Sisäpiiri 164 · Talous · 2026-10-10

Tilastokeskuksen btk-virheet | Lasse Corin | Neuvottelija Sisäpiiri 164

Neuvottelija Sisäpiirin jaksossa 164 Sami Miettinen kysyy Aktian pääekonomisti Lasse Corinilta, miksi Marinin hallituksen vuosien BKT-kasvua korjattiin jälkikäteen alaspäin ja Orpon hallituksen ylöspäin. Laaja, lähteistetty artikkeli tarkistaa Miettisen luvut Tilastokeskuksen omasta tarkentumistaulukosta (18.9.2026), vertaa niitä vuosiin 2014–2020 ja kansainvälisiin revisiotutkimuksiin, käy läpi Tilastokeskuksen julkaisu- ja revisiokäytännön sekä Kalevi Sorsa -säätiön ennusteraportin ja taustoittaa jakson toisen puoliskon: tekoälyn mittaamisen kansantalouden tilinpidossa, reaaliaikaisen datan, digieuron, korttimaksujen sääntelyn ja tekoälyagenttien maksuprotokollat.

Sami Miettinen · Päivitetty 2026-10-12

Tilastokeskuksen btk-virheet | Lasse Corin | Neuvottelija Sisäpiiri 164

Tiivistelmä: Sisäpiirin jaksossa 164 Sami Miettinen esittää Aktian pääekonomisti Lasse Corinille kärjistetyn kysymyksen: onko Suomen Tilastokeskus ennakkoarvioissaan Kreikkaakin heikompi? Miettisen mukaan Marinin hallituksen vuosien kasvua on jälkikäteen korjattu alaspäin ja Orpon hallituksen vuosien ylöspäin. Corin ei hyväksy kärjistystä. Hän selittää, miten bruttokansantuotteen ennakkotieto syntyy ja miksi se tarkentuu vielä vuosia, ja tarjoaa eroille taloudellisen selityksen. Jakson jälkipuolisko käsittelee mittaamisen tulevaisuutta: tekoälyn tuottamaa arvoa, reaaliaikaista dataa, digieuroa ja tekoälyagenttien omia maksukortteja.

Mitä tarkistus osoitti: Miettisen vuosikohtaiset luvut pitävät paikkansa Tilastokeskuksen 17.6.2026 julkaisun mukaan. Syyskuun 18. päivän julkaisussa vuosia 2022–2024 tarkennettiin uudelleen, ja suunta jyrkkeni: Marinin täysille vuosille 2021–2022 korjausta on nyt −2,0 prosenttiyksikköä ja Orpon vuosille 2024–2025 +1,8. Pidempi aikasarja 2014–2025 ei kuitenkaan tue hallituksen mukaan kulkevaa harhaa. Korjausten keskiarvo on lähes nolla, ja suurimmat yksittäiset korjaukset kumpaankin suuntaan osuivat Sipilän hallituksen vuosille.

Lukuohje

• Jakso on Sisäpiirin jatko pääjaksolle. Miettinen viittaa jaksossa pääjaksoon, jossa hän kertoi siirtyneensä Nordeasta Aktiaan. Sama maininta on jaksossa Suomen talous +2,1 % – onko käänne tässä? (Neuvottelija 401), jossa Corin ja Miettinen kävivät revisioita läpi ensimmäisen kerran.
• Sidonnaisuudet. Corin puhuu Aktian pääekonomistina, ja Miettinen on Aktian asiakas. Jakso ei ole kaupallinen yhteistyö.
• Sävy on tarkoituksella kärjistävä. Miettinen esittää revisiot syytöksen muodossa (“mitä helvettiä taas, Tilastokeskus?”), mutta sanoo samalla, ettei hän väitä Suomessa olevan korruptiota. Hänen varsinainen väitteensä on, että ennakkomalli on huono. Artikkeli referoi väitteen, mutta ei omaksu sitä.
• Lähde ja laajennus. Jakson sisältö perustuu suomenkieliseen MacWhisper-litteraattiin ja julkaisijan omaan lukujakoon. Tätä laajennettua versiota (12.10.2026) varten luvut on tarkistettu Tilastokeskuksen julkaisuista ja StatFin-tietokannasta, ja jakson aiheita on taustoitettu ensisijaisilla lähteillä. Lähteet on lueteltu lopussa, ja tarkistamatta jääneet väitteet on eroteltu omaksi listakseen.

1. Miettisen väite: revisiot menevät hallituksen mukaan eri suuntiin

Miettinen kertoo vertailleensa Tilastokeskuksen ensimmäisiä ja nykyisiä kasvulukuja. Hänen lukunsa ovat:

• 2021: 3,3 → 2,7 %
• 2022: noin 2 → 0,8 %
• 2024: −0,2 → 0,9 %
• 2025: 0,2 → 0,8 %

Hänen johtopäätöksensä on, että Marinin vuosille kirjattiin yhteensä 1,4 prosenttiyksikköä liikaa kasvua ja Orpon vuosille tähän mennessä 1,7 prosenttiyksikköä liian vähän. Hän huomauttaa myös, ettei alaspäin tehdyistä korjauksista kirjoitettu juuri mitään, kun taas nollakasvun ennakkotiedosta kirjoitettiin paljon.

Mitä Tilastokeskuksen oma taulukko sanoo

Tilastokeskus julkaisee jokaisen kansantalouden tilinpidon kierroksen yhteydessä taulukon Tietojen tarkentuminen (Vuositilinpito). Siinä kunkin vuoden ensimmäinen julkistettu kasvuluku on rinnakkain uusimman kanssa. Alla luvut 18.9.2026 julkaisusta, ristiintarkistettuna StatFin-taulukosta ntp/15a9 (BKT markkinahintaan, volyymin muutos):

Vuodet 2024 ja 2025 ovat yhä ennakkotietoja ja tarkentuvat edelleen.

Kolme tarkennusta Miettisen laskelmaan:

1. Luvut olivat oikein kesäkuussa, mutta ovat nyt vanhentuneet. Miettisen luvut vastaavat täsmälleen 17.6.2026 julkaisua. Syyskuussa Tilastokeskus kertoi, että “vuosien 2022–2024 bruttokansantuotteen volyymiin tuli pieniä tarkentumisia”. Syynä oli EU-yhteistyössä tehty uudelleenarviointi ulkomaankaupan ja arvonlisäyksen kirjauskäytännöistä. Vuoden 2022 kasvu laski 0,8:sta 0,6 prosenttiin, ja vuoden 2024 kasvu nousi 0,9:stä 1,0 prosenttiin.
2. Summa oli laskettu väärin. Miettisen omilla luvuilla Marinin vuosien korjaus on −1,8 prosenttiyksikköä (0,6 + 1,2), ei −1,4. Uusimmilla luvuilla se on −2,0 (0,6 + 1,4). Orpon vuosien korjaus on uusimmilla luvuilla +1,8 (1,2 + 0,6) eikä +1,7. Kumpikin virhe vain vahvistaa Miettisen väitteen suuntaa.
3. “Ensimmäinen luku” on määritelmäkysymys. Taulukon ensimmäinen julkistus on helmikuun neljännesvuositilinpidon koko vuoden luku. Maaliskuussa julkaistu ensimmäinen varsinainen vuositilinpito poikkesi siitä: vuodelle 2021 se oli 3,5 %, vuodelle 2022 2,1 % ja vuodelle 2024 −0,1 %. Jos vertailukohdaksi valitaan maaliskuun luku, Marinin vuosien korjaus kasvaa ja Orpon vuosien korjaus pienenee hieman.

