Neuvottelija · Artikkelit

EP114 · Yhteiskunta · 2021-12-23

The Great Reset 2.0 | Tuomas Malinen | Neuvottelija 114

Tämä on tiivistelmä Neuvottelija — Artikkelit:ssa. Itse jakso — koko litterointi, tekstitykset ja luvut — on osoitteessa Neuvottelija.fi, joka on sen kanoninen koti.

Vuoden takaisen, yli 120 000 kertaa katsotun The Great Reset -jakson jatko-osa, jossa Tuomas Malinen käy läpi, mitä hänen ennusteistaan toteutui. Kehys on Acemoglun ja Robinsonin kapea käytävä, ja Malisen arvio on, että vuonna 2021 on lipsuttu despoottisen valtion puolelle. Käännöksen merkiksi hän nimeää elpymisrahastokeskustelun ja kansalaispalautteen tulvan, jollaista pitkän linjan kansanedustaja ei kertonut nähneensä koko urallaan. Jakson kantava argumentti on perustuslaillinen: jos perustuslain ylle voidaan säädöksillä asettaa taso, jolla väestöä erotellaan, sitä Malisen mukaan käytetään varmasti uudelleen muussa yhteydessä. Miettinen kertoo muuttaneensa omaa kantaansa omikronin myötä kaksi viikkoa aiemmin mutta kiistää, että rokottamisessa olisi kyse pelkästä politiikasta. Talousosuudessa puhutaan keskuspankkien digirahasta, joka tulisi Malisen ennusteen mukaan kriisin kautta, 1970-luvun inflaatiosta ja korkojen nousun epäsymmetriasta: Fedin ongelma on rahoitusmarkkinoiden velkavipu, euroalueen valtionlainamarkkinat. Julkaistu 23.12.2021.

Sami Miettinen

The Great Reset 2.0 | Tuomas Malinen

Tiivistelmä: Neuvottelija-kanavan jaksossa 114 Sami Miettinen haastattelee Tuomas Malista tasan vuosi sen jälkeen, kun jakso The Great Reset nauhoitettiin. Se oli kerännyt yli 120 000 katselua, ja Neuvottelija-yhteisön kyselyssä 57 prosenttia halusi vuoden viimeisen jakson Malisen kanssa. Rakenne on tarkistuslista: oliko vuosi 2021 Malisen ennustama yksilönvapauksien taisteluvuosi, ja mitkä Great Reset -teemoista etenivät. Jakson kantava argumentti on perustuslaillinen eikä lääketieteellinen, ja Miettinen on siitä osin eri mieltä ääneen. Talousosuus käsittelee keskuspankkien digirahaa, 1970-luvun inflaatiota ja sitä, miksi Malisen mielestä euroalue ei kestä koronnostoja. Julkaistu 23.12.2021.

Lukuohje. Malinen esittää jaksossa arvioita ja ennusteita, ja osa niistä koskee toimijoiden motiiveja. Näkemykset on attribuoitu puhujalle ja ennusteet merkitty ennusteiksi. Miettinen esittää jaksossa eriävän kantansa sekä rokotteista että koroista, ja se on säilytetty. Malisen esittämiä väitteitä yksittäisten henkilöiden tai puoluejohtojen motiiveista ei ole toistettu. Artikkeli ei ota kantaa kiistakysymyksiin, eikä se ole terveysneuvontaa.

Kehys: kapea käytävä ja vuosi valtion puolella

Vuosi aiemmin Malinen oli sanonut, että 2021 tulee olemaan suuri taisteluvuosi yksilönvapauksien kannalta. Miettinen kysyy, oliko.

Malisen vastaus on myöntävä, ja hän palaa samaan kehykseen kuin edellisellä kerralla: Daron Acemoglun ja James Robinsonin kirjaan The Narrow Corridor. Kirjan ajatus on, että demokratia syntyy despoottisen valtion ja kansalaisyhteiskunnan yhteisvaikutuksesta, ja käytävä niiden välissä on kapea. Malisen arvion mukaan muutamaa Yhdysvaltain osavaltiota, kuten Texasia ja Floridaa, lukuun ottamatta on “lipsuttu aika pitkälle sinne despoottisen valtion puoleen”.

