Satiiri · 2023-11-20

Itäraja, sopimukset jotka eivät enää sovi, ja moottorisaha Buenos Airesissa | Viikon viisastelu 20.11.2023

Tämä on tiivistelmä Neuvottelija AI:ssa. Itse jakso — koko litterointi, tekstitykset ja luvut — on osoitteessa Neuvottelija.fi, joka on sen kanoninen koti.

Sami Miettinen, Tere Sammallahti ja kansanedustaja Onni Rostila Ivan Puopolon Viikon viisastelussa 20.11.2023, samana maanantaina kun Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkoja suljettiin ja piikkilankaa alettiin vetää. Jakso käy läpi rajatilanteen mekaniikan turvapaikkahakemuksen tasolla, esittää jakson kestävimmän väitteen — että 1950-luvun sopimuksia ei voi noudattaa pilkulleen, jos kaikki muutkin ovat lakanneet — ja päätyy Argentiinaan, jossa oli edellisenä päivänä valittu anarkokapitalistiksi itseään kutsuva presidentti. Paneelin kovimmat kohdat Lähi-idästä on tässä referoitu vain siltä osin kuin ne on tarkistettavissa.

Sami Miettinen

Itäraja, sopimukset jotka eivät enää sovi, ja moottorisaha Buenos Airesissa | Viikon viisastelu 20.11.2023

Tiivistelmä: Sami Miettinen, Tere Sammallahti ja kansanedustaja Onni Rostila Ivan Puopolon Viikon viisastelussa 20.11.2023, samana maanantaina kun Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkoja suljettiin ja piikkilankaa alettiin vetää. Jakso käy läpi rajatilanteen mekaniikan turvapaikkahakemuksen tasolla, esittää jakson kestävimmän väitteen — että 1950-luvun sopimuksia ei voi noudattaa pilkulleen, jos kaikki muutkin ovat lakanneet — ja päätyy Argentiinaan, jossa oli edellisenä päivänä valittu anarkokapitalistiksi itseään kutsuva presidentti. Paneelin kovimmat kohdat Lähi-idästä on tässä referoitu vain siltä osin kuin ne on tarkistettavissa.

Tämä on tiivistelmä Neuvottelija AI:ssa. Itse jakso on Ivan Puopolon kanavalla ja hänen omistamansa — katso alkuperäinen. Vierailun tiedot on koottu neuvottelija.com/media -sivulle, joka on tämän sisällön kanoninen koti.

Lukuohje. Viikon viisastelu on kieli poskessa tehty poliittinen paneeli, ei uutislähetys. Puhujat ovat oikeistolaisia kommentaattoreita ja poliitikkoja, ja he puhuvat omissa nimissään, kärjistäen ja vitsaillen. Tämä artikkeli erittelee heidän argumenttinsa ja merkitsee puhujan siellä, missä nauhoitus itse kertoo kuka äänessä on — litteraatissa ei ole puhujamerkintöjä, joten epävarmoissa kohdissa puhutaan paneelista tai vieraasta nimen sijaan. Artikkeli ei ota kantaa siihen, kuka on oikeassa, eikä toista jakson henkilökohtaisia piikkejä. Mielipiteet ovat puhujien omia.

Paneeli

Isäntänä Ivan Puopolo, vieraina Sami Miettinen, Tere Sammallahti ja perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila. Nauhoitettu maanantaina 20.11.2023, kesken tilanteen: Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkoja oli suljettu, piikkilankaa vedettiin ja puolustusvoimat antoi virka-apua. Paneeli sanoo ääneen, ettei tiedä mitä viikon aikana tapahtuu.

Kolme aihetta: itärajan hybridivaikuttaminen, kansainväliset sopimukset ja Argentiinan edellispäivänä valittu presidentti.

