EP276 · Talous · 2024-10-16

Yrityskauppakasvu IPOn jälkeen | Mikko Keskinen, Jari Lauriala | Neuvottelija 276

Tämä on tiivistelmä Neuvottelija — Artikkelit:ssa. Itse jakso — koko litterointi, tekstitykset ja luvut — on osoitteessa Neuvottelija.fi, joka on sen kanoninen koti.

Tamtronin toimitusjohtaja Mikko Keskinen ja Translink Corporate Financen perustajapartneri Jari Lauriala käyvät läpi, miten First North -listautuminen joulukuussa 2022 rahoitti muutamaa kuukautta myöhemmin tehdyn Lahti Precision -kaupan, joka toi lähes 20 miljoonaa euroa liikevaihtoa ja noin sata uutta kollegaa. Jakson teknisesti arvokkain osuus on jatkoannin välimalli: nykyomistajille takuuallokaatio ja loppuosa yleisölle, jolloin vältettiin sekä hidas merkintäetuoikeusanti että yön yli alennuksella tehty suunnattu anti. Lisäksi käydään läpi taloudellisen neuvonantajan ja hyväksytyn neuvonantajan ero, ankkurisijoittajien pullonkaula Suomessa, siirtymä laitekaupasta mScales-pilvipalvelun jatkuvaan laskutukseen, regulaatio kysynnän ajurina sekä se, miksi jälleenmyyjän ostaminen on kilpailijan ostamista riskittömämpi tie. **Sidonnaisuus:** Translink Corporate Finance toteutti Tamtronin listautumisannin ja toimii sen hyväksyttynä neuvonantajana, haastattelija Sami Miettinen on Translinkin partneri ja vieras Jari Lauriala hänen kollegansa ja yhtiön perustajapartneri.

Sami Miettinen

Yrityskauppakasvu IPOn jälkeen | Mikko Keskinen, Jari Lauriala | Neuvottelija 276

Tiivistelmä: Tamtronin toimitusjohtaja Mikko Keskinen ja Translink Corporate Financen perustajapartneri Jari Lauriala käyvät läpi yhden harvinaisen tapauksen: listautumisannin, jonka luvattu kasvuloikka myös toteutui — ja nopeasti. Tamtron listautui First Northiin joulukuussa 2022, ja jo keväällä 2023 se osti Lahti Precisionin, joka toi lähes 20 miljoonaa euroa liikevaihtoa ja noin sata uutta kollegaa.

Jakson teknisesti arvokkain osuus on se, miten kauppa rahoitettiin: jatkoannissa käytettiin välimallia, jossa nykyomistajat saivat takuuallokaation ja loppuosa avattiin yleisölle. Se vältti sekä merkintäetuoikeusannin hitauden että yön yli alennuksella tehdyn suunnatun annin.

Sidonnaisuus. Tämä jakso on poikkeuksellisen sidonnainen, ja se sanotaan jaksossa itsessään ääneen. Translink Corporate Finance toteutti Tamtronin listautumisannin 2022 ja toimii yhtiön hyväksyttynä neuvonantajana. Haastattelija Sami Miettinen on Translinkin partneri, ja vieras Jari Lauriala on hänen kollegansa sekä yhtiön perustajapartneri Tero Nummenpään kanssa. Miettinen muotoilee sen itse: “tää on sillain joutuu vähän olee heikoilla jäillä.” Hän myös toteaa kahdesti jaksossa, ettei siinä anneta sijoitussuosituksia. Tämä artikkeli ei arvioi Tamtronia sijoituskohteena eikä ota kantaa sen arvostukseen; se käsittelee transaktiotekniikkaa.

Lukuohje

Kaksi asiaa kannattaa erottaa toisistaan koko artikkelin ajan.

Transaktiotekniikka — annin rakenne, neuvonantajaroolit, ankkurisijoittajien mekaniikka, vertikaalisen ja horisontaalisen yritysoston riskiero — on jakson siirrettävin sisältö, ja se pätee riippumatta siitä, mitä mieltä kukin on Tamtronista. Se on myös se osa, jossa vieraat puhuvat omasta kokemuksestaan eikä yleisistä totuuksista.

Arviot yhtiöstä — kasvunäkymät, multippelit, “piiloarvo”, teknologiajohtajuus — ovat toimitusjohtajan ja yhtiön neuvonantajan näkemyksiä omasta yhtiöstään ja omasta työstään. Ne on merkitty puhujittain, eikä artikkeli vahvista niitä.