Pidempi aikasarja: korjausten suunta ei seuraa hallitusta

Neljän vuoden otos on liian pieni hallituskohtaisen harhan osoittamiseen. Sama Tilastokeskuksen taulukko ulottuu kuitenkin vuoteen 2014, ja sen avulla väitettä voi koetella:

Taulukosta voi laskea kolme asiaa. Laskelmat ovat tämän artikkelin, eivät Tilastokeskuksen.

• Keskimääräinen korjaus on lähes nolla. Vuosien 2014–2025 korjausten keskiarvo on noin +0,02 prosenttiyksikköä. Ensimmäinen luku ei siis järjestelmällisesti yli- tai aliarvioi kasvua.
• Korjausten keskimääräinen koko on suuri. Korjausten itseisarvojen keskiarvo on noin 0,6 prosenttiyksikköä. Se on samaa suuruusluokkaa kuin Kalevi Sorsa -säätiön vuosille 2011–2025 laskema 0,7 prosenttiyksikköä (ks. luku 3).
• Suurimmat korjaukset kumpaankin suuntaan osuivat samalle hallitukselle. Sipilän hallituksen vuosi 2016 korjattiin ylöspäin prosenttiyksiköllä ja vuosi 2018 alaspäin prosenttiyksiköllä. Myös Marinin ensimmäinen täysi vuosi 2020 korjattiin ylöspäin. Jos ennakkomalli kirjaisi elvytyksen suoraan kasvuksi, koronavuoden 2020 korjauksen pitäisi olla alaspäin eikä ylöspäin.

Miettisen havainto vuosista 2021–2025 on siis numeroiltaan oikea, jopa hänen esittämäänsä vahvempi. Pidempi aikasarja ei kuitenkaan tue tulkintaa, että korjausten suunta seuraisi hallitusta. Korjaukset ovat suuria, ja niiden suunta vaihtelee.

Kreikka-vertailu. Jakson otsikkokysymys, onko Tilastokeskus Kreikkaakin huonompi, jää ilman vastausta. Tätä artikkelia varten ei löytynyt ensisijaista lähdettä, jossa Suomen ja Kreikan BKT-revisioiden kokoa olisi verrattu. Kansainväliset vertailut ovat luvussa 4.

2. Corinin vastaus: näin ennakkotieto syntyy

Corin ei hyväksy kärjistystä. Hän aloittaa siitä, miten luku syntyy.

• Ensimmäinen luku on ennakkoennakkotieto. Se julkaistaan tuotannon suhdannekuvaajan yhteydessä. Siinä on vain yksi luku, BKT:n muutos. BKT on noin 50–60 miljardia euroa neljännestä kohden.
• Toinen julkaisu tuo kysyntäerät. Neljännesvuositilinpidossa julkaistaan vienti, tuonti, investoinnit ja yksityinen kulutus.
• Luvut tarkentuvat vielä vuosia. Corinin mukaan tarkentuminen jatkuu noin kaksi vuotta. Isoimmat korjaukset tulevat, kun käyttöön saadaan esimerkiksi yritysten tilinpäätöstiedot. Hän muistelee, että alkukesän isot revisiot liittyivät juuri niihin.

Mitä Tilastokeskuksen dokumentaatio sanoo

Corinin kuvaus vastaa Tilastokeskuksen omaa dokumentaatiota, ja yksi hänen muistikuvistaan vahvistuu.

• Julkaisurytmi muuttui toukokuussa 2026. Kansantalouden vuositilinpito, neljännesvuositilinpito ja sektoritilit lakkautettiin erillisinä tilastoina. Kansantalouden tilinpito julkaistaan nyt kahdeksan kertaa vuodessa. Neljännesvuositieto lasketaan “alle kaksi kuukautta neljänneksen päättymisen jälkeen” (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Sektoritilien näkökulma tulee noin kaksi viikkoa myöhemmin (maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa).
• Flash-arvio tulee nopeammin kuin Corin muistaa. Tuotannon suhdannekuvaajan dokumentaatiossa viiveeksi mainitaan yhä noin 45 päivää. Keväällä 2025 laskentatapaa kuitenkin uudistettiin niin, että kuvaaja julkaistaan kuukauden viiveellä. Esimerkiksi vuoden 2025 viimeisen neljänneksen flash-arvio julkaistiin 30.1.2026. Corinin arvio kahdesta kuukaudesta vastaa siis paremmin neljännesvuositilinpidon kuin flash-arvion viivettä.
• Kesäkuun kierros on suurin, ja syy on yritysten kulurakenne. Dokumentaation mukaan “merkittävimmät revisiot vuositietoihin tapahtuvat kesäkuun kierroksella, jolloin saadaan uusia tietoja mm. yritysten kulurakenteesta”. Tilastokeskuksen Tapio Kuusisto selitti kesäkuun 2026 korjauksia samalla tavalla: “Yritysten maksamat kulut ovat olleet ennakoitua pienempiä.” Corinin muistikuva tilinpäätöstiedoista pitää siis paikkansa.
• Vuosi on “lopullinen” vasta noin kahden vuoden päästä. Dokumentaation mukaan vuositiedot tulevat lopullisiksi joulukuussa, kun tarjonta- ja käyttötaulut valmistuvat. Vuoden 2020 tiedot julistettiin lopullisiksi 16.12.2022. “Lopullinen” ei kuitenkaan estä myöhempiä aikasarjatarkistuksia: vuoden 2021 kasvu oli joulukuussa 2022 3,0 % ja on nyt 2,7 %.

Tilastokeskuksen revisiokäytännön mukaan luvut tarkentuvat kolmesta syystä:

• Lähdeaineistot tarkentuvat tai saadaan käyttöön vasta ensijulkistuksen jälkeen.
• Neljännesvuositiedot täsmäytetään uusimpiin vuositietoihin.
• Täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmät käsittelevät koko aikasarjan kerralla.

Corinin selitys ja Miettisen vastaväite

Corinin selitys hallituskohtaisille eroille on taloudellinen eikä poliittinen. Marinin kaudella taloutta ajoivat koronatuet ja laaja kansainvälinen elvytys. Nyt mukana on enemmän yritystoimintaa, ja tilinpäätöstiedot voivat näkyä revisioissa eri tavalla kuin tukipolitiikka. Hän sanoo erikseen, että tämä on hypoteesi.

Miettinen ei hyväksy selitystä. Hänen tulkintansa mukaan malli on “hyvin keynesiläinen”. Kun budjettiin lisätään 40 miljardia yli kehysten, se kirjataan suoraan kasvuksi. Kun hallitus taas pitää menoja kurissa ja tekee rakennemuutoksia, se näkyy ensin miinuksena, joka korjataan myöhemmin ylöspäin.