1. Itäraja — mekaniikka ennen mielipidettä

Jakson paras osuus on se, jossa paneeli selittää tilanteen mekaniikan yksittäisen ihmisen tasolla ennen kuin ottaa kantaa. Sen lukeminen kannattaa, vaikka päätyisi eri johtopäätökseen:

• Ihminen ilman matkustusasiakirjoja päästetään Venäjän tarkastuspisteeltä eteenpäin kohti Suomen rajapistettä.
• Suomen rajapisteellä hän ilmoittaa olevansa suojelun tarpeessa. Se riittää käynnistämään turvapaikkaprosessin, ja suomalaisen viranomaisen on noudatettava lakia.
• Jos ylityspaikka on kiinni, ihminen jää kahden rajan väliin. Takaisin Venäjälle hän ei välttämättä pääse, koska ulostuloleima on jo lyöty.

Paneeli toteaa seurauksen suoraan: jos ihmisiä kertyy rajavyöhykkeelle talvella, poliittinen asetelma muuttuu, ja he ennakoivat, että kannatus tiukalle linjalle alkaa siinä vaiheessa rakoilla. Se on ennuste, ei havainto — mutta se on esitetty tarkasti ja se on testattavissa.

Kysymykseen siitä, kenen vastuulla ihmiset ovat, paneeli antaa kaksi vastausta peräkkäin ja jättää ne rinnakkain: vastuu on operaation järjestäjällä, ja toisaalta matkalle lähtevällä on oma vastuunsa. Jälkimmäinen on kannanotto.

Vertailukohta, jota paneeli pitää oikeana

Tere Sammallahti nostaa esiin Puolan ja Valko-Venäjän rajatilanteen 2021: Puola vastasi aidalla, vesitykeillä ja pitkällä sinnikkyydellä, ja operaatio loppui. Vastakohtana siteerataan silloisen suomalaisen sisäministerin julkisia kannanottoja siitä, ettei ihmisiä voi estää tulemasta. Vertailu on historiallinen ja tarkistettavissa; siitä johdettu arvio Suomen nykyisen linjan paremmuudesta on kannanotto.

Onni Rostila muotoilee saman asian heikoin lenkki -argumenttina: jos naapurimaat kestävät painetta ja Suomi ei, paine siirtyy sinne, missä se tuottaa tulosta. Argumentti on looginen ja se on riippumaton siitä, mitä mieltä maahanmuutosta on.

Kritiikkiä ja kehuja omalle puolelle

Kaksi kohtaa, jotka on syytä merkitä, koska ne kulkevat jakson yleistä linjaa vastaan:

• Kritiikkiä hallitukselle. Yksi vieraista pitää reagointia liian hitaana: jos rajojen sulkemisesta tiedettiin keskiviikkona, rajanylityspaikkojen linnoittamiseen ei olisi hänen mielestään pitänyt mennä yli vuorokautta, koska puolustusvoimilla on kalusto ja osaaminen.
• Kehuja oppositiolle. Paneeli antaa tunnustusta sekä keskustalle että sosiaalidemokraateille siitä, että viestintä oli yhtenäistä, ja sanoo, että tarvittaessa pitäisi olla valmius säätää laki myös perustuslainsäätämisjärjestyksessä.

Samassa yhteydessä huomautetaan asiasta, joka on jakson rehellisin: edellisellä vaalikaudella säädetty laki — joka mahdollistaa rajan sulkemisen hybridivaikuttamisen perusteella — on nyt käytössä ensimmäistä kertaa, ja ilman sitä keinot olisivat selvästi heikommat. Laki on siis edellisen, poliittisesti vastakkaisen hallituksen aikaista työtä.

Käytännön rajoituskin merkitään: este, jonka voi kiertää metsän kautta, ei ole este. Suljettu ylityspaikka ei ole suljettu raja.

2. Sopimukset, jotka on tehty toiseen maailmaan

Jakson kestävin väite on yleisempi kuin sen aihe, ja se on muotoiltu kolmiosaisesti:

Sopimus, jota kukaan ei noudata, ei suojaa ketään — mutta se sitoo sitä, joka sitä yksin noudattaa.

