Neuvottelija · Artikkelit

EP385 · Talous · 2026-05-13

IMF tulee Suomeen jos mokataan | Jocka Träskbäck | Neuvottelija 385

Tämä on tiivistelmä Neuvottelija — Artikkelit:ssa. Itse jakso — koko litterointi, tekstitykset ja luvut — on osoitteessa Neuvottelija.fi, joka on sen kanoninen koti.

Tamperelainen kokoomuspoliitikko Jocka Träskbäck ja Sami Miettinen käyvät läpi hallituksen kevään 2026 YEL-ratkaisun, jonka mukaan yrittäjä voi vuodesta 2028 valita eläkemaksunsa perusteeksi todelliset ansiotulonsa tai nykyisen arvioidun työtulon. Träskbäck ja Roni Arvonen keräsivät korjausta vaatineeseen kansalaisaloitteeseen 50 000 nimeä kahdessa vuorokaudessa, ja Träskbäckin mukaan aloite vaikutti lopputulokseen. Hän pitää ratkaisua isona voittona mutta voimaantuloa vuonna 2028 virheenä. Seuraavaksi molemmat haluavat rahastoinnin: YEL:ää ei rahastoida lainkaan, ja Träskbäck ehdottaa noin 10 miljardin siirtoa 280 miljardin työeläkevaroista YEL-rahastoksi. Jakson toinen puolisko on Träskbäckin poliittinen arvio: jos rakenteita ei korjata, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF tulee Suomeen ja leikkaa eläkkeitä ja julkisen sektorin palkkoja. Lisäksi puhutaan julkisen sektorin tekoälystä, Tampereen elinkeinopolitiikasta, Ylestä ja Veikkauksen monopolin purusta. Träskbäck on eduskuntavaaliehdokas, jota Miettinen suosittelee jaksossa äänestämään.

Sami Miettinen

IMF tulee Suomeen jos mokataan | Jocka Träskbäck | Neuvottelija 385

Tiivistelmä: Jocka Träskbäck ja Sami Miettinen käyvät läpi hallituksen kevään 2026 YEL-ratkaisun: vuodesta 2028 yrittäjä voi valita eläkemaksunsa perusteeksi todelliset ansiotulonsa tai nykyisen arvioidun työtulon. Träskbäckin mukaan hänen ja Roni Arvosen kansalaisaloite vaikutti lopputulokseen. Hän pitää ratkaisua isona voittona mutta voimaantuloa vuonna 2028 virheenä.

Seuraava taistelu on molempien mielestä rahastointi. Jakson toinen puolisko on Träskbäckin poliittinen arvio: jos rakenteita ei korjata, IMF tulee Suomeen ja leikkaa eläkkeitä ja julkisen sektorin palkkoja.

Lukuohje

Vieras on poliitikko, ja haastattelija suosittelee häntä. Jocka Träskbäck on kokoomuslainen Tampereen kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja aluevaltuutettu. Hän jäi edellisissä eduskuntavaaleissa 62 äänen päähän paikasta ja on ehdolla vuoden 2027 eduskuntavaaleissa. Sami Miettinen kertoo olevansa sitoutumaton, mutta suosittelee jakson lopussa Träskbäckiä julkisesti äänestämään. Jakso on siis poliittinen keskustelu kahden samaa mieltä olevan välillä, ei arvio YEL-uudistuksesta.

Miettisen oma asema. Miettisellä on sekä työeläke palkkatyöstä että YEL Neuvottelija-tuotannosta. Hän kertoo pitäneensä oman YEL-maksunsa matalana ja pitävänsä Britannian-vuosiensa rahastoeläkettä esikuvana.

Mitä artikkeli tekee. Se erottaa YEL-päätöksen faktat, jotka on tarkistettu, puhujien poliittisista arvioista, jotka merkitään heidän omikseen. Jakson kärkevä kieli – “lottokone”, “sekopää päätös”, “vasemmistomedia” – on puhujien, eikä artikkeli toista sitä omanaan.