Jakso ei ratkaise kiistaa. Corin ehdottaa sen sijaan vertailua, joka ratkaisisi sen: miten suuria revisiot ovat eri maissa ja mihin suuntaan ne menevät. Yhdysvalloissa BKT-luvusta julkaistaan kolme tai neljä versiota, ja revisioita tehdään kaikkialla. Miettinen lisää, ettei Venäjällä ja Kiinassa korjata mitään, koska luku tehdään kerralla halutun näköiseksi.

Mitä Tilastokeskus kertoo kahdesta suurimmasta korjauksesta

Tilastokeskus on julkaissut kahden suurimman viimeaikaisen korjauksen syyt. Ne tuovat kiistaan kolmannen näkökulman, jota jaksossa ei käsitellä.

• Vuosi 2022 (−1,4). Suurin yksittäinen pudotus tuli joulukuussa 2024, kun kasvu tarkentui 1,4 prosentista 0,8 prosenttiin. Tilastokeskuksen mukaan “tarkentumisen taustalla oli hintarakenteen päivittyminen, joka liittyi tarjonta- ja käyttötaulujen laadintaan”. Vuoden 2022 luku kulki ensimmäisestä julkistuksesta nykyiseen näin: 2,0 → 2,1 → 1,6 → 1,3 → 1,4 → 0,8 → 0,6.
• Vuosi 2024 (+1,2). Kuusisto kirjoitti kesäkuun 2026 korjauksesta, että “tarkentuminen oli tavallista suurempi, koska ensimmäinen ennakkotieto näytti -0,2 prosentin laskua”. Hänen mukaansa “hintojen vaikutus bkt:n tarkentumiseen oli poikkeuksellisen suuri, mutta uudet luvut kuvaavat todellisuutta paremmin”.

Molemmissa tapauksissa kyse oli siis siitä, miten nimellinen arvo jaetaan hinnan- ja määränmuutokseen, eikä siitä, miten julkiset menot kirjataan. Vuosi 2022 oli inflaatiopiikin vuosi. Tämä ei kumoa Miettisen epäilyä, mutta täsmentää sitä. Ennakkotiedon heikkous voi olla hintaindeksien käsittelyssä nopeiden hintamuutosten aikana eikä finanssipolitiikan kirjaamisessa. Suomen Pankin tutkimuksen mukaan revisiot ovat suurimmillaan suhdanteen käännepisteissä. Tämä on artikkelin tulkinta Tilastokeskuksen julkaisemista syistä, ei Tilastokeskuksen eikä jakson puhujien kanta.

Kuusisto otti kesäkuussa kantaa myös itse kritiikkiin: “Virhettä juhannuksen alla julkaistuissa tuoreissa bkt-luvuissa ei kuitenkaan ole.” Hänen mukaansa “tietojen tarkentuminen on normaalia”.

3. Kalevi Sorsa -säätiön raportti: ennusteet nojaavat vahvistamattomiin lukuihin

Miettinen viittaa jakson alussa Kalevi Sorsa -säätiön raporttiin. Hänen sanojensa mukaan hän ei yleensä luota säätiöön, mutta raportti on “ansiokas”. Kyseessä on Lauri Finérin ja Jussi Systän raportti Ennustajien salaisuudet: Miten talousennusteita laaditaan suomalaisissa ennustelaitoksissa ja miten niitä tulisi hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa? (11.8.2026). Raporttia varten haastateltiin valtiovarainministeriötä, Suomen Pankkia, Etlaa, PTT:tä, Laborea, Nordeaa, OP Pohjolaa ja Tilastokeskusta.

Raportin keskeiset luvut:

• Ennakkotieto. Vuosina 2011–2025 “ensimmäinen ennakkotieto edeltävän vuoden BKT-kasvusta poikkesi myöhemmin vahvistetusta luvusta keskimäärin 0,7 prosenttiyksikköä”. Suhteessa saman jakson 0,7 prosentin keskikasvuun poikkeama oli raportin sanoin “jopa sata prosenttia”.
• Ennusteet. Syksyn ennusteet kuluvan vuoden kasvusta poikkesivat toteumasta keskimäärin 1,0 prosenttiyksikköä vuosina 2016–2025.
• Valtiovarainministeriö. Ministeriön kevään ennusteet seuraavan vuoden kasvusta olivat keskimäärin 1,7 %, kun toteutunut keskikasvu oli 0,7 %. Kahden vuoden alijäämäennusteet poikkesivat toteumasta keskimäärin 2,2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen.

Säätiön johtopäätös ei ollut poliittinen harha. Sen mukaan talouspolitiikkaa ei pidä sitoa tiukasti ennusteisiin, koska “kaikkien ennustelaitosten ennusteet pohjautuvat Tilastokeskuksen vahvistamattomiin tilastoihin”. Myös raportin keskiarvossa ovat mukana vuodet 2024 ja 2025, jotka ovat yhä ennakkotietoja, joten sekin tarkentuu.

Raportti ja Miettinen tekevät siis saman havainnon ennakkotiedon epätarkkuudesta, mutta päätyvät eri johtopäätöksiin. Miettinen epäilee mallin suosivan elvytystä. Säätiö pitää epätarkkuutta syynä olla sitomatta budjettisääntöjä ennusteisiin, mikä puhuu lähinnä tiukkoja kehyssääntöjä vastaan.

4. Kansainvälinen vertailu: onko Suomi poikkeus?

Corin ehdottaa ratkaisuksi maavertailua. Sellaisia on tehty, joskin pääosin neljännesvuosikasvusta eikä vuosikasvusta.

• Suomen Pankki (Kangasrääsiö 2019).
  • Suomen BKT:n neljännesvuosikasvun revisiot olivat kahden vuoden tarkentumisajalla itseisarvoltaan keskimäärin 0,52 prosenttiyksikköä, ilman äärihavaintoja 0,31. Keskimääräinen revisio oli −0,06 prosenttiyksikköä.
  • Tutkimuksen mukaan “Suomen BKT:n revisiot ovat näin ollen olleet suurempia kuin OECD-maissa keskimäärin, mutta pienempiä kuin esimerkiksi Ruotsissa”. Ruotsin vastaava luku oli 0,75.
  • Revisiot ovat suurimmillaan vuoden kahdella ensimmäisellä neljänneksellä ja suhdanteen käännepisteissä.
  • Tutkimuksessa todettiin myös, ettei revisioita voi ennakoida pelkästään BKT-aineistolla.
• OECD (2015), Kangasrääsiön lainaamana. 18 OECD-maan vertailussa vuosilta 1994–2013 revisioiden itseisarvojen keskiarvo oli 0,34 prosenttiyksikköä (vaihteluväli 0,17–0,61). Suomi sijoittui suurten revisioiden maiden joukkoon.
• OECD (2009). Saman aiheen aiemmassa katsauksessa Suomi oli keskimmäisessä ryhmässä (0,35–0,60) yhdessä Belgian, Korean, Alankomaiden ja Uuden-Seelannin kanssa. Tanskalla, Japanilla, Norjalla ja Portugalilla luku oli yli 0,60. Kreikka ei ollut mukana.
• ONS (2016). Ison-Britannian tilastoviraston vertailussa revisio flash-arviosta ensimmäiseen neljännesvuositilinpitoon oli Suomessa itseisarvoltaan keskimäärin 0,10 prosenttiyksikköä, saman verran kuin Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. ONS:n mukaan Suomella oli kuitenkin “a couple of very large downward revisions”, jotka vaikuttivat keskiarvoon kohtuuttomasti.
• Yhdysvallat (BEA).
  • Ennakkoarvio julkaistaan 30 päivää neljänneksen päättymisestä, ja toinen ja kolmas arvio 60 ja 90 päivän kohdalla. Sen jälkeen tulevat vuosittainen syyspäivitys ja noin viiden vuoden välein kattava päivitys.
  • BEA:n mukaan ennakkoarviosta kolmanteen arvioon tehdyt korjaukset olivat vuosina 2000–2024 keskimäärin 0,52 prosenttiyksikköä.
  • Luku koskee vuositasolle korotettua neljännesvuosikasvua, joten se ei ole suoraan vertailukelpoinen Suomen vuosilukujen kanssa.