Kaksi lukua jaksossa on epävarmoja, ja ne on merkitty tekstissä sellaisiksi. Molemmat on tarkistettu englanninkielistä tekstitysraitaa vasten, joka on tämän jakson huolellisemmin puhdistettu versio.

1. “Listautuminen on työkalu, ei päätepiste”

Jakso avautuu Laurialan lauseella, joka on samalla Translinkin seulontakriteeri:

“Listautuminen on tavallaan työkalu yhtiölle firman elinkaaressa. Se ei oo päätepiste millekään.”

Sitä seuraa heti konkreettinen todiste: kukaan ei myynyt osakkeita annissa. Se ei ollut Laurialan sanoin “rahastuspaikka” vaan tapa hoitaa sen hetkinen tilanne ja mahdollistaa tuleva kasvu.

Ja siitä hän johtaa sen, mitä Translink ei ota:

“Me ei lähdetä mukaan tällaisiin hankkeisiin, missä sit vähän kuulostaa siltä että tää just kestää sinne listoille ja sit rupeaa tulee yllätyksiä — tai sit siinä on jotain muita tavoitteita, jotka ei oo pitkäaikaiset. Täytyy olla intressit yhteneväiset sen sijoittajan kanssa, joka siihen tulee mukaan.”

Tämä on neuvonantajan oma kuvaus omasta valikoinnistaan, ei ulkopuolinen havainto — ja se kannattaa lukea sellaisena. Väite on silti testattavissa jälkikäteen, ja jakson koko loppuosa on käytännössä sen testaus: luvattiinko annissa kasvuloikka, ja tuliko se.

2. Kaksi roolia, jotka sekoitetaan jatkuvasti

Tämä on jakson hyödyllisin yksittäinen käsite-erottelu, ja se on Suomessa huonosti tunnettu.

Molemmat olivat tässä tapauksessa Translinkillä; Nordnet hoiti retail-puolen eli markkinoinnin yksityissijoittajille.

Lauriala erottaa vielä kaksi sääntelykerrosta, jotka menevät helposti sekaisin: laista tuleva sääntely, jota Finanssivalvonta viranomaisena valvoo, ja itsesääntely eli pörssin oma sääntökirja. Molempien on oltava kunnossa.

Ja hän esittää arvion, joka koskee koko Helsingin pörssiä:

“Tää on erittäin hyvä systeemi, mitä First Northissa on. Jos verrataan vaikka päälistayhtiöihin, niin siellä vastaavaa ei ole — ja siellä on ollut aika paljon tiedottamisen kanssa haasteita monella isolla yhtiöllä.”

Huomaa argumentin suunta. Se on vastaintuitiivinen: kevyemmin säännellyllä markkinapaikalla on yksi valvontamekanismi, jota raskaammin säännellyllä päälistalla ei ole. Hyväksytty neuvonantaja on jatkuva suhde, ei kertaluontoinen hyväksyntä — ja Keskinen vahvistaa myöhemmin sen käytännön arvon: “puhelinyhteys on olemassa koko ajan.”

3. Ankkurisijoittajat — ja Suomen rakenteellinen pullonkaula

Miettinen myöntää olleensa aiheesta kriittinen: ankkurisijoittajien löytäminen on vaikeaa. Tamtronin annissa ne löytyivät, ja jaksossa ne nimetään: Tero Luoma ja Marjo Miettinen eli Ensto Invest, sekä Hannu Kytölä. Miettinen soitti myös Proprius Partnersin Mika Heikkilälle, joka ei ehtinyt mukaan — rahasto ei ollut vielä pystyssä — mutta tuli yhtiöön myöhemmin.

Jakson lopussa Lauriala tekee tästä rakenteellisen havainnon, joka on artikkelin kannalta olennaisempi kuin yksittäiset nimet:

“Jos lähdetään tekemään kymmenien miljoonien listautumisantia, niin se käytännössä edellyttää aina, että sulla on eläkerahaa siinä mukana — tai joku näistä isoimmista family officeista, joilla on satojen miljoonien tase. Se lukumäärä on vaan pieni tässä maassa.”