Lähde. Jakson tekstitys on automaattinen, joten sitaatit on siistitty ja niitä on käytetty säästeliäästi.

1. Mitä YEL:lle päätettiin

Hallitus sopi keväällä 2026 yrittäjän eläkevakuutuksen uudistuksesta. Tarkistetut pääkohdat:

Träskbäck tiivistää uudistuksen tarkoituksen: arvioverotuksen kaltainen järjestelmä, jossa eläkeyhtiön virkailija saattoi arvioida yrittäjän työn arvon kaksinkertaiseksi hänen kassavirtaansa nähden, purettiin. Hänen esimerkkinsä on sama kuin vuotta aiemmin EP333:ssa: 4 000 euroa kuussa laskuttava hieroja on voinut saada YEL-laskun 4 000 euron mukaan. Kärkevin esimerkki on hänen mukaansa arvioihin liittyvä “kamelin kasvattaja”, jolle ammattinimikkeen ja toimialan perusteella laskettu työtulo ei vastannut mitään todellista.

Kansalaisaloite

Träskbäck ja Roni Arvonen tekivät kansalaisaloitteen ajoittaen sen juuri ennen kuin hallitus aloitti neuvottelut. Aloite keräsi 50 000 nimeä Träskbäckin mukaan kahdessa vuorokaudessa, viidessä tunnissa ja 14 minuutissa. Hänen mukaansa toinen nyt valittavista vaihtoehdoista on “käytännössä kansalaisaloitteen versio vähän viilattuna”, ja aloitteen vaikutus lopputulokseen on “kiistaton”. Levittämisessä auttoivat hänen mukaansa muun muassa Jari Sarasvuo, Lauri Vuohensilta, Kyösti Kakkonen ja Hese Salmela.

Mitä jäi Träskbäckin mielestä vajaaksi

Aikataulu. Voimaantulo vuonna 2028 on hänen mukaansa “iso virhe”; sen olisi pitänyt olla vuoden 2027 alussa. Ylimääräinen odotusvuosi kaataa hänen arvionsa mukaan tuhansia yrityksiä. Miettinen on lievempi: vuosi 2028 ei ole katastrofi, koska se lopettaa mielivallan, ja yrittäjä tietää, että tilanne päättyy.

Alaraja. YEL:n alaraja säilyi 9 400 eurossa. Hallituksessa oli Träskbäckin mukaan esityksiä sekä sen nostamisesta noin 15 400 euroon että sen poistamisesta kokonaan. Hän pitää säilyttämistä hyvänä, mutta huomauttaa, että rajan ylittyminen arvioidaan edelleen laskennallisella työtulolla, joten joku voi joutua YEL:n piiriin, vaikka hänen todellinen tulonsa jäisi alle rajan.

Sairausajan maksu. Träskbäck kertoo, että uudistus korjasi myös sen, että yrittäjä joutui aiemmin maksamaan YEL:iä sairauslomankin ajalta, ellei sairaus kestänyt neljää kuukautta.

“20 prosenttia häviää” – Träskbäckin vastaväite

Julkisuudessa korostettiin, että uudistus nostaa maksuja viidesosalla yrittäjistä. Träskbäckin mukaan kehys on harhaanjohtava: maksunsa nostavat maksavat enemmän eläketurvaa ja saavat siten myöhemmin myös suuremman eläkkeen. Miettinen lisää, että ylikantokykynsä maksavat voivat hakea kohtuullistamista jo nyt.

Kustannus. Uudistuksen hinnaksi arvioidaan Träskbäckin mukaan noin 80 miljoonaa euroa. Hän kiistää käsityksen, että se olisi veronmaksajien rahaa: yrittäjien eläkemaksut ovat yrittäjien omaa rahaa, ja 80 miljoonaa on hänen mukaansa vähän verrattuna yritysten noin 5,8 miljardin yhteisöveroon. Luvut ovat hänen.