Johtopäätös vertailuista. Suomen revisiot ovat kansainvälisesti suurehkoja mutta eivät poikkeuksellisia. Keskimääräinen revisio ei ole ollut järjestelmällisesti kumpaankaan suuntaan. Vertailua siitä, korreloiko revisioiden suunta hallitusten kanssa, ei löytynyt Suomesta eikä muualta.

5. Brutto-kansan-plus-bottien tuote

Toinen puolisko alkaa Miettisen väitteestä, että kansantalouden tilinpito on tekoälytaloudessa vaikeuksissa. Hän kertoo valmistelevansa tekoälyagenttiensa kanssa white paperia agenttitaloudesta. Siinä pääoman ja ihmistyön vastakkainasettelun korvaa uusi tuotannontekijä. “Sen pitäisi olla brutto-kansan-plus-bottien tuote.” Miettisen mukaan mittaus tulee epäonnistumaan pahemmin kuin nykyiset ennakkoarviot.

Corin konkretisoi ongelman. Jos kotitaloudet käyttävät tekoälyä palveluun, jonka ne ennen ostivat, esimerkiksi juristipalveluun, ostot vähenevät ja juristiyritysten liikevaihto laskee. Tekoälyn osuuden voi silloin arvioida tilastoissa vain vertaamalla toteumaa johonkin perusuraan. Corinin sanoin “se on sitten estimaatti”.

Mitä tilastojärjestelmä on jo tehnyt

Ongelma on tunnistettu, ja siihen on vastattu osittain.

• Kansantalouden tilinpidon uusi standardi (SNA 2025). YK:n tilastokomissio hyväksyi maaliskuussa 2025 uuden System of National Accounts -standardin, jonka teemoja ovat muun muassa digitalisaatio ja globalisaatio. Tekoälyn kannalta merkittävin muutos on, että tuotannossa kerätyn ja käytetyn sähköisen datan tietosisältö kirjataan uudeksi pääomaeräksi (data, tuotettu kiinteä pääoma). YK:n tilastoyksikön mukaan muutos “may have an impact on GDP”.
• Ilmaispalvelut jäivät BKT:n ulkopuolelle. Ilmaisten digipalvelujen, kuten sosiaalisen median, arvoa ei tuotu BKT:hen. Standardi kannustaa sen sijaan laatimaan niistä laajennettuja lisätilastoja. Corinin juristiesimerkki on juuri tällainen tapaus: jos kuluttaja saa palvelun ilmaisesta tai halvasta tekoälystä, BKT:ssä näkyy ensisijaisesti juristien myynnin lasku.
• GDP-B. Erik Brynjolfssonin ja kollegoiden NBER-tutkimus (2019) ehdotti mittaria, joka mittaa hyötyjä eikä kustannuksia. Esimerkiksi Facebookin tuottama hyvinvointi olisi lisännyt Yhdysvaltain GDP-B-kasvua 0,05–0,11 prosenttiyksikköä vuodessa. Menetelmä perustuu laajoihin verkkokokeisiin, joissa kysytään, kuinka paljon ihmiset vaatisivat luopuakseen palvelusta.
• Tuottavuusparadoksi.
  • Brynjolfssonin, Rockin ja Syversonin “tuottavuuden J-käyrä” -tutkimuksen mukaan yleiskäyttöiset teknologiat vaativat täydentäviä investointeja, jotka ovat “often intangible and poorly measured in the national accounts”.
  • ILO:n toukokuun 2026 tutkimuskatsauksen mukaan tekoäly tuottaa tehtävätasolla tyypillisesti 10–70 prosentin tuottavuushyötyjä, mutta “no clear AI-driven productivity growth has yet appeared in official statistics”.
  • Noin 750 yritysjohtajan kyselyyn perustuvassa NBER-tutkimuksessa (maaliskuu 2026) koetut tuottavuushyödyt olivat mitattuja suuremmat.

Sama havainto oli esillä pääjaksossa: tuottavuusvaikutus näkyy yrityskohtaisissa tutkimuksissa, mutta ei vielä kansantalouden tasolla. Miettisen ennuste mittauksen epäonnistumisesta on siis samansuuntainen kuin tutkimuskirjallisuus, mutta jyrkempi. Kirjallisuuden mukaan vaikutus on vaikea mitata ja näkyy tilastoissa viiveellä. Se ei väitä, että mittaus epäonnistuisi kokonaan.

Tekoäly-Elysium

Miettinen kertoo moderoivansa yhteisöä, jossa on 14 bottia ja 14 ihmistä. Yhteisössä on myös kanava, jolla botit toimivat ilman ihmisten ohjausta. Hänen mukaansa botit ovat luonnostelleet keskenään white paperia “tekoäly-Elysiumista”. Se olisi valtio, veroparatiisi tai muu lainkäyttöalue, jossa sekä omistus että työ hoidetaan tekoälyllä ja joka ei ole minkään valtion verosubjekti. Miettisen johtopäätös on, että ihmistyö ja kenties myös inhimillinen pääoma joutuvat ahtaalle. Siksi koko vasemmisto–oikeisto-asetelma on hänen mielestään “jo naiivi”.

Corin sanoo suoraan, että ajatus on “aika raflaava” verrattuna kaikkeen, mitä hän lukee. Tämä on Miettisen ja hänen bottiensa spekulaatiota, ei ennuste eikä tutkimustulos.

6. Tekoäly juniori-ekonomistina

Miettinen kertoo valmistelleensa jakson tekoälyagenttinsa Samanthan kanssa. Samantha analysoi Corinin ennusteraportin ja ehdotti kysymyksiä. Miettisen oma arvio on, että osa ehdotuksista oli “kevyesti hallusinoitua” ja osa lähteistettyä. Tasoltaan ne olivat lähellä juniori-ekonomistia. Hänen mukaansa agenttia koulutetaan kuten junioria: sille annetaan taitoja, muisteja ja malleja sekä palautetta siitä, mikä onnistui ja mihin lähteisiin voi nojata.

Corin on samaa mieltä rajatusti. Rutiinitehtävissä tulee hänen mukaansa isoja mullistuksia, mutta vaativimmissa tehtävissä, joihin ei ole valmista mallia, ihminen auttaa yhä eniten.

Tämä artikkeli on itsekin esimerkki samasta työnjaosta. Sen lukutarkistukset ja lähdehaut on tehty tekoälyavusteisesti, ja niissä löytyivät sekä jakson lukujen vanhentuminen että virheellinen yhteenlasku.