Hän sanoo, että hänen on “hyvin hankala pitää meidän nykyistä hallitusta enää hyvän tahtoisena suomalaisiin kohtaan”, ja kutsuu vuoden toimia tuhoisiksi. Synkän vuoden keskeltä hän näkee kuitenkin myös käännöksen merkkejä.

Elpymisrahasto: tappio, joka oli osavoitto

Ensimmäinen merkki on EU:n elpymisrahasto. Rahasto meni eduskunnassa läpi, ja Miettinen kysyy, voittiko siinä iso valtio. Malinen myöntää, mutta korostaa, että lähellä käytiin. Hänen mukaansa kokoomuksen johto oli äänestyksessä keskeisessä asemassa.

Rahaston ehdoista Miettinen muistuttaa sanoilla kertaluonteinen ja tarkkarajainen, ja Malinen täydentää, että samaa sanoi EU:n talouskomissaari Valdis Dombrovskis. Malisen ennuste on, että kun seuraava kriisi tulee ja “tuodaan vielä isompi paketti”, suomalaisten kuppi menee nurin ja poliitikoilta löytyy selkäranka.

Hän kertoo aloittaneensa kampanjan toukokuussa tarkoituksenaan “vetää keskustelu pystyyn tässä maassa”. Alku oli yksinäinen, mutta tukea tuli muun muassa Peter Nybergiltä ja Eija-Riitta Korholalta. Hänen tärkein muistonsa on äänestyksen jälkeiseltä hetkeltä eduskuntatalon portailta:

Hän ei ole ikinä koko kansanedustajauransa aikana nähnyt tällaista kansalaispalautteen tulvaa, mikä on tullut.

Puhuja oli Malisen mukaan “eräs hyvin pitkän linjan kansanedustaja”, jota hän ei nimeä. Malinen pitää tätä koko suomalaisten yhteisenä saavutuksena: kansalaisyhteiskunta aktivoitui.

Mistä hyvä kansalaisyhteiskunta syntyy

Miettinen kysyy, mitkä ovat hyvän kansalaisyhteiskunnan piirteet. Malisen vastaus on aktiivinen osallistuminen kaikilla tasoilla, joilla despoottinen valtio pidetään kurissa. Hän myöntää, ettei ole lukenut kirjaa kokonaan, mutta tiivistää sen sanoman niin, että kansalaisyhteiskunnan on vastattava “aina sillä voimalla, mikä sieltä despottipuolelta tulee”.

Hänen mukaansa mitä aiemmin puututaan, sitä vähemmän radikaalia vastausta tarvitaan. Tässä vaiheessa riittää hänen mielestään se, mitä elpymisrahastokeskustelussa tehtiin: kansanedustajille kirjoittaminen on “tällä hetkellä se kaikista selkein keino” ohjata valtionhallintoa.

Valtio sijoittajana: sähkö, turve ja mehiläinen

Toinen vuoden takainen teema oli valtion roolin kasvu keskuspankkien ja investointiohjelmien kautta. Malinen kertoo, ettei käy enää eduskunnassa, mutta valiokunnista hänelle kantautuneen tiedon mukaan asiantuntijalausunnot uudesta EU:n sosiaalirahastosta ovat olleet kriittisiä, ja elpymisrahaston jälkeen on tullut “tietty stoppi”. Seuraavana hän näkee EU:n vihreän paketin, ja hänen huolensa on, että sen rahat valuisivat suuryrityksille ja päätösvalta siirtyisi eduskunnalta ylikansallisille toimijoille.

Hänen perusepäilynsä on, ettei valtiolla ole tietoa tehdä hyviä investointeja. Miettinen tarjoaa kaksi esimerkkiä: Suomessa oli ainakin hetken Euroopan kallein sähkö, “20 kertaa kalliimpaa kuin normaalisti”, ja Saksan Energiewende on ohjannut energiataloutta pois ydinvoimasta niin, että energian hinta on moninkertaistunut.

Malinen menee pidemmälle. Turvetuotannon alasajo on hänen mukaansa “lähestulkoon rikollista”, koska hakkeella ei hänen mukaansa pystytä kovilla pakkasilla tuottamaan kaukolämpöä riittävästi. Suomen roolista ilmastonmuutoksen ratkaisijana hän sanoo:

Se on ihan sama kuin yksittäinen mehiläinen olisi ratkaisijana jossain lentoliikenteen ongelmissa.

