkilöä** — eli noin neljä miljoonaa euroa vuodessa. Hänen huomionsa on
vertailukohdassa: Ruotsista löytyisi samalla menetelmällä satoja. Tämä on hänen arvionsa
eikä jaksossa esitetä ruotsalaista laskelmaa.

**Millä laitteella katsot.** YouTuben oma analytiikka kertoi noin **18 prosentin** katsovan
televisiosta; kanavan oma kysely antoi toisenlaisen jakauman, jossa **puhelin oli
ylivoimaisesti yleisin** ja loput jakautuivat: tietokone 12 %, televisio 9 %, tabletti 4 %,
VR-lasit 3 %. *Puhelimen prosenttilukua ei tässä esitetä*, koska litteraatti antaa sen
epäselvästi. Ero analytiikan ja kyselyn välillä on itsessään havainto: sama ilmiö mitattuna
kahdella tavalla antaa kaksi eri vastausta.

Tästä seuraa käytännön johtopäätös tuotannolle: isolla taulutelevisiolla katsottuna
editoinnin heikkoudet näkyvät, joten resoluutio ja kuvan rajaus vaativat parannusta.
Tilaajaluvut jaksossa: noin **16 500 videotilaajaa** ja noin **7 000 äänitilaajaa**, ja
painopiste siirtyy videopuolelle.

**Prigožin.** Kanavan kysely Jevgeni Prigožinin kohtalosta: **51 prosenttia** arvioi, ettei
häntä tapeta. Miettinen itse veikkasi toisin ja arvioi ajankohdaksi loppuvuoden 2023.
*Tämä on kesällä 2023 tehty ennuste ja se on syytä lukea sellaisena.*

**Viljasopimus.** Kun Turkin, Ukrainan ja Venäjän kolmikantasopimus päättyi, kanavan
yleisön ylivoimaisesti suosituin toive oli, että **Turkki NATO-maana turvaisi Ukrainan
viennin laivastollaan**. Miettisen oma arvio on, että Erdoğan vaatisi siitä isot
myönnytykset, koska riski olisi sekä poliittinen että sotilaallinen — mutta asema
Mustanmeren hallitsijana vahvistuisi. Toissijainen toive oli Venäjän myönnytykset, kuten
oman viljaviennin järjestelyt ja mahdolliset Swift-helpotukset vientituloille.

**Vierailut muilla kanavilla.** Puheenaiheessa **Leevi Leivon** ja Iltalehden politiikan
toimittajan **Elli Harjun** kanssa hallitusneuvotteluista; **Arto Koskelon** ja **Jussi
Heikelän** 23 Minuuttia -ohjelmaan oli tulossa syksyllä jakso keskuspankkikriisistä ja
liikepankeista. Miettinen mainitsee olleensa itse aikoinaan **Credit Suissella** töissä
Lontoossa.

## 6. Neuvotteluhaaste, joka jää jakson loppuun

Viimeinen osuus on lyhyt ja se on ainoa, jossa jakso puhuu omasta ydinaiheestaan eli
neuvottelusta. Miettinen oli mukana edistämässä **Pörssiklubin naisjäsenyyttä**, ja hän
esittää kysymyksen itselleen: miksi lähteä ajamaan sellaista, kun samaan aikaan ruotii
wokeutta Ivan Puopolon Viikon viisasteluklubissa.

Vastaus jää jaksossa avoimeksi — se luvataan tilaajapuolelle — mutta kaksi asiaa sanotaan:
ratkaisu **onnistui**, ja kiinnostavaa siinä oli **neuvottelutekniikka**, eli se, miten
enemmistöpäätös saatiin aikaan lyhyessä ajassa. Vertailukohtana hän mainitsee, ettei
vastaava ole onnistunut Naisasialiitto Unionissa, Suomalaisella Klubilla, Svenska
Klubbenilla eikä Handelsgilletillä.

Tämä on jakson ainoa kohta, jossa kysymys "mitä kansa haluaa" siirtyy mielipidemittauksesta
varsinaiseen päätöksentekoon — ja se on myös ainoa kohta, jossa vastaus oli neuvoteltavissa
eikä mitattavissa.

## Väitteitä, jotka esitetään väitteinä

- Arvio siitä, että kansa haluaa hallituksen ja Riikka Purran jatkavan.
- Väite valtiovarainministeriön veroaste-ennusteiden systemaattisesta harhasta.
- Arvio siitä, että kohu hallituksen kaatamiseksi on osin masinoitu.
- Vertailu Suomen ja Ruotsin suurituloisten lukumäärästä.
- Ennuste Jevgeni Prigožinin kohtalosta.

## Mitä jaksosta jää käteen

1. **Otoskoko ei ole edustavuus.** Jakson vahvin havainto ei ole kummankaan Twitter-kyselyn
   luku vaan se, että **kahden poliittisesti hyvin erilaisen seuraajakunnan** vastaukset
   osoittivat samaan suuntaan.
2. **Veroastekiista on kiista lähtötasosta, ei kertolaskusta.** Kahdeksan miljardia ja kaksi
   miljardia ovat molemmat oikein — eri perusvuodesta laskettuina.
3. **Ministerivaihdosten määrä ei yksin kerro hallituksen vakaudesta.** Vertailuluku 23
   sisältää rakenteellisen pääministerinvaihdoksen.
4. **Sama ilmiö mitattuna kahdella tavalla antaa kaksi vastausta** — tämä pätee yhtä hyvin
   katselulaitteisiin kuin veroasteeseen.

## Jakson kulku

- **00:00** — Kesäterveiset ja jakson teema: gallupit
- **00:33** — MTV:n kysely Purran erosta ja pieni otos
- **01:18** — Rostedtin ja Aron Twitter-kyselyt sanovat toista
- **02:40** — Kanavan omat kyselyt hallituspohjasta ennen vaaleja
- **03:59** — HS:n gallup: oikeistohallituksella yhä kannatus
- **05:12** — Junnilan ero ja vasemmistohallituksen 23 vaihdosta
- **06:39** — Platinum-yhteisön toive: yhtiöanalyysit pienimmästä isoimpaan
- **07:24** — Prigožinin kapina ja veikkaus kohtalosta
- **08:15** — Puheenaihe-vierailut ja Credit Suisse
- **09:28** — Suomi on köyhä länsimaa
- **10:07** — Millä laitteella katsot? 4K-pohdinta
- **11:40** — Hesarin veroastevirhe ja kahdeksan miljardin harha
- **13:57** — Ukrainan viljasopimus: mitä te toivotte
- **15:49** — Pörssiklubin naisjäsenyys neuvotteluhaasteena