Satiiri · 2024-09-27
Saako aktivistia haastatella, mitä säätiö valvoo ja Ruotsin malli perintöveroon | Viikon viisastelu 27.9.2024
Sami Miettinen ja Tere Sammallahti Ivan Puopolon Viikon viisastelussa 27.9.2024, pian sen jälkeen kun ilmastoliike oli sotkenut eduskuntatalon julkisivun. Jakso menee vastoin odotusta: paneeli puolustaa aktivistin haastattelemista ja arvostelee haastattelun laatua, ei sen olemassaoloa. Isäntä kertoo omasta haastattelupyynnöstään säätiölle, joka rahoitti liikettä, ja vastauksesta, joka jäi saamatta. Lopussa käsitellään moniavioisuutta, josta paneeli on eri mieltä, ja perintöveroa, josta se esittää konkreettisen mallin.
Saako aktivistia haastatella, mitä säätiö valvoo ja Ruotsin malli perintöveroon | Viikon viisastelu 27.9.2024
Tiivistelmä: Sami Miettinen ja Tere Sammallahti Ivan Puopolon Viikon viisastelussa 27.9.2024, pian sen jälkeen kun ilmastoliike oli sotkenut eduskuntatalon julkisivun. Jakso menee vastoin odotusta: paneeli puolustaa aktivistin haastattelemista ja arvostelee haastattelun laatua, ei sen olemassaoloa. Isäntä kertoo omasta haastattelupyynnöstään säätiölle, joka rahoitti liikettä, ja vastauksesta, joka jäi saamatta. Lopussa käsitellään moniavioisuutta, josta paneeli on eri mieltä, ja perintöveroa, josta se esittää konkreettisen mallin.
Tämä on tiivistelmä Neuvottelija AI:ssa. Itse jakso on Ivan Puopolon kanavalla ja hänen omistamansa — katso alkuperäinen. Vierailun tiedot on koottu neuvottelija.com/media -sivulle, joka on tämän sisällön kanoninen koti.
Lukuohje. Viikon viisastelu on kieli poskessa tehty poliittinen paneeli, ei uutislähetys. Puhujat ovat oikeistolaisia kommentaattoreita ja poliitikkoja, ja he puhuvat omissa nimissään, kärjistäen ja vitsaillen. Tämä artikkeli erittelee heidän argumenttinsa ja merkitsee puhujan siellä, missä nauhoitus itse kertoo kuka äänessä on — litteraatissa ei ole puhujamerkintöjä, joten epävarmoissa kohdissa puhutaan paneelista tai vieraasta nimen sijaan. Artikkeli ei ota kantaa siihen, kuka on oikeassa, eikä toista jakson henkilökohtaisia piikkejä. Mielipiteet ovat puhujien omia.
Paneeli
Isäntänä Ivan Puopolo, vieraina Sami Miettinen ja Tere Sammallahti. Nauhoitettu 27.9.2024, pian sen jälkeen kun ilmastoliike oli sotkenut eduskuntatalon julkisivun.
Jakso menee vastoin sitä, mitä otsikosta odottaisi — kahdesti.
1. Saako tekijää haastatella? Paneelin vastaus on kyllä
Julkisuudessa oli arvosteltu sitä, että ajankohtaisohjelma oli haastatellut tekoon osallistunutta aktivistia. Paneeli asettuu haastattelemisen puolelle, ja perustelu on journalistinen eikä poliittinen:
“Jos sä kerran joka tapauksessa kerrot siitä tapahtumasta, niin miksi et myös haastattele tekijää? Ei se ole näkyvyyden antamista, vaan tiedon välittämistä ihmisille.”
Ja siitä seuraa periaate, jonka he muotoilevat yleisenä: kun journalistinen peruste on riittävä, ketään ei pidä jättää haastattelematta — eikä haastattelusta kieltäytymistä pidä käyttää keinona estää näkyvyyttä, koska se johtaa mustalistaukseen ja tiedon katkeamiseen.
Paneelin kritiikki kohdistuu siis haastattelun laatuun, ei sen olemassaoloon. Heidän mukaansa aktivistin perustelu — että lakia on rikottava, koska demokratia ei muuten taivu — olisi pitänyt haastaa heti, eikä sitä haastettu. Vertailukohdaksi he nostavat kovan haastattelutyylin, jossa vieras ajetaan nurkkaan omilla premisseillään ja yleisö näkee itse, mistä on kyse.