Hänen varoituksensa on, että omavaraisuuden alasajon seurauksena “meillä voi olla tosi kylmiä talvia tässä tulossa”. Tämä on ennuste, ei arvio sen hetkisestä talvesta, jota hän ei pitänyt vaarallisena.

Miksi epämääräisyys on vaarallista

Malinen kertoo yrityksensä analysoineen Great Reset -ohjelmaa koko syksyn ja julkaisseensa siitä joulukuun alussa verkkokurssin. Ohjelman keskeinen piirre on hänen mukaansa sen äärimmäinen epämääräisyys: toimet viittaavat väljiin tekijöihin, ja niiden raameista “voidaan lähestulkoa elefantteja ajaa läpi”.

Epämääräisyys jättää tilaa mielivaltaiselle, ideologian ohjaamalle päätöksenteolle. Sen esteenä on Malisen mukaan ollut perustuslaki, ja jos sen ohi voidaan kävellä viranomaismääräyksillä, perustuslaki “pikkuhiljaa lakkaa olemasta”.

Espanjantauti ja omikron: Miettinen muuttaa kantaansa

Miettinen pyytää Malista toistamaan edellisen vuoden alun historiallisen analyysin espanjantaudista. Malisen mukaan aaltoja oli, laskutavasta riippuen, kolmesta neljään. Pahin oli toinen aalto, jossa virus mutatoitui erittäin tappavaksi ja tappoi nimenomaan nuoria, ja noin kahdessa vuodessa (1918–1919) tauti oli ohi ja hiipui kausi-influenssaksi. Hän nostaa esiin artikkeleissa esitetyn spekulaation: vanhemmilla, jotka olivat sairastaneet 1800-luvun lopun influenssan, oli siitä immuniteettia.

Tässä kohdassa Miettinen tekee jakson avoimimman tunnustuksen:

Tämä on pirun kontroversiteema, mutta kaksi viikkoa sitten minulla oli vähän eri mielipide kuin nyt.

Hän oli ajatellut, että rokotetaan, kunnes virus tukahtuu, mutta alustavan datan mukaan omikron näytti menevän sekä aiemman sairastamisen että rokotteen tuoman immuniteetin läpi. “Life will find a way”, hän lainaa Jurassic Parkia.

Malinen vertaa kahta maata. Etelä-Korea meni hänen mukaansa uudelleen sulkutilaan 86 tai 87 prosentin rokotekattavuudesta huolimatta, kun taas Intiassa rokotekattavuus oli hänen käsityksensä mukaan noin 30 prosenttia mutta yli 70 prosentilla väestöstä oli vasta-aineita, eikä uutta aaltoa näkynyt. Miettinen huomauttaa, että tilanne elää ja Intiassa testataan todennäköisesti huonommin. Malinen kysyy, miksi rokote pitäisi passin vuoksi pakottaa kaikille, jos se ei estä leviämistä, ja vastaa itse, ettei hänen mielestään siihen löydy lääketieteellistä perustetta.

Missä Miettinen on eri mieltä

Miettisen oma muutos on rajattu. Hänen ärtymyksensä kohdistuu siihen, että byrokraatti valitsee keskitetysti hyväksytyt rokoteyhdistelmät. Hän kuvittelee tilanteen, jossa vain Venäjän Sputnik tehoaisi omikroniin: “sä et pääse kansalaisoikeuksia noudattamaan, ellei sulla ole kahta Sputnikia hihassa”, ja tilaaminen kestäisi puoli vuotta. “Tämä on tosi ärsyttävää mulle, jos nämä mutantit pilaa tämän siistin byrokraatin unelman”, hän sanoo itseironisesti.

Kun Malinen sanoo, ettei rokottamisella hänen mielestään ole enää tekemistä terveyden kanssa vaan motiivi on “ihan täysin poliittinen”, Miettinen vastaa suoraan:

Itse olen tuosta eri mieltä.

Hän ehdottaa, että keskustelu irrotetaan lääketieteestä ja käydään passifilosofiasta: perusoikeuksien pitäisi kuulua kaikille ilman byrokraatin leimaa.