Suomen listautumismarkkinan kapasiteetti on siis muutaman kymmenen taseen varassa. Lauriala jakaa kentän kolmeen ja antaa kullekin luonteenkuvan:

1. Eläkeyhtiöt — “iso hatunnosto siitä, että he suhtautuu kaikkiin näihin hankkeisiin positiivisesti. He katsoo aina kaikki keissit ja vastaa nopeasti.” Ei-vastaus tulee valuaationäkemyksestä, ei haluttomuudesta.
2. Family officet — tavoitteet vaihtelevat; osa on aktiivisesti mukana, osa ei, osa ajoittain.
3. Mikrorahastot Propriuksen tapaan — harvalukuisia, eikä kapasiteettia isoihin tiketteihin.

Miettinen lisää oman kokemuksensa siitä, mikä ratkaisee rajalla: “joskus annin läpimeno on ihan niistä kiinni, että saadaanko me joltain kaverilta miljoona vielä siihen päälle.” Pienempien family officejen ja muutaman miljoonan sijoittajien läpisoittaminen ei ole marginaalia vaan usein se, mikä tekee annista täyden.

4. Lahti Precision: miten IPO rahoitti kaupan

Kauppa oli myyjävetoinen: Lahti Precisionin pääomistajana oli pääomarahasto, joka käynnisti myyntiprosessin neuvonantajansa avulla. Ajoitus osui juuri Tamtronin listautumisen jälkeen.

Lauriala kuvaa reaktion suoraan: “Meidän oli pakko reagoida siihen tilanteeseen. Tiedettiin, että kaikki muutkin ostajat on kontaktoitu.”

Rakenne meni näin:

1. Kaupallisista ehdoista päästiin yhteisymmärrykseen myyjän kanssa.
2. Yhtiön pääomistajat — Pentti Asikainen ja Ensto Invest — antoivat merkintäsitoumukset, joilla kauppa pystyttiin rahoittamaan.
3. Vasta sen jälkeen anti avattiin myös muille.

Myyjän näkökulmasta ratkaisevaa oli diilivarmuus: rahoitus ei ollut auki, ja pääomasijoittaja sai “clean exitin” lyhyessä ajassa.

5. Välimalli — jakson arvokkain yksittäinen rakenne

Tämä osio erittelee, mitä jaksossa kuvattu rakenne tekee. Mekaniikka on artikkelin oma avaus; valinta ja sen perustelu ovat Laurialan.

Kun listattu yhtiö tarvitsee rahaa nopeasti, sillä on kaksi vakiovaihtoehtoa, ja molemmissa on tunnettu haitta:

Tamtronissa tehtiin kolmas asia. Nykyomistajille annettiin takuuallokaatio, ja siltä osin kuin he eivät merkinneet, täysin ulkopuoliset pääsivät mukaan samaan antiin.

Lauriala perustelee valinnan kahdella tavalla, ja perustelut ovat eri laatuisia:

“Se oli hyvä välimalli merkkariannista ja tällaisesta yön yli tehtävästä suunnatusta annista. Se jäi kaikille hyvä maku suuhun siitä, että sitä ei tehty yön yli ja discountilla suhteessa sen hetkisen markkina-arvoon — varsinkin kun yhtiö oli kuitenkin aika nuori vielä.”

Ensimmäinen perustelu on mitattava: alennusta markkinahintaan ei annettu. Toinen on suhdeperustainen — “hyvä maku suuhun” — ja se on nuorelle listayhtiölle olennaisempi kuin miltä kuulostaa. Yhtiö, joka on ollut pörssissä muutaman kuukauden, on vasta rakentamassa sitä sijoittajaluottamusta, jonka varassa se hakee rahaa seuraavan kerran. Ensimmäinen jatkoanti asettaa ennakkotapauksen.

Rakenteen ehto on se, mitä siinä ei sanota ääneen: malli toimii vain, jos pääomistajat ovat valmiita sitoutumaan etukäteen. Ilman Asikaisen ja Ensto Investin merkintäsitoumuksia ei olisi ollut diilivarmuutta, eikä välimallilla olisi ollut mitään varmistettavaa. Se on omistajarakenteen ominaisuus, ei neuvonantajan keksintö — eikä sitä voi kopioida yhtiöön, jonka omistus on hajautunut.

6. Mitä kauppa toi

Keskisen luvut: lähes 20 miljoonaa euroa liikevaihtoa ja noin sata uutta kollegaa kotimaassa. Liikevaihto ei aivan kaksinkertaistunut, mutta kyse oli isosta loikasta.