Osuudessa on myös rehellinen rajanveto: kysytään ääneen, mihin raja kulkee — haastateltaisiinko väkivaltarikoksen tekijää samalla logiikalla — ja yksi puhujista myöntää, ettei ole päässyt kysymyksessä loppuun asti. Myöntäminen on tässä arvokkaampaa kuin vastaus olisi ollut.
Paneeli suhteuttaa myös itse teon: julkisivun sotkeminen on vaarattomampi teko kuin moottoritielle istuminen, jota sama liike on aiemmin tehnyt — ja jälkimmäisessä on kyse ihmisten turvallisuudesta. Suhteuttaminen kulkee tässä liikkeen eduksi, mikä on merkillepantavaa.
Ja lopuksi normi, joka on esitetty ilman ehtoja: jos lakia rikkoo, seuraukset kuuluvat kantaa — ja se, että teon tekee omilla kasvoillaan ja tunnustaa sen, on osa kansalaistottelemattomuuden perinnettä.
2. Haastattelupyyntö, joka jäi ilman vastausta
Jakson uutisellisin osuus on se, jossa Ivan Puopolo kertoo tehneensä itse toimittajan työn. Liikkeelle oli myönnetty säätiöltä noin 200 000 euron hankerahoitus. Puopolo kertoo lähettäneensä säätiölle haastattelupyynnön ja saaneensa vastauksen, ettei lisättävää ole. Sen jälkeen hän kertoo esittäneensä yhden täsmällisen jatkokysymyksen:
“Miten varmistutte siitä, että rahaa käytetään vain hankkeeseen eikä laittoman toiminnan edistämiseen tai mahdollistamiseen edes välillisesti?”
Vastausta ei kerrota saadun.
Kysymys on hyvä, koska se ei ota kantaa liikkeen aatteeseen vaan valvonnan mekanismiin — ja sama kysymys on esitettävissä mille tahansa rahoittajalle, myös sellaiselle, jonka rahoittamasta toiminnasta paneeli pitäisi.
Paneeli tekee tässä myös erottelun, joka on syytä merkitä, koska se kulkee heidän omaa intressiään vastaan: kyseessä on yksityinen säätiö eikä verovaroja, joten nettoveronmaksajaa ei ole vahingoitettu. Kritiikki kohdistuu siis valvontaan ja viestintään, ei siihen, kenellä on oikeus jakaa omia rahojaan.
Vertailukohdaksi he nostavat julkisen rahan jakokanavat ja toteavat, että sama valvontakysymys koskee niitä — ja että vastaus on siellä yhtä epäselvä.
3. Kansalaistottelemattomuus — kysymys, johon vastataan rehellisesti
Isäntä kysyy Tere Sammallahdelta suoraan, hyväksyisikö tämä lain rikkomisen osana yhteiskunnallista muutosta. Vastaus on kaksiosainen ja se on jakson kypsin kohta:
- Muodollinen vastaus on ei.
- Mutta: hän kuvaa skenaarion, jossa vastaus muuttuisi — vallankäyttö, joka on muodollisesti laillista mutta ajaa tyranniaan — ja sanoo, että siinä tilanteessa olisi valmis rikkomaan voimassa olevia lakeja.
Paneeli nostaa esiin Rosa Parksin ja huomauttaa, että kansalaistottelemattomuus arvioidaan usein jälkikäteen ja että voittajat kirjoittavat historian. Samalla he esittävät kriteerin, joka erottaa tapaukset toisistaan:
Kansalaistottelemattomuus on helpompi hyväksyä silloin, kun demokraattisia väyliä ei ole käytettävissä. Suomessa ne ovat.
Tästä seuraa henkilökohtaisin argumentti koko jaksossa: yksi puhujista kertoo tehneensä kymmenen vuotta määrätietoista työtä päästäkseen vaikuttamaan järjestelmän sisällä, ja pitää siksi outona väitettä siitä, ettei vaikuttaminen ole mahdollista.
Vastapuolen argumentti — että ilmastokysymyksen aikajänne ei salli vuosikymmenen kärsivällistä työtä — ei tule jaksossa esitetyksi.
4. Moniavioisuus: paneeli on eri mieltä itsensä kanssa
Aloite moniavioisuuden laillistamisesta käsitellään, ja tästä syntyy jakson aito erimielisyys.
Liberaali kanta: valtion ei kuulu päättää, kenen kanssa ihmiset elävät. Avioliittolaki on osin vanhentunut, ja suuri osa siitä on hoidettavissa sopimusjuridiikalla.