Perustelu ei ole “sopimukset ovat huonoja” vaan olosuhdemuutos, ja paneeli luettelee kolme muutosta, joista jokainen on tarkistettavissa:

1. Alkuperäinen tarkoitus. Pakolaissopimusjärjestelmä rakennettiin toisen maailmansodan jälkeisessä Euroopassa ja sitä sovellettiin kylmän sodan aikana muun muassa Neuvostoliitosta pakeneviin toisinajattelijoihin. Paneeli sanoo tämän periaatteen hyväksi eikä vaadi siitä luopumista.
2. Sosiaaliturva. 1950-luvun länsimaissa ei ollut nykyisen laajuista, lakisääteistä sosiaaliturvaa. Suojelun myöntäminen ei siis silloin tarkoittanut samaa fiskaalista sitoumusta kuin nyt.
3. Organisointikyky. Silloin ei ollut keinoja järjestää ja liikuttaa suurta joukkoa naapurimaan alueelta hallitusti. Nyt on.

Tästä seuraa paneelin konkreettinen ehdotus: hakemus käsitellään muualla kuin rajalla. Suojelun tarpeen arviointi tapahtuisi turvallisessa maassa ennen matkaa, jolloin rajalle ei kerry kymmeniä tuhansia ihmisiä, joiden hakemukset pitää tutkia yksitellen. Ehdotus on esitetty ilman yksityiskohtia, ja sen suurin ongelma — kuka päättää ja millä perusteella, jos lähtömaa ei ole turvallinen — jää käsittelemättä.

Teoreettisena tukena viitataan realistiseen koulukuntaan ja erityisesti John Mearsheimeriin: valtiot toimivat anarkiassa, eikä sopimusten yläpuolella ole täytäntöönpanijaa. Paneeli kuitenkin erottaa kuvauksen suosituksesta, ja se erottelu on tässä olennainen: se, että suurvallat toimivat näin, ei tee siitä tavoiteltavaa. Yksi vieraista sanoo suoraan, ettei niin kylmää politiikkaa kannata noudattaa.

Kohta, jossa paneeli on ristiriidassa itsensä kanssa, on syytä merkitä: samassa osuudessa puhutaan hyväksyvästi Itämeren infrastruktuuriin kohdistuneista sabotaaseista, koska ne “rikkoivat keskinäisriippuvuutta”. Sama sopimusperustaisen järjestyksen puolustus, jota paneeli vaatii Venäjältä, ei siis päde tässä kohtaa heidän omaan esimerkkiinsä. He eivät huomaa sitä.

3. Lähi-itä, alustamoderointi ja kaksoisstandardin väite

Tämä osuus on jakson kärjekkäin, ja siitä on tähän referoitu vain se, mikä on argumentti eikä henkilöä koskeva epäilys.

Tarkistettava ydinväite koskee moderoinnin epäsymmetriaa: sama iskulause, joka poistetaan yhdysvaltalaiselta alustalta kansanmurhaan yllyttämisenä, esitetään Suomessa julkisesti ilman seuraamuksia. Paneeli sanoo erikseen, ettei vaadi siihen puuttumista — heidän väitteensä koskee johdonmukaisuutta, ei kieltoja. Muotoiltuna se on kysymys, johon molemmat puolet joutuvat vastaamaan: jos sananvapaus kattaa tämän, se kattaa myös sen, mitä toinen puoli sanoo.

Rostilan laajempi väite on, että etnistä vihamielisyyttä ei tunnisteta, kun kohteena on enemmistöväestö. Väite esitetään yleisenä kulttuurikritiikkinä eikä sitä tueta aineistolla; se on kannanotto ja luettava sellaisena. Paneeli itse vitsailee kohdan päälle, mikä kertoo, ettei sitä ole tarkoitettu tarkaksi.