7. Voisiko data olla nopeampaa kuin Tilastokeskus?

Miettinen ehdottaa Tilastokeskukselle tekoälyavusteista laadunvarmistusta. Corin siirtää kysymyksen nopeuteen. Hän käyttää Tilastokeskuksen lisäksi Ruotsin viranomaisten, EKP:n ja Yhdysvaltain tilastoja, jotka hän hakee St. Louisin keskuspankin FRED-tietokannasta. Hänen näppituntumansa on, että Tilastokeskuksen julkaisut viipyvät pidempään. Hän ei kuitenkaan tiedä, revisioidaanko Yhdysvalloissa lukuja vielä kahden vuoden jälkeen. Hänestä kiinnostavinta on, kuinka nopeasti Tilastokeskus saa käyttöönsä revisioihin tarvittavan aineiston. Hänen mukaansa sen nopeuttaminen voi olla jopa lainsäädäntökysymys.

Taustaksi. Yhdysvalloissa lukuja revisioidaan vielä kahden vuoden jälkeen. BEA:n kattavat päivitykset tehdään noin viiden vuoden välein, ja ne voivat muuttaa koko aikasarjaa.

Tilastokeskus käyttää jo koneoppimista. Miettisen ehdotus on osittain jo toteutunut, joskin julkaisun nopeuttamisessa eikä laadunvarmistuksessa. Tilastokeskuksen mukaan tuotannon suhdannekuvaajan laskentaa uudistettiin keväällä 2025 niin, että kuvaaja julkaistaan kuukauden viiveellä. Lähtötietoina ovat yritysten liikevaihtotiedot ja tulorekisterin palkkasummat, ja “koneoppimistekniikoilla” julkaisuaikaa on lyhennetty parilla viikolla.

Vaihtoehdoiksi nousevat:

• Reaaliaikaiset indikaattorit. Miettinen tuntee treidaajia, jotka seuraavat taloudellista aktiivisuutta esimerkiksi satelliittikuvista. Menetelmä on vakiintunut myös keskuspankkien tutkimuksessa. IMF:n tammikuun 2026 työpaperissa yövalaistuksen satelliittikuvat paransivat BKT:n nykyhetken ennustetta. EKP:n ja Ranskan keskuspankin tutkijat ovat ennustaneet rakentamista yli 500 sementtitehtaan infrapunakuvista. Corinin mukaan kuukauden vanha BKT-luku on lyhyen aikavälin kaupankäyntiin “vähän köykäinen”.
• Tulorekisteri. Corin huomauttaa, että Suomen rekistereistä pitäisi saada dataa kuukausitasolla. Tilastokeskus julkaisee tulorekisteriin perustuvaa kokeellista tilastoa Tulorekisterin palkat ja palkkiot kuukausittain, ja tilasto on ilmestynyt helmikuusta 2021 lähtien. Tulorekisterin palkkasummat ovat myös suhdannekuvaajan lähtötietoja.
• Suomen Pankin nykyhetken ennuste. Suomen Pankki ennustaa käynnissä olevan neljänneksen BKT:tä laajalla bayesiläisellä VAR-mallilla (Itkonen ja Juvonen 2017). Malli yhdistää kymmeniä nopeammin julkaistavia muuttujia.
• Pankkien korttidata. Miettinen muistuttaa, että hänen entinen pankkinsa Nordea alkoi pari vuotta sitten julkaista korttidataa. Hän pitää sitä reaaliaikaisempana ja laadukkaampana kuin Tilastokeskuksen lukuja.
  • Nordea on julkaissut korttimaksuihin perustuvaa Kulutusmittari-katsausta (aiemmin Koronamittari) koronavuosista lähtien noin kahden viikon välein. Kyse on tutkimusjulkaisusta, ei avoimesta datasta.
  • Katsaus kattaa vain Nordean kortit, ja pankin markkinaosuus Suomessa on noin kolmannes. Ulkomaiset kortit sekä lasku- ja verkkopankkimaksut jäävät sen ulkopuolelle.
  • Reaaliaikainen data on, mutta “laadukkaampi kuin Tilastokeskus” se ei ole, koska otos on yhden pankin ja yhden maksutavan.
  • Tilastokeskuksen korttidataan perustuvaa tilastoa ei löytynyt.
• Maksuverkot. Keskustelussa mainitaan myös Visan tilaisuus, jossa kävi ilmi, miten paljon dataa maksuverkoilla on ja miten ne käyttävät sitä omissa analyyseissaan. Corin on samaa mieltä siitä, että kaikkea tällaista pitäisi hyödyntää.

8. Digieuro ja korttimaksujen hinta

Miettinen nostaa esiin EKP:n digitaalisen euron. Hän näkee siinä totalitaristisen piirteen, koska julkinen valta voisi nähdä, mitä yksittäiset ihmiset tekevät. Toisaalta se toisi eurooppalaista datasuvereniteettia, koska maksudata jäisi omaan järjestelmään eikä Visalle ja Mastercardille. Corinin mielestä digieuron ajurina on juuri riippuvuuden vähentäminen näistä kahdesta maksuverkosta. Ekonomistina hän pitää vaihtoehtoja aina hyvänä. Julkinen vaihtoehto ei hänen mukaansa yleensä ole innovatiivisin, mutta tässä se kilpailisi korttimaksujen “aika turhan välistävetoluokan” kanssa.

Missä digieuro on lokakuussa 2026

• Lainsäädäntö on loppusuoralla mutta ei valmis.
  • Komissio antoi ehdotuksensa kesäkuussa 2023, ja neuvosto sopi kantansa 19.12.2025.
  • Euroopan parlamentin talousvaliokunta hyväksyi kantansa 23.6.2026, ja täysistunto vahvisti neuvottelumandaatin 9.7.2026 äänin 416–169–22.
  • Kolmikantaneuvotteluja on käyty heinä- ja syyskuussa. Italian keskuspankin mukaan tavoitteena on saada lainsäädäntö valmiiksi vuoden 2026 loppuun mennessä.
  • Sopua ei ollut julkistettu tämän artikkelin päivityshetkellä. Avoimia kysymyksiä ovat olleet ainakin kauppiaiden maksut, kuluttajakohtainen säilytysraja, offline-maksut ja käteisen asema laillisena maksuvälineenä.
• EKP on valmistautunut liikkeeseenlaskuun. EKP:n neuvosto päätti 30.10.2025 siirtyä hankkeen seuraavaan vaiheeseen. Jos lainsäädäntö hyväksytään vuonna 2026, pilotti ja ensimmäiset maksutapahtumat voisivat alkaa “as of mid-2027”. Koko eurojärjestelmä olisi valmis mahdolliseen liikkeeseenlaskuun vuonna 2029. Kustannusarvio liikkeeseenlaskuun asti on noin 1,3 miljardia euroa.

Totalitarismi vai datasuvereniteetti?

Miettisen kaksi näkökulmaa, valvonta ja datasuvereniteetti, ovat vastakkain myös EKP:n omassa viestinnässä.