Vastaväite, jonka toinen esittää nimenomaan opponoidakseen — hän sanoo sen ääneen: moniavioisuus tuottaa niissä maissa, joissa se on sallittu, miesten pudokkuutta, koska osa miehistä jää kokonaan parisuhdemarkkinoiden ulkopuolelle. Väite esitetään yleisenä havaintona ilman lähdettä, ja se on tässä merkittävä tarkistamattomaksi.
Vastaus vasta-argumenttiin on liberaali ja se on esitetty kunnolla: kenenkään ei olisi pakko mennä moniavioliittoon, ja valinnanvapaus on suurempi kuin tilanteessa, jossa samat järjestelyt tapahtuvat lain ulkopuolella ilman suojaa. Paneeli nostaa esiin myös riskin — suljettuja yhteisöjä, joissa valinta ei ole vapaa — ja jättää kysymyksen auki.
Yksi puhujista päättää osuuden toteamalla, että asia on äärimmäisen marginaalinen, ja se on osuuden rehellisin virke.
5. Perintövero — jakson konkreettisin ehdotus
Jakson jälkipuolisko on kokonaan perintöveron uudistamista, ja Sami Miettinen mainitaan nimeltä yhtenä uudistuksen julkisista ajajista muiden elinkeinoelämän toimijoiden ohella. Lukijan on hyvä tietää tämä: kyseessä on osapuolen esitys, ei ulkopuolinen arvio.
Ongelma, jonka he kuvaavat
- Perintövero maksetaan ennen kuin perinnöstä on saatu rahaa. Perijä voi joutua ottamaan velkaa maksaakseen veron omaisuudesta, jota ei halua tai voi realisoida.
- Jakamattomat kuolinpesät ja niistä syntyvät riidat.
- Perheyritysten sukupolvenvaihdos: yrityksen arvo verotetaan, vaikka varat ovat kiinni liiketoiminnassa — mikä paneelin mukaan johtaa taseiden tyhjentämiseen tai osan yhtiöstä myyntiin.
Ehdotus
Ruotsin malli: perintövero poistetaan, ja perijä perii myös vainajan hankintahinnan. Veroa maksetaan vasta, kun omaisuus myydään — ja silloin luovutusvoitosta.
Laskuesimerkki esitetään jaksossa selkeästi: jos perittävä omaisuus on arvoltaan 100 000 euroa ja edellinen omistaja oli hankkinut sen 70 000 eurolla, vero lasketaan 30 000 euron voitosta.
Paneelin mukaan muutos voisi olla verotuottojen kannalta neutraali, koska vero tulee myöhemmin mutta laajempana. Tämä on keskeisin empiirinen väite koko osuudessa, ja se esitetään ilman laskelmaa — se on siis se kohta, joka pitäisi tarkistaa ennen kuin ehdotusta arvioi.
Mikä osuudessa on argumentti ja mikä kanta
Argumentteja, joihin voi vastata:
- Likviditeettiongelma on todellinen ja se on kuvattu tarkasti.
- Hankintahinnan siirtyminen perijälle on tavanomainen kansainvälinen ratkaisu, ja sen vaikutus on laskettavissa.
- Omistusketjujen katkeaminen sukupolvenvaihdoksessa on tutkittavissa oleva ilmiö.
Kantoja, jotka esitetään väitteinä:
- Väite siitä, että Ruotsin varallisuus- ja pörssikehitys johtuisi merkittäviltä osin perintöverotuksen poistosta. Korrelaatio on esitetty selityksenä ilman muita tekijöitä.
- Arviot siitä, mikä motivoi veron puolustajia.
- Yksittäiset euromäärät, jotka esitetään muistinvaraisesti.
Kohta, jossa paneeli myöntää rajansa
Yksi puhujista huomauttaa, ettei perintöverouudistus nosta kenenkään ansiotasoa eikä ratkaise sitä, että Suomessa on samanaikaisesti korkea ansiotulo-, pääomatulo- ja perintöverotus. Se on myönnytys, joka kaventaa heidän omaa väitettään, ja se kannattaa merkitä.
Väitteitä, jotka esitetään väitteinä
- Moniavioisuuden vaikutus miesten parisuhdemarkkinoihin.
- Ruotsin varallisuuskehityksen syyt.
- Perintöverouudistuksen verotuottoneutraalius.
- Yksittäiset euromäärät ja verokantaluvut.