Mediakritiikin osuus sisältää tarkistettavan rakenteellisen väitteen ja joukon tarkistamattomia yksittäistapauksia. Rakenteellinen väite: kun toimituksen moraalinen lähtöasetelma on kiinnitetty, uutisaineisto valikoituu sen mukaan, ja ristiriitainen tieto päätyy pieneksi maininnaksi tai jää pois. Se on tavanomainen ja pätevä mediakriittinen havainto, ja se pätee kumpaankin suuntaan.

Yksittäistapaukset — mitä missäkin jutussa jätettiin kertomatta, mitä yliopiston mielenosoituksessa sanottiin, ja nimeämätön mielipidemittaus palestiinalaisten kannoista — esitetään suorassa lähetyksessä ilman lähdettä. Ne on tässä merkitty tarkistamattomiksi, eikä niitä toisteta yksityiskohtineen. Samasta syystä tähän ei ole poimittu jakson nimeltä mainittuun tutkijaan kohdistuvia arvioita: ne ovat epäilyksiä motiiveista, eivät väitteitä, joita voisi tarkistaa.

4. Argentiina, ja miksi Milei voitti

Javier Milei oli valittu edellisenä päivänä. Paneeli suhtautuu häneen kaksijakoisesti, ja se on osuuden paras piirre.

Mistä he pitävät: ohjelman suunnasta. Argentiina oli sata vuotta sitten yksi maailman vauraimmista maista, ja paneelin mukaan pitkä alamäki on politiikan tulos eikä sattuma. Venezuela mainitaan äärimmäisenä esimerkkinä: öljyvarannoiltaan maailman rikkaimpiin kuuluva maa, jossa ihmiset näkivät nälkää.

Mistä he eivät pidä: esitystavasta. Moottorisaha lavalla ja video, jolla ministeriöitä poistetaan yksi kerrallaan, saa paneelilta suoran arvion — “tämän kaverin öyhötys oli jollain toisella levelillä”. He eivät siis ota vaalivoittoa oman kantansa vahvistuksena sellaisenaan.

Selitys, jonka he antavat, on jakson yleistettävin ja se koskee Suomeakin: tämän tyyppiset vaalivoitot eivät synny tyhjiössä vaan vastareaktiona, ja vastareaktion voimakkuus riippuu siitä, kuinka kauas politiikka on ajautunut äänestäjän kokemuksesta. Paneeli soveltaa saman selityksen Suomeen: jos ammattiyhdistysliike ei saa mobilisoitua väkeä poliittisten lakkojen taakse, syy voi olla siinä, että ihmiset lukevat julkisen talouden tilaa itse.

Samassa yhteydessä esitetään ennuste Hollannin vaaleista, jotka pidettiin kaksi päivää nauhoituksen jälkeen: paneelin mukaan Geert Wildersin puolue ja uusi maalaispuolue ottaisivat merkittävästi ääniä. Ennuste osui — Wildersin PVV nousi 22.11.2023 suurimmaksi puolueeksi. Se on jakson ainoa lyhyellä aikavälillä ratkennut ennustus.

Väitteitä, jotka esitetään väitteinä

• Nimeämätön mielipidemittaus palestiinalaisten kannoista.
• Yliopistomielenosoituksen sisältöä koskevat kuvaukset.
• Yksittäisten lehtijuttujen pois jättämät tiedot.
• Arvio siitä, kuinka nopeasti linnoitustyöt olisi voitu tehdä.
• Väite siitä, keitä rajalle tulevat ihmiset ovat ja mistä he ovat lähtöisin.