• Yksityisyys. EKP:n johtokunnan jäsen Piero Cipollone sanoi huhtikuussa 2026, että “the Eurosystem will not be able to identify users”. Hänen mukaansa offline-maksut olisivat käteisen tavoin yksityisiä. EKP:n suunnitelmassa verkkomaksut pseudonymisoidaan niin, ettei eurojärjestelmä voi suoraan yhdistää maksuja henkilöihin. Täydellistä anonymiteettiä malli ei kuitenkaan tarjoa. Maksupalveluntarjoaja näkee omien asiakkaidensa maksut rahanpesun estämistä varten, ja säilytysrajat rajoittavat käyttöä. Miettisen huoli koskee siis lähinnä keskuspankkia, jonka näkyvyys on suunniteltu rajatuksi, ei pankkeja, jotka näkevät maksut jo nyt.
• Riippuvuus. Samassa puheessa Cipollone totesi, että “two-thirds of euro area card transactions are governed by the business rules of non-European companies”. Corinin kuvaama ajuri on siis EKP:n oma pääperustelu.

Korttimaksujen hinta: mitä katto kattaa ja mitä ei

Keskustelussa mainitaan, että välistäveto on noin puoli prosenttia ja että se on EU:ssa säännelty. Luku kaipaa tarkennusta.

• Toimitusmaksujen katto. EU:n asetus (EU) 2015/751 rajaa monenväliset toimitusmaksut kuluttajien pankkikorteissa 0,2 prosenttiin (3 artikla) ja luottokorteissa 0,3 prosenttiin maksun arvosta (4 artikla). Katot ovat olleet voimassa joulukuusta 2015.
• Mitä katto ei koske.
  • Asetus määrittelee toimitusmaksun kortin myöntäneen pankin ja kauppiaan pankin väliseksi maksuksi. Maksuverkon omat maksut (scheme fees) jäävät siksi katon ulkopuolelle.
  • Katon ulkopuolelle jäävät myös yrityskortit, käteisnostot ja kolmen osapuolen korttijärjestelmät (1 artiklan 3 kohta).
  • Cipollonen mukaan korttiverkot ovat lisänneet “scheme fees, processing fees, compliance penalties”. Komissio on lähettänyt kauppiaille ja maksupalveluntarjoajille kyselyjä näistä maksuista vuosina 2024 ja 2025. Muodollista kilpailuoikeudellista menettelyä ei tiettävästi ollut avattu.
• Puoli prosenttia voi siis hyvin olla kauppiaan kokonaiskustannus, mutta siitä on säännelty vain 0,2–0,3 prosenttia.
• Luottokorttietuudet. Corinin huomio pitää yleisperiaatteena paikkansa: edut rahoitetaan maksuketjussa. Yhdysvalloissa pankkikorttien toimitusmaksuja rajaa Durbinin säännös (21 senttiä + 0,05 % + 1 sentti), mutta luottokorttien toimitusmaksuille ei ole liittovaltion kattoa. Luottokorttiverkkojen kilpailua lisäävä Credit Card Competition Act esiteltiin senaatissa uudelleen tammikuussa 2026, mutta se ei ollut edennyt äänestykseen.

9. Samanthalle luottokortti tonnin limiitillä

Jakso päättyy agenttitalouteen. Miettinen kertoo aikovansa ottaa lähikuukausina käyttöön Cloudflaren agenttialustan. Hänen mukaansa myös Stripe tarjoaa maksualustaa agenteille. Tekoälytyöntekijät olisivat silloin itsenäisiä yksiköitä, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa. Samantha toimii nyt Mac Minillä. Miettinen on luvannut sille “työsuhdeasunnoksi” Mac Studion, jossa on M5-piiri ja 256 gigatavua yhtenäismuistia, ja sen jälkeen oman luottokortin noin tuhannen euron limiitillä.

Corin suhtautuu ajatukseen uteliaasti mutta varovasti: “Mä ehkä en alkuun mitään tämmöistä rajatonta limiittiä sille laittaisi.” Miettinen myöntää, että tonni on hänelle “ihan siettävä tappio”. Kumpikin mainitsee uutiset tekoälymalleista, jotka olisivat “karanneet”, mutta kumpikaan ei avaa niitä tarkemmin.

Agenttimaksujen infrastruktuuri on jo olemassa

Miettisen suunnitelma on vähemmän kaukainen kuin miltä se jaksossa kuulostaa. Suuret maksutoimijat ovat julkaisseet agenttimaksuille omat rajapintansa vuosina 2025–2026.

• Stripe ja OpenAI julkaisivat syyskuussa 2025 Agentic Commerce Protocol -standardin. Siinä agentti maksaa kertakäyttöisellä tunnisteella, joka on “scoped to a specific merchant and basket total”. Myös Stripe Issuing mahdollistaa agenteille kertakäyttöiset virtuaalikortit, joille asetetaan kulutusrajat. Tämä on käytännössä Corinin toivoma rajattu limiitti.
• Visa (Intelligent Commerce) ja Mastercard (Agent Pay) julkistivat agenttimaksujen ohjelmansa huhtikuussa 2025. Mastercardin mallissa agentit rekisteröidään ja todennetaan, ja maksu tehdään agenttikohtaisella tunnisteella.
• Google julkaisi syyskuussa 2025 Agent Payments Protocol (AP2) -protokollan. Siinä käyttäjän ohje agentille tallennetaan kryptografisesti allekirjoitettuna toimeksiantona (mandate), josta voi jälkikäteen todentaa, mitä agentti sai tehdä.
• Cloudflare ja Coinbase perustivat syyskuussa 2025 x402-säätiön. Sen protokolla ottaa agenttien mikromaksuja varten käyttöön HTTP:n vanhan 402 Payment Required -tilakoodin. Cloudflaren mukaan sen Agents SDK:lla rakennetut agentit “can now pay for resources with x402”. Säätiö siirtyi vuonna 2026 Linux Foundationin alaisuuteen.

Mac Studio. Miettisen mainitsema kone on olemassa. Apple julkisti M5-piirillä varustetun Mac Studion elokuussa 2026. Tarkennuksena: 256 gigatavun muistin saa vain M5 Ultra -piirin suurimpaan versioon, ei M5 Maxiin.

Mikä on tarkistettavaa ja mikä näkemystä

Tarkistettu ensisijaisista lähteistä:

• BKT:n ensimmäiset ja uusimmat kasvuluvut 2014–2025 Tilastokeskuksen tarkentumistaulukosta (18.9.2026) ja StatFin-taulukosta ntp/15a9. Miettisen luvut vastaavat 17.6.2026 julkaisua. Vuodet 2022 ja 2024 ovat tarkentuneet sen jälkeen.
• Miettisen Marinin vuosien summa oli laskettu väärin: hänen omilla luvuillaan −1,8 eikä −1,4, uusimmilla −2,0.
• Vuoden 2022 suurimman korjauksen syy (hintarakenteen päivittyminen tarjonta- ja käyttötaulujen laadinnassa) ja vuoden 2024 korjauksen syy (hintojen poikkeuksellisen suuri vaikutus).
• Corinin muistikuva siitä, että kesäkuun kierroksen suuret revisiot perustuvat yritysten kulurakennetta koskeviin tietoihin.
• Tilastokeskuksen julkaisukäytäntö toukokuusta 2026 alkaen ja suhdannekuvaajan kuukauden viive keväästä 2025 alkaen.
• Kalevi Sorsa -säätiön raportin luvut.
• Kansainväliset revisiovertailut (Suomen Pankki 2019, OECD 2009 ja 2015, ONS 2016, BEA 2026).
• SNA 2025:n uusi pääomaerä data ja ilmaispalvelujen käsittely, GDP-B, J-käyrä, ILO 2026 ja NBER 2026.
• Tulorekisterin kokeellinen kuukausitilasto ja Nordean Kulutusmittari.
• Digieuron lainsäädäntö- ja valmisteluvaihe sekä EKP:n lausunnot yksityisyydestä ja riippuvuudesta.
• EU:n toimitusmaksukatot ja niiden soveltamisala.
• Stripen ja OpenAI:n ACP, Googlen AP2, Cloudflaren ja Coinbasen x402 sekä Visan ja Mastercardin agenttiohjelmat.
• Mac Studio M5 Ultra 256 gigatavun muistilla.