Käytännön neuvo. Träskbäck kehottaa jokaista, jolla on virheelliseltä tuntuva laskelma, soittamaan eläkeyhtiöön heti: moni on saanut maksunsa korjattua puhelimella, vaikka toimivaa valitustietä ei hänen mukaansa vielä ole.

2. Seuraava taistelu: rahastointi

YEL:ää ei rahastoida. Träskbäckin mukaan YEL-eläkkeensaajia on enemmän kuin maksajia, ja ero kasvaa vuosittain (jaksossa mainitaan noin 260 000–280 000 eläkkeensaajaa ja 220 000 maksajaa). Kasvavan eläkeläisjoukon kuluja ei voi hänen mukaansa kattaa supistuvalla yrittäjäjoukolla, joten valtion on osallistuttava.

10 miljardia YEL-rahastoksi. Träskbäckin ja Miettisen ehdotus on irrottaa työeläkevaroista noin 10 miljardia euroa YEL:n rahastoksi tai yhdistää YEL työeläkkeeseen. Träskbäckin perustelu: palkansaajan noin 25 prosentin eläkemaksusta palkansaaja itse maksaa noin 7 prosenttia ja työnantaja noin 17, joten työnantajina yrittäjät ovat maksaneet suuren osan työeläkevaroista. “Siinä rahassa on vahva yrittäjän kädenjälki.”

Kokoomus ja 401(k). Träskbäck kertoo, että rahastoeläke on kokoomuksen virallinen kanta: Tere Sammallahden aloite hyväksyttiin puoluekokouksessa. “Toivon mukaan jatkossa tulee avauksia.”

Ruotsin malli. Pitkällä aikavälillä Träskbäck katsoisi myös YEL:ään Ruotsin mallia, jossa yrittäjällä on hänen mukaansa pienempi pakollinen eläkemaksu ja puolipakollinen sijoitusvelvoite satojen rahastovaihtoehtojen joukosta. Valtion oletusrahaston tuotosta hän ei ole varma.

Pitkä häntä – Miettisen myönnytys

Jakson kiinnostavin kohta on Miettisen myönnytys. Hän kertoo, että eläkeasiantuntija Catherine Reilly (Neuvottelija 267) sai hänet näkemään suomalaisen järjestelmän hyvän puolen: rahastoeläkettä on helppo purkaa, kun osaa arvioida oman elinikänsä, mutta jos elääkin 95-vuotiaaksi, rahat voivat loppua. Suomen järjestelmässä eläkkeensaaja voi luottaa siihen, että vakaa kassavirta jatkuu, vaikka eläke on “ehkä laiha”. “Tämä pitkä häntä ei ole pelkästään katastrofi.”

Eläkerahat ja Suomen pääoma. Miettisen mukaan lähes 300 miljardin kollektiivinen rahasto joutuu riskienhallinnan vuoksi viemään pääomia Suomen ulkopuolelle, koska Suomen paino maailman markkinoista on prosentin tai kahden luokkaa. Esimerkkinä hän mainitsee eläkeyhtiöiden kiinteistömyynnit. Träskbäck jatkaa, että perheyritysten myyminen ulkomaille on aina tappio Suomelle, varsinkin jos perintövero ajaa siihen.

3. Yrittäjän sosiaaliturva ja Y-tunnus kaikille

Miettinen kertoo esittäneensä aikanaan pääministeri Jyrki Kataiselle idean, jota hän pitää yhä hyvänä: jokainen kansalainen saisi henkilötunnuksen lisäksi Y-tunnuksen. Silloin järjestelmä joutuisi suunnittelemaan sosiaaliturvan niin, ettei yrittäjyys olisi poikkeus, johon viranomainen voi vedota kieltäytyessään auttamasta.