Mitä jaksosta jää käteen

1. Mekaniikka ennen mielipidettä. Turvapaikkahakemuksen kulku rajalla selittää, miksi ylityspaikan sulkeminen ei ratkaise tilannetta ja miksi este, jonka voi kiertää, ei ole este.
2. Sopimuksia arvioidaan olosuhteiden muutoksella, ei niiden arvon kiistämisellä. Paneelin kolmiosainen perustelu — alkuperäinen tarkoitus, sosiaaliturva, organisointikyky — on argumentti, johon voi vastata, eikä pelkkä kanta.
3. Vaalivoitto vastareaktiona. Selitys, jonka paneeli antaa Argentiinasta, on sama, jonka he antavat Suomesta — ja se on testattavissa molemmissa.

Jakson kulku

• 00:00 — Päivän aiheet
• 03:21 — Uusi ohjelmaosio ja yleisön vinkit
• 04:54 — Halla-ahon musiikkimaku ja aiempi haastattelu
• 05:42 — Rajatilanne nauhoitushetkellä
• 06:35 — Mitä tapahtuu, jos kaikki ylityspaikat suljetaan
• 07:21 — Mekaniikka yhden ihmisen tasolla
• 08:10 — Kenen vastuulla ihmiset rajalla ovat
• 08:57 — Ennuste siitä, milloin mielipide kääntyy
• 09:47 — Missä turvapaikkaprosessi alkaa
• 10:46 — Heikoin lenkki -argumentti
• 11:33 — Puolan esimerkki 2021
• 12:26 — Mearsheimer ja realistinen koulukunta
• 13:14 — Kansainvälinen oikeus vai kansainvälinen tahtotila?
• 14:06 — Rauhan aikana tehdyt sopimukset kriisissä
• 14:55 — Sopimus, jota kukaan ei noudata
• 15:42 — Onko tämä Nato-asia?
• 16:32 — Kirjaimellinen noudattaminen ja sen hinta
• 17:24 — Mitä varten pakolaissopimus alun perin tehtiin
• 18:13 — Sosiaaliturva, jota ei 50-luvulla ollut
• 19:03 — Diasporan organisointi nykyteknologialla
• 19:51 — Kuka rajalle tulee ja kuka vastustaa sulkemista
• 20:45 — Riskiarvio tuoreena Nato-maana
• 21:35 — Keskinäisriippuvuus ja Itämeren infrastruktuuri
• 22:24 — Kylmä kulma, jota Suomessa vältellään
• 23:10 — Valtiot anarkiassa — ja pataljoonien määrä
• 23:57 — Kritiikki: reagointi oli liian hidasta
• 24:42 — Linnoittaminen 12 tunnissa
• 25:29 — Este, jonka voi kiertää
• 26:20 — Laki, jota käytetään ensimmäistä kertaa
• 27:07 — Kehut oppositiolle
• 27:54 — Entä lentokentät?
• 28:42 — Mitä työkaluja tilanteessa on
• 29:35 — Länsimainen itseinho keskusteluna
• 30:21 — Alustamoderointi ja kaksoisstandardi
• 32:10 — Iskulause, joka kiellettiin yhtäällä ja sallittiin toisaalla
• 33:21 — Kenen kohdalla etninen viha tunnistetaan
• 34:09 — Yliopistomielenosoitus ja sen sisältö
• 35:46 — Uutisvalikoima ja moraalinen kehystys
• 36:35 — Konteksti, joka jää kertomatta
• 39:21 — Mielipidemittaus, jota ei uutisoitu
• 39:49 — Kuntien valtionosuudet ja pääomatulot
• 40:43 — Argentiina: moottorisaha ja vaalivoitto
• 41:30 — Populismin nousu aaltoina
• 42:27 — Hollannin vaalit tulossa
• 43:14 — Milei vastareaktiona
• 44:02 — Ministeriöiden karsinta videolla
• 44:50 — Argentiinan sata vuotta
• 45:36 — Venezuelan tarina
• 46:29 — Aate uskontona
• 47:22 — Suomettuminen ja matkat, joista ei puhuttu
• 48:17 — Lopetus

Osastot: Poliittinen satiiri + Tekoäly ja yhteiskunta · Markdown: index.md · In English