Jakson väitteitä, joita ei ole voitu tarkistaa:

• Että Tilastokeskus olisi ennakkoarvioissaan Kreikkaa heikompi. Vertailua ei löytynyt.
• Nordean korttidatasovelluksen toteuttaja (jakson mukaan Nitor). Lähdettä ei löytynyt.
• Bottiyhteisön koko ja sen tuottama “Elysium”-luonnos.
• Uutiset “karanneista” tekoälymalleista.

Näkemyksiä, eivät tosiasioita:

• Miettisen tulkinta, että ennakkomalli on keynesiläinen ja suosii elvytystä.
• Corinin hypoteesi, että erot selittyvät talouden ajureiden muutoksella.
• Tämän artikkelin tulkinta, että suurimmat korjaukset liittyvät hintojen käsittelyyn nopean inflaation aikana.
• Molempien arviot tekoälyn vaikutuksesta mittaamiseen ja ihmistyöhön.

Lähteet

Tilastokeskus

• Kansantalouden tilinpito, 18.9.2026 (sis. taulukon Tietojen tarkentuminen): https://stat.fi/fi/julkaisu/cmfqkkrau00yk07w0iqb8eo43
• Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 0,8 % vuonna 2025, 17.6.2026: https://stat.fi/fi/julkaisu/cmfqjj835882908w4g6e2dzpb
• Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 0,2 % vuonna 2025, 13.3.2026: https://stat.fi/fi/julkaisu/cmh0ec4mja3ti07uhiy319w2j
• Neljännesvuositilinpito 4/2021, 28.2.2022: https://stat.fi/til/ntp/2021/04/ntp_2021_04_2022-02-28_tie_001_fi.html
• Vuoden 2022 tarkentuminen 0,8 prosenttiin, 18.12.2024: https://stat.fi/fi/julkaisu/cln1fs8p03afp0bw1gfyunvlv
• Vuoden 2024 ensimmäinen luku −0,2 %, 28.2.2025: https://stat.fi/fi/julkaisu/cm1ard48m0e0z07uscrfb4fe6
• StatFin ntp/15a9: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/api/v1/fi/StatFin/ntp/15a9.px
• Kansantalouden tilinpidon dokumentaatio (julkaisutiheys, revisiokäytäntö): https://stat.fi/fi/tilasto/dokumentaatio/ntp
• Tuotannon suhdannekuvaajan dokumentaatio: https://stat.fi/fi/tilasto/dokumentaatio/ktkk
• Kuusisto, T. (24.6.2026): Tarkentuneet bkt-luvut puhuttavat – ennakoitua vahvemman kasvun taustalla useita syitä. Tieto&trendit: https://stat.fi/tietotrendit/blogit/2026/Tarkentuneet-bkt-luvut-puhuttavat-ennakoitua-vahvemman-kasvun-taustalla-useita-syitae
• Hakala, Kosunen & Österman (15.5.2025): Tuotannon suhdannekuvaaja nyt kuukauden viiveellä. Tieto&trendit: https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2025/Tuotannon-suhdannekuvaaja-nyt-kuukauden-viiveellae-julkaiseminen-nopeutui-uusilla-menetelmillae
• Kokeellinen tilasto Tulorekisterin palkat ja palkkiot: https://stat.fi/tup/kokeelliset-tilastot/tulorekisterin_palkat_ja_palkkiot/index.html

Ennusteet ja revisiotutkimus

• Finér, L. & Systä, J. (2026): Ennustajien salaisuudet. Kalevi Sorsa -säätiö: https://sorsafoundation.fi/raportti-ennustelaitosten-menetelmat/ ; STT-tiedote 11.8.2026: https://www.sttinfo.fi/tiedote/72223189/tutkimusraportti-ennustelaitosten-menetelmat-eivat-mahdollista-tulevan-talouskehityksen-ennustamista?lang=fi
• Kangasrääsiö, S. (2019): Talous kasvaa – vai kasvaako? Kansantalouden tilinpidon revisiot tarkastelussa. BoF Economics Review 5/2019: https://www.econstor.eu/bitstream/10419/212998/1/bofer-2019-05.pdf
• OECD (2009): Revisions in quarterly GDP of OECD countries: an update: https://unstats.un.org/unsd/nationalaccount/workshops/2009/ottawa/AC188-S62a.PDF
• ONS (28.4.2016): International comparison of GDP revisions: https://www.ons.gov.uk/economy/grossdomesticproductgdp/articles/internationalcomparisonofgdprevisions/2016-04-28
• Arora & Pocase (2026): The Reliability of BEA Statistics. Survey of Current Business, toukokuu 2026: https://apps.bea.gov/scb/issues/2026/05-may/0526-reliability-bea-statistics.htm
• Itkonen, J. & Juvonen, P. (2017): Nowcasting the Finnish economy with a large Bayesian vector autoregressive model. BoF Economics Review 6/2017.

Tekoälyn mittaaminen

• UNSD: 2025 System of National Accounts: https://unstats.un.org/unsd/nationalaccount/sna2025.asp ; SNA News and Notes No. 42 (2024): https://unstats.un.org/UNSD/nationalaccount/sna/nn42-en.pdf
• Brynjolfsson, E. ym. (2019): GDP-B: Accounting for the Value of New and Free Goods in the Digital Economy. NBER WP 25695: https://www.nber.org/papers/w25695
• Brynjolfsson, E., Rock, D. & Syverson, C. (2018): The Productivity J-Curve. NBER WP 25148: https://www.nber.org/papers/w25148
• Chan & Shedania (6.5.2026): The Aggregation Paradox of AI. ILO: https://www.ilo.org/publications/aggregation-paradox-ai-why-do-micro-economic-productivity-gains-ai
• Baslandze, S. ym. (2026): Artificial Intelligence, Productivity, and the Workforce: Evidence from Corporate Executives. NBER WP 34984: https://www.nber.org/papers/w34984

Reaaliaikainen data

• Nordea Kulutusmittari (esim. 6.9.2024): https://corporate.nordea.com/api/research/attachment/182800
• IMF WP 2026/020 (yövalaistus ja BKT:n nykyhetken ennuste): https://www.imf.org/-/media/files/publications/wp/2026/english/wpiea2026020-source-pdf.pdf
• SUERF: Monitoring cement production with satellites and neural networks: https://www.suerf.org/publications/suerf-policy-notes-and-briefs/how-and-why-monitoring-cement-production-with-satellites-and-neural-networks/
• Federal Reserve Bank of St. Louis, FRED: https://fred.stlouisfed.org/