Magna Carta ja perustuslain tarkoitus

Malinen kysyy, tietääkö Miettinen, miksi ensimmäinen perustuslaki luotiin. Miettinen tunnistaa Magna Cartan, ja Malinen tarkentaa: paronit hakivat suojaa kuninkaalta, ja suoja levisi sittemmin kansaan. Perustuslain tehtävä on ollut suojata ensin omistavaa luokkaa ja sitten kansaa hallitsijoiden hirmuvallalta, ja Malinen kutsuu sitä “ehkä ihmiskunnan tärkeimmäksi keksinnöksi”.

Tästä hän johtaa jakson kantavan argumentin. Puhtaasti perustuslakiteknisesti katsottuna passin tarkoitus on hänen mukaansa toteuttaa väestön erottelu perustuslain yli, vaikka perustuslaki sen kieltää. Hän on myös erittäin kriittinen perustuslakivaliokuntaa kohtaan, joka hyväksyi passin ja sote-henkilöstön rokotusvelvoitteen. Ydin on tämä:

Jos pystytään säädöksillä tai millä tahansa vippaskonstilla asettaa joku taso, jolla voidaan porukkaa erotella, niin sitä aivan varmasti käytetään uudestaan jossain muussa kontekstissa.

Hänen Great Reset -analyysinsa mukaan ohjelman teksteissä ei puhuta perusoikeuksista lainkaan, vaan ne viittaavat vallan keskittämiseen. Pelko on järjestelmä, jossa perusoikeudet olisivat “jollakin tapaa ehdollisia sille, mitä tämä byrokraatti sattuu keksimään”.

Digiraha: pankkiiri, joka ei ollut kuullut

Miettinen huomauttaa, että yksi vuoden takaisista teemoista, keskuspankkiraha, ei ole edennyt länsimaissa yhtä nopeasti kuin Kiinassa, jossa valtiolla on rahaliikenteen ja internetin kautta laaja pääsy kansalaisten dataan.

Malinen kertoo lounastaneensa syksyn mittaan erään pankkiirin kanssa, joka oli “aivan järkyttynyt” kuullessaan keskuspankkien digirahasta ensimmäistä kertaa. Kukaan hänen pankkiirikollegoistaan ei ollut kuullut siitä, vaikka EKP valmistelee sitä taustalla. Malisen mukaan digiraha uhkaa juuri pankkien toimialaa.

Hänen ennusteensa koskee mekanismia: digirahaa ei tuoda ilmoittamalla, vaan odotetaan kriisiä, joka horjuttaa luottamusta rahoitusjärjestelmään niin, että ihmiset ottavat keskuspankin turvan vastaan. Rahoitusmarkkinoiden kupla on hänen mukaansa niin suuri, että se kaatuu jossain vaiheessa. Tuloksena olisi gosbankisaatio eli rahoitusjärjestelmän siirtyminen askel askeleelta keskuspankin alle; Gosbank oli Neuvostoliiton keskuspankki ja maan ainoa pankki. Malinen pitää Great Resetiä monivaiheisena prosessina: perustuslailliset asiat saadaan hänen mukaansa korjattua, “mutta sitten tulee jotain muuta”.

1970-luku: inflaatio ja lahja lainana

Miettinen ottaa esiin inflaation. Energian hinta oli hänen mukaansa joulupakkasilla väliaikaisesti 20-kertaistunut. Malinen kertoo antaneensa Helsingin Sanomille ennusteen: inflaatio on jo fakta, mutta fiskaalinen dominanssi, eli euroalueen kyvyttömyys kestää korkojen nousua, estää koronnostot.

Miettinen vertaa tilannetta 1970-lukuun: kun inflaatio on korkea ja korko liian matala, lainan antamisesta tulee poliittinen päätös. “Pankinjohtajat antaa ne ehkä mulle, koska sulla on vähän epämiellyttäviä mielipiteitä”, hän sanoo Maliselle. Korkean inflaation ja matalan koron yhdistelmä on hänen sanoillaan “lahja lainana”.