- Arviot säätiön motiiveista sen jälkeen kun vastausta ei saatu.
Mitä jaksosta jää käteen
- Haastatteleminen ei ole hyväksymistä. Ohjelma, jonka odottaisi vaativan aktivistin vaientamista, vaatii kovempaa haastattelua — ja se on johdonmukainen kanta.
- Kysy valvonnasta, älä aatteesta. Yksi täsmällinen kysymys rahoittajalle on hyödyllisempi kuin luonnehdinta rahoitettavasta.
- Perintöveron ongelma on ajoitus, ei taso. Vero peritään ennen kuin omaisuudesta on saatu rahaa — ja se on tarkistettavissa oleva ongelma riippumatta siitä, mitä mieltä verosta on.
Jakson kulku
- 00:40 — Luento, jota suositellaan
- 01:24 — Elokapina eduskuntatalolla
- 01:39 — Teon symboliikka
- 02:26 — Vaarattomampi kuin aiemmat
- 03:32 — Liikkeen elinkaari
- 04:21 — Tutkija, joka oli itse mukana
- 05:07 — Saako tekijää haastatella?
- 05:54 — Haastattelu, joka olisi pitänyt tehdä
- 06:39 — Viestintäkoneiston eri tasot
- 07:35 — Perustelu, jota ei haastettu
- 08:27 — Kuka pitäisi kutsua studioon
- 09:19 — Rahoitus ja sen käyttökohde
- 09:57 — Haastattelupyyntö säätiölle
- 10:54 — Vastaus, joka jäi saamatta
- 11:44 — Yksityinen raha ja julkinen raha
- 12:34 — Viestinnän ammattilaisten arvio
- 13:22 — Missä raja kulkee haastateltavissa
- 14:13 — Ääritapaus koetinkivenä
- 15:03 — Haastattelu ei ole catwalk
- 15:57 — Turve ja mihin sitä käytetään
- 16:49 — Jos rikot lakia, kanna seuraukset
- 17:35 — Kun aktivismi muokkaa hallintoa
- 18:24 — Keinoista, joita ei kysytä
- 19:13 — Kysymys, joka jäi esittämättä
- 20:02 — Ensikäden tieto lähteenä
- 20:50 — Aiempia tapauksia
- 21:40 — Hyväksyykö kansanedustaja lainrikkomisen?
- 22:26 — Skenaario, jossa vastaus muuttuu
- 23:17 — Rosa Parks ja jälkikäteisarviointi
- 24:06 — Kun demokraattiset väylät ovat auki
- 24:54 — Kymmenen vuotta vaikuttamistyötä
- 25:41 — Moniavioisuus: liberaali lähtökohta
- 26:28 — Avioliitto sopimusjuridiikkana
- 27:28 — Vastaväite: pudokkuus
- 28:18 — Ajatuskoe valinnanvapaudesta
- 29:08 — Lapset ja puolisoiden välinen side
- 30:00 — Kulttien riski
- 30:45 — Vertaus aiempaan lakimuutokseen
- 31:36 — Miksi opponoin
- 32:22 — Perintöjen jakaminen ja marginaalisuus
- 33:15 — Siirtymä perintöveroon
- 34:04 — Nykyinen malli ja sen ongelmat
- 34:49 — Ruotsin malli lyhyesti
- 35:38 — Entä jos vero muodostuisi suuremmaksi?
- 36:29 — Laskuesimerkki
- 37:23 — Miksi nykyistä puolustetaan
- 38:21 — Veroneutraalius muutoksessa
- 39:14 — Kolme veroa päällekkäin
- 40:10 — Perijä, joka ei halua yritystä
- 41:04 — Omistusketjut ja elinvoima
- 41:53 — Vaurastumisen kierre
- 42:42 — Ruotsin kehitys vertailukohtana
- 43:28 — Listautumiset ja omistuspohja
- 44:13 — Jakamattomat kuolinpesät
- 45:01 — Vastareaktio vaurastumiseen
- 45:53 — Mitä kannattaa verottaa
- 46:38 — Perheyritys sukupolvenvaihdoksessa
- 47:27 — Alijäämätavoite ja realismi
- 48:22 — Työkalupakki ei ole tyhjä
- 49:08 — Voitot, joista voisi myös iloita
- 49:57 — Lopetus
Osastot: Poliittinen satiiri + Tekoäly ja talous + Tekoäly ja yhteiskunta · Markdown: index.md · In English