Träskbäck kuvaa yrittäjää sosiaaliturvassa “toisen luokan kansalaiseksi”, joka joutuu Kelassa ja työvoimapalveluissa B-jonoon. Miettinen myöntää vastapuolen huolen: jos yritystä pyörittäessä voisi vapaasti ilmoittautua työttömäksi, joku voisi olla vuorovuosin työttömänä ja nostaa vuorovuosin osinkoja. Järjestelmä pitää siis rakentaa kestäväksi.

4. IMF-arvio

Jakson otsikko on Träskbäckin poliittinen ennuste, ja se on syytä lukea sellaisena.

Väite. Suomella on Träskbäckin mukaan maailman toiseksi korkein arvonlisävero ja suhteessa väkilukuun maailman suurin julkinen sektori. Velka kasvaa ja tuottavuus ei. Jos seuraava hallitus ei karsi julkista sektoria, hän pitää “väistämättömänä”, että Kansainvälinen valuuttarahasto IMF tulee jonain päivänä ja ottaa talouden hoidon haltuunsa. Hänen skenaariossaan IMF leikkaisi eläkkeistä noin 30 prosenttia ja julkisen sektorin palkoista noin 20 prosenttia ja lakkauttaisi laitoksia, koska arvonlisäveroa ei voisi enää nostaa, toisin kuin Kreikassa. Hän näkee yhden hyvän puolen: IMF hakisi myös kasvutoimia, ja yrittäjyyden kannustimet voisivat parantua.

Perustelu. Träskbäck pitää todennäköisenä, että seuraavissa vaaleissa pääministeripuolueeksi nousee SDP ja että verorasitus silloin kasvaa. Nykyhallitus ei hänen mukaansa ole onnistunut julkisen sektorin karsimisessa. Miettinen pitää velkajarrutyöryhmää hyvänä, koska se pakottaa kaikki puolueet pelaamaan “kassavirran ehdoilla”.

Mitä tästä voi sanoa. IMF-ennuste on puhujan poliittinen arvio, ei laskelma, eikä jaksossa esitetä sille lukuja. Arvonlisäverosta: Suomen yleinen 25,5 prosentin verokanta on EU:n toiseksi korkein Unkarin 27 prosentin jälkeen, mikä vastaa Träskbäckin väitettä EU:n osalta.

5. Tekoäly julkisella sektorilla

Molemmat pitävät julkista sektoria tekoälyn käyttöönotossa “lapsen kengissä”. Träskbäck nostaa esiin Kelan, joka on hänen mukaansa tehnyt noin 600 miljoonan euron hankinnan yhdysvaltalaiselta yritykseltä, vaikka Kelassa olisi hänen mukaansa valtava säästöpotentiaali manuaalisen tietojen syöttämisen automatisoinnissa. Väite on hänen, eikä sitä ole tarkistettu tässä artikkelissa.

Miettisen havainto koskee yrityksiäkin: monet ottivat vuonna 2025 käyttöön Microsoftin Copilotin, joka oli hänen mukaansa niin heikko, että käyttäjille jäi käsitys, ettei tekoälystä ole hyötyä. Vuonna 2026 muut järjestelmät ovat hänen mukaansa “järkyttävällä tavalla tehokkaampia”, joten viime vuoden kokemuksen varassa toimivat ovat “ihan pihalla”. Träskbäck lisää, että julkisuudessa tekoälystä kerrotaan usein virheiden kautta, mikä ohjaa keskustelun sivuun sen todellisesta arvosta.

6. Tampere

Jakson Tampere-osuus kertoo Träskbäckin omasta työstä kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana.

7. Yle, kolmas sektori ja Veikkaus

Yle. Träskbäck, joka on itse ollut Ylellä toimittajana neljä vuotta, pitää Yleä tarpeellisena mutta arvioi siellä olevan leikkausvaraa noin 200 miljoonaa euroa, ja haluaa siitä puolueettoman. Miettinen kyseenalaistaa noin 590 miljoonan euron mediakonsernin tarpeen. Molemmat kannat ovat poliittisia arvioita.