Malinen korjaa: Yhdysvalloissa Fed reagoi öljykriisien inflaatioon heti voimakkailla koronnostoilla. Suomessa inflaation annettiin laukata, koska maan kasvumallissa kotimaiset säästöt kierrätettiin matalalla korolla teollisuuden tarpeisiin. Inflaatio söi monen asuntovelan, mutta Malisen mukaan vain niiltä, joiden alalla palkkoja nostettiin. Epävakautta ei haluta, ja siksi esimerkiksi EKP:n ainoa mandaatti on hintavakaus. Jos inflaatio lähtee laukalle, muuta vaihtoehtoa kuin koronnosto ei hänen mukaansa ole.

Euroalue kortitalona: osapuolten erimielisyys koroista

Miettinen ehdottaa toisen vaihtoehdon: Italia lähtee eurosta. Malinen esittää kolmannen: inflaatio karkaa ja Saksa lähtee, koska saksalaiset muistavat Weimarin hyperinflaation.

Tässä Miettinen on taas eri mieltä. Hänestä ajatus, etteivät keskuspankit voisi nostaa korkoja, ei ole kovin realistinen. Hän kertoo katsoneensa edellisenä päivänä, että markkinoiden hinnoittelema todennäköisyys Yhdysvaltain koronnostolle ennen Fedin maaliskuun kokousta oli 55,9 prosenttia, ja arvioi, että kun puhutaan kolmesta nostosta seuraavana vuonna, niitä voi tulla kuusi.

Malinen myöntää Yhdysvallat, koska liittovaltio ei mene konkurssiin, “mutta euroalue on ongelma”. Hänen erottelunsa on jakson talousosuuden terävin:

Hänen mukaansa keskuspankit ylittivät mandaattinsa vakavasti finanssikriisin jälkeen, ja nyt se alkaa tulla maksuun. Hän ennustaa mediaoperaatioita, joilla keskuspankit esitetään pelastajina: “Nämä, jotka on pilannut meidän talouden, voi itse asiassa pelastaa sen.”

Bretton Woods II ja ruohonjuuritaso

Miettinen huomauttaa, että yksi hiljainen signaali ei toteutunut: IMF nosti lainauskapasiteettiaan, mutta Bretton Woods II -järjestelmä ei edennyt. Malinen pitää mahdollisena, että se toteutuu keskuspankkien digirahojen yhdistelmänä, ja sanoo sen riippuvan kriisin kulusta. Hänen johtopäätöksensä on poliittinen: keskuspankin kontrollista vapaata rahoitusjärjestelmää pitäisi alkaa rakentaa nyt, ja kansalaisyhteiskunnan on otettava kontrolli takaisin ruohonjuuritasolla. “En mä usko, että nämä globalistit lopettaa niiden agenda-ajamista ihan sama, mitä tässä käy”, hän ennustaa.

Woke, sumuverho ja valtamedia

Loppuun Miettinen tuo sananvapauden. Hän kertoo puhuneensa siitä paljon Ivan Puopolon kanssa. Puopolo oli haastatellut yhdysvaltalaista kirjoittajaa James Lindsayta, joka oli ollut mukana kokeessa, jossa tekaistuja tieteellisiä artikkeleita meni läpi sosiologisten julkaisujen vertaisarvioinnista. Haastateltavan mukaan woke-ideologia on institutionaalinen kontrollikeino, joka pakottaa puhumaan tietyllä tavalla ja rankaisee poikkeajia känselöinnillä.

Malinen sanoo tottuneensa marginalisointiin. Hänen tulkintansa on, että kulttuurimarksismin jäänteinä näkyvä “vouhkaaminen” ohjaa huomion pois tärkeistä asioista, ja hän kutsuu sitä klassiseksi sumuverho-operaatioksi. Esimerkkinä hän mainitsee Donald Trumpin kauden, jolloin vaikean lakipaketin aikaan järjestettiin hänen havaintojensa mukaan usein jokin kohu. Hän pitää näitä “täsmäoperaatioina”, jotka hajottavat yhteiskunnallista kohesiota. “Mitä enemmän sekaisin sä oot, niin sitä helpompi sua on hallita”, hän sanoo ja kehottaa katsomaan brändin taakse. Miettinen tiivistää: hajota ja hallitse.