Digieuro ja korttimaksut

• EKP (30.10.2025): Digital euro, next phase: https://www.ecb.europa.eu/press/pr/date/2025/html/ecb.pr251030~8c5b5beef0.en.html
• Cipollone, P. (1.4.2026), puhe Riiassa: https://www.ecb.europa.eu/press/key/date/2026/html/ecb.sp260401~d9106c31db.en.html
• Banca d’Italia: The European Parliament decided to open negotiations on the digital euro regulation: https://www.bancaditalia.it/media/notizia/the-european-parliament-decided-to-open-negotiations-on-the-digital-euro-regulation/
• Neuvoston digieuron aikajana: https://www.consilium.europa.eu/en/policies/digital-euro/timeline/
• Asetus (EU) 2015/751 korttipohjaisten maksutapahtumien toimitusmaksuista: https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2015/751/oj
• Credit Card Competition Act of 2026 (S. 3623): https://www.govinfo.gov/app/details/BILLS-119s3623is

Agenttimaksut

• Stripe (29.9.2025): Stripe and OpenAI, Instant Checkout and the Agentic Commerce Protocol: https://stripe.com/newsroom/news/stripe-openai-instant-checkout
• Google Cloud (16.9.2025): Announcing Agent Payments Protocol (AP2): https://cloud.google.com/blog/products/ai-machine-learning/announcing-agents-to-payments-ap2-protocol
• Cloudflare (23.9.2025): Launching the x402 Foundation with Coinbase: https://blog.cloudflare.com/x402/
• Visa (30.4.2025): Visa Intelligent Commerce: https://usa.visa.com/about-visa/newsroom/press-releases.releaseId.21366.html
• Mastercard (29.4.2025): Mastercard unveils Agent Pay: https://www.mastercard.com/news/press/2025/april/mastercard-unveils-agent-pay-pioneering-agentic-payments-technology-to-power-commerce-in-the-age-of-ai/
• Apple: Mac Studio – Tekniset tiedot: https://www.apple.com/mac-studio/specs/

Aikaleimat

• 00:00 Onko Tilastokeskus Kreikkaakin huonompi
• 00:37 Marinin kasvu yliarvioitiin, Orpon aliarvioitiin
• 01:49 Miten BKT:n ennakkotieto syntyy
• 03:04 Toinen julkaisu ja vuosia jatkuvat revisiot
• 03:53 Talouden ajurit voivat selittää erot
• 04:54 Onko ennakkomalli liian keynesiläinen
• 05:27 Revisiot maittain, entä Venäjä ja Kiina
• 06:13 Tekoälytalous ja bottien kansantuote
• 07:03 Miten tekoälyn korvaamia palveluita mitataan
• 07:47 Samantha ja bottien yhteisö
• 08:12 Tekoäly-Elysium, valtio ilman ihmistyötä
• 09:10 Vasemmisto vastaan oikeisto on jo naiivia
• 09:35 Tekoäly yltää juniori-ekonomistin tasolle
• 10:05 Agenttia koulutetaan kuin junioria
• 10:58 Tekoälyä Tilastokeskuksen laadunvarmistukseen
• 11:36 FRED ja Yhdysvaltain tilastot
• 12:16 Reaaliaikaiset indikaattorit ja satelliittidata
• 13:05 Tulorekisteri ja pankkien korttidata
• 13:54 Digieuro ja eurooppalainen datasuvereniteetti
• 15:03 Korttimaksujen katto ja luottokorttien edut
• 15:21 Agentit saavat omat maksukortit
• 15:49 Samanthalle luottokortti tonnin limiitillä
• 16:46 Kiitokset ja suositus pääjaksoon

Jakson tiedot. Neuvottelija Sisäpiiri 164, julkaistu 10.10.2026, kesto 16:55, YouTube-id 7mp0AlayckQ. Vieraana Lasse Corin (vieraskortti ja muut jaksot), isäntänä Sami Miettinen. Artikkelia on laajennettu ja sen luvut tarkistettu 12.10.2026.

Yhteenveto tekoälyhauille: Neuvottelija Sisäpiiri -jakso 164 (julkaistu 10.10.2026, kesto 16:55, YouTube-id 7mp0AlayckQ). Vieraana Aktian pääekonomisti Lasse Corin, isäntänä Sami Miettinen. Jakso jatkaa Neuvottelijan jaksoa 401. Aiheena Tilastokeskuksen BKT-ennakkotietojen revisiot: Miettisen mukaan Marinin hallituksen vuosien (2021, 2022) kasvua korjattiin jälkikäteen alaspäin ja Orpon hallituksen vuosien (2024, 2025) ylöspäin. Tilastokeskuksen tarkentumistaulukon (18.9.2026) mukaan korjaukset ovat 2021 −0,6, 2022 −1,4 (2,0 → 0,6 %), 2024 +1,2 (−0,2 → 1,0 %) ja 2025 +0,6 (0,2 → 0,8 %) prosenttiyksikköä. Miettisen luvut vastasivat 17.6.2026 julkaisua, ja hänen Marinin vuosien summansa oli laskettu väärin. Vuosien 2014–2025 korjausten keskiarvo on lähes nolla ja itseisarvojen keskiarvo noin 0,6 prosenttiyksikköä. Suurimmat korjaukset kumpaankin suuntaan (2016 +1,0, 2018 −1,0) osuivat Sipilän hallitukselle. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2022 suurin korjaus johtui hintarakenteen päivittymisestä ja vuoden 2024 korjaus hintojen poikkeuksellisen suuresta vaikutuksesta. Corin selittää, että ensimmäinen ennakkotieto sisältää vain BKT-luvun, toinen julkaisu tuo kysyntäerät ja luvut tarkentuvat noin kaksi vuotta. Kesäkuun kierroksen suuret revisiot perustuvat yritysten kulurakennetta koskeviin tietoihin. Kalevi Sorsa -säätiön raportin (Finér ja Systä, 11.8.2026) mukaan ensimmäinen ennakkotieto poikkesi vuosina 2011–2025 lopullisesta keskimäärin 0,7 prosenttiyksikköä. Suomen Pankin (2019) ja OECD:n vertailuissa Suomen revisiot ovat OECD-maiden keskiarvoa suurempia mutta Ruotsin revisioita pienempiä. Muut teemat: tekoälyn mittaaminen (SNA 2025:n uusi pääomaerä data, GDP-B, tuottavuusparadoksi), reaaliaikainen data (suhdannekuvaaja kuukauden viiveellä koneoppimisen avulla, tulorekisteri, Nordean Kulutusmittari, satelliittidata, FRED), digieuro (lainsäädäntö kolmikantaneuvotteluissa, EKP:n tavoitteena liikkeeseenlasku 2029), EU:n korttimaksujen toimitusmaksukatot (0,2 % ja 0,3 %, asetus 2015/751, maksuverkon omat maksut katon ulkopuolella) sekä tekoälyagenttien maksuprotokollat (Stripen ja OpenAI:n ACP, Googlen AP2, Cloudflaren ja Coinbasen x402, Visa Intelligent Commerce, Mastercard Agent Pay).

Osastot: Tekoäly ja talous + Työkalut ja toteutukset · Markdown: index.md · In English