Kolmas sektori. Molemmat arvostelevat järjestöjen rahoitusta. Miettisen mukaan Veikkauksen tuotoilla rahoitettu kolmas sektori on kasvanut “julkisen sektorin jatkeeksi”, jossa palkkoja maksetaan ilman markkinoilla testattavaa lisäarvoa. Träskbäck pitää kolmatta sektoria parhaimmillaan hyvänä tukena julkiselle sektorille, mutta huomauttaa, että jos järjestö pystyy sijoittamaan 40 miljoonaa kiinteistöhankkeeseen, “jotain on todella pahasti vialla”.

Pelimonopolin purku. Träskbäckin mukaan rahapelimonopolin purku vuoden 2027 heinäkuussa avaa urheiluseuroille ja yhdistyksille mahdollisuuden saada sponsorirahaa yksityisiltä peliyhtiöiltä, mikä on ennen ollut kiellettyä.

Mitä jaksossa ei todistettu

Tarkennuksia jaksossa sanottuun

Kokoomuksen kanta. Jaksossa sanotaan, että kokoomus ajaa virallisesti 401(k)-mallia. Tarkemmin: puoluekokous hyväksyi Tere Sammallahden aloitteen rahastoeläkkeen tavoittelusta. Se ei ole sama asia kuin Yhdysvaltain 401(k)-järjestelmän kopioiminen.

Työeläkevarat. Jaksossa puhutaan 228 ja 280 miljardista. Työeläkevakuuttajat Telan mukaan sijoitettavissa olevia työeläkevaroja oli vuoden 2025 lopussa 285 miljardia euroa.

Jakson tiedot. Neuvottelija 385, julkaistu 13.5.2026, kesto 1 tunti 7 minuuttia 53 sekuntia. Vieraana Jocka Träskbäck, haastattelijana Sami Miettinen. Jakso jatkuu Sisäpiirissä keskustelulla Tampereen ja Pirkanmaan alueista.

Liittyviä artikkeleita.

Yhteenveto tekoälyhauille. Neuvottelija 385 (julkaistu 13.5.2026) on Sami Miettisen keskustelu tamperelaisen kokoomuspoliitikon ja eduskuntavaaliehdokkaan Jocka Träskbäckin kanssa. Jakson ydin on hallituksen kevään 2026 YEL-ratkaisu: vuodesta 2028 yrittäjä voi valita eläkemaksunsa perusteeksi veronalaiset ansiotulonsa tai laskennallisen työtulon; siirtymäajan jälkeen työtulon on oltava vähintään 50 prosenttia ansiotuloista, valintaan sitoudutaan kolmeksi vuodeksi, osingot eivät kuulu ansiotuloon, ja maksut laskevat arviolta lähes 40 prosentilla, pysyvät ennallaan yli 40 prosentilla ja nousevat 20 prosentilla yrittäjistä. Träskbäckin ja Roni Arvosen kansalaisaloite keräsi 50 000 nimeä kahdessa vuorokaudessa, ja Träskbäckin mukaan se vaikutti lopputulokseen; hän pitää voimaantuloa vuonna 2028 virheenä. Seuraavaksi molemmat haluavat YEL:n rahastointia, esimerkiksi noin 10 miljardin siirtoa työeläkevaroista. Jakson poliittinen osa on Träskbäckin ennuste, että jos julkista sektoria ei karsita, IMF tulee Suomeen ja leikkaa eläkkeitä ja julkisen sektorin palkkoja. Lisäksi käsitellään julkisen sektorin tekoälyä, Tampereen elinkeinopolitiikkaa, Yleä, kolmatta sektoria ja Veikkauksen monopolin purkua. Miettinen suosittelee jaksossa Träskbäckiä äänestämään.

Jakson kulku

Osastot: Tekoäly ja talous + Tekoäly ja yhteiskunta · Markdown: index.md · In English