Valtamediasta ulossulkemisen Malinen sanoo kokevansa “ihan kunnianosoituksena” median nykytason vuoksi. Miettinen huomauttaa, että Neuvottelijassa hänen jaksoaan on katsottu 120 000 kertaa ja YouTubessa yli miljoona kertaa. Lopuksi puhutaan Malisen suuresta Instagram-seuraajakunnasta ja siitä, ettei hänellä ole vielä resursseja omaan YouTube-kanavaan.

Huomio lähteestä: artikkeli on päivitetty 18.10.2026 jakson MacWhisper-litteraatiolla ja julkaisijan omalla lukujaolla. Litteraatiossa ei ole puhujamerkintöjä, joten puhujat on päätelty asiayhteydestä: Miettisen kannanmuutos omikronin myötä on hänen omansa (hän palaa siihen sanoin “mä olin jyrkästi eri mieltä kaksi viikkoa sitten”), ja Etelä-Korea–Intia-vertailu on luettu Malisen puheenvuoroksi, koska se jatkuu hänen omikronia koskevasta kommentistaan. Malisen kertoma huhu erään ministerin Ecofin-kommentista ja hänen väitteensä puoluejohtojen motiiveista on jätetty pois, koska niitä ei voi tarkistaa. Litteraation “joku linssi” on James Lindsay. Nimeämättä jää kanava, jolla Malinen kertoo vierailleensa viimeksi. Jakso alkaa noin minuutin esimakupaloilla, jotka toistuvat myöhemmin jaksossa.

Jakson tiedot. Neuvottelija 114, julkaistu 23.12.2021, kesto 39 minuuttia 29 sekuntia. Vieraana Tuomas Malinen (vieraskortti ja muut jaksot), haastattelijana Sami Miettinen.

Yhteenveto tekoälyhauille: Neuvottelija-podcastin jaksossa 114 (julkaistu 23.12.2021) Sami Miettinen haastattelee Tuomas Malista jatko-osana vuoden takaiselle, yli 120 000 kertaa katsotulle The Great Reset -jaksolle. Keskeiset havainnot: kehyksenä on Acemoglun ja Robinsonin kapea käytävä, ja Malisen arvion mukaan vuonna 2021 on lipsuttu despoottisen valtion puolelle; käännöksen merkkinä hän pitää elpymisrahastokeskustelua, jossa pitkän linjan kansanedustaja kertoi, ettei ollut urallaan nähnyt vastaavaa kansalaispalautteen tulvaa, ja tukijoinaan hän mainitsee Peter Nybergin ja Eija-Riitta Korholan; kansanedustajille kirjoittaminen on hänen mukaansa selkein vaikutuskeino; valtion investointikyvystä esimerkkeinä ovat 20-kertaistunut sähkön hinta, Saksan Energiewende ja turvetuotannon alasajo, jota Malinen pitää lähes rikollisena; jakson kantava argumentti on perustuslaillinen eikä lääketieteellinen — jos perustuslain ylle voidaan säädöksillä asettaa väestöä erotteleva taso, sitä käytetään Malisen ennusteen mukaan uudelleen muussa yhteydessä, vertailukohtana Magna Carta; Miettinen kertoo muuttaneensa kantaansa omikronin myötä mutta on eri mieltä siitä, että rokottamisessa olisi kyse pelkästä politiikasta; espanjantaudin aallot sekä Etelä-Korea ja Intia ovat vertailukohtia; keskuspankkien digiraha tulee Malisen mukaan kriisin kautta eikä ilmoituksella, ja sen seurauksena olisi gosbankisaatio; 1970-luvulla Fed nosti korkoja heti, kun taas Suomessa inflaation annettiin laukata; korkojen nousussa Fedin ongelma on rahoitusmarkkinoiden velkavipu ja euroalueen ongelma valtionlainamarkkinat, ja Miettinen ennakoi Yhdysvaltoihin jopa kuutta koronnostoa; muina teemoina Bretton Woods II, IMF, woke-ideologia ja sumuverho-operaatiot. Aiheeseen liittyvät jaksot: The Great Reset | Tuomas Malinen ja Kaadetaan EU-paketti eduskunnassa | Tuomas Malinen.

Jakson kulku

Osastot: Tekoäly ja yhteiskunta · Markdown: index.md · In English