Sisällöllisesti kauppa toi kolme asiaa, joista vain ensimmäinen on ilmeinen:

1. Markkinaosuutta — osin kotimaisilta kilpailijoilta tietyissä tuoteryhmissä.
2. Uusia teknologioita — annosteluratkaisuja ja automaatiota, joita Tamtronilla ei ollut. Keskinen kutsuu niitä “täydelliseksi lisäksi”, koska ne asettuvat saman mittaus- ja punnitusytimen päälle ja ovat vietävissä maayhtiöiden myyntikanaviin.
3. mScales-pilvipalvelun — johon palataan kohdassa 7.

Integraatiosta Keskinen kertoo tavoitteen, joka on harvinaisen kapea ja siksi uskottava:

“Meillä oli talon sisällä tärkein tavoite: asiakkaille ja liiketoimintaan ei saa tulla mitään katkoja eikä häiriöitä.”

Uusi organisaatiomalli ja roolit olivat kasassa kuukauden tai kahden sisällä closingista, ja 2023 oli ostokohteelle ennätysvuosi. Keskinen on suorasanainen siitä, että tämä oli eri laji kuin aiemmat: aiemmat ostot olivat ulkomailta, tämä oli kotimaasta ja osin kilpailijalta.

7. mScales: laitekaupasta jatkuvaan laskutukseen

Lahti Precision oli tuonut mScales-pilvipalvelun markkinoille pari vuotta ennen Tamtronia, jolla oli vastaavan tyyppinen oma palvelu. Kaupan jälkeen valittiin yhteiseksi alustaksi mScales.

Keskinen kuvaa siirtymän toimialatasolla: vanhassa maailmassa ohjelmisto ostettiin pakettina omalle koneelle; nyt pilvipalvelut korvaavat “paljon sitä vanhaa hardista” ja tuovat kuukausittaisen jatkuvan laskutuksen.

Tähän liittyy jakson selkein arvostuskeskustelu, ja se on syytä lukea sidonnaisuus mielessä. Lauriala viittaa Translinkin omaan SaaS Quadrant -aineistoon:

“Siellähän tää SaaS-bisnes on parhain tälläkin hetkellä, vaikka sitä toimialaa pidetään matalalla luvulla — tämmöinen 3,5–3,6 liikevaihtokerroin. Tää on arvokasta bisnestä, niin tässä on piiloarvoa Tamtronissa.”

Tämä on yhtiön neuvonantajan arvio yhtiön arvosta, ja se on esitetty yhtiön toimitusjohtajan vieressä. Artikkeli ei vahvista sitä. Mekanismi, johon se nojaa, on kuitenkin yleisesti tunnettu ja riippumaton tästä yhtiöstä: kun matalamman kertoimen laitebisnes sisältää korkeamman kertoimen ohjelmistoliiketoiminnan, konsernin yhdistetty kerroin ei erittele niitä, ennen kuin ohjelmisto-osuus kasvaa riittävän suureksi.

Kaksi jakson mainitsemaa skaalautuvuustekijää:

• Softan voi myydä myös kilpailijan laitteisiin. mScales yhdistää gateway-laitteilla muidenkin valmistajien vaa’at, mikä irrottaa palvelun oman asennuskannan rajoista — ja Keskisen mukaan johtaa siihen, että kun asiakas uusii laitteitaan, valinta ohjautuu usein silti Tamtroniin. Pilvipalvelu tukee laitemyyntiä eikä syö sitä.
• Vaihtokustannus on korkea. Laurialan sanoin “hyvin harva yrittäjä lähtee sitä vaihtamaan, kun kilpailevia ratkaisuja ei käytännössä ole.”

Tekoäly tulee tähän päälle, ei rinnalle. Ensimmäiset tekoälypohjaiset ominaisuudet menivät mScalesissa tuotantoon kesän 2024 jälkeen ensimmäisille asiakkaille, ja ne hinnoitellaan lisäpalveluina — eli ne nostavat kuukausihintaa. Konenäkö varmistaa punnitustuloksen: aiemmin kuorman tarkisti ihminen, joka kuvasi lavan kännykällä.

8. Regulaatio kysynnän ajurina

Tämä on jakson vastaintuitiivisin liiketoimintahavainto, ja Miettinen esittää sen kysymyksenä, joka melkein kiusaa: “voisi ajatella, ettet sä oo niin kauhean pahoillas, jos joku jäykkä byrokraatti sanoo että nyt pitää tämmöstä vaatimista olla.”

Keskinen vahvistaa sen. Mekanismi on konkreettinen: jätelain uudistus velvoitti laatimaan vaarallisen jätteen kuljetuksesta siirtoasiakirjat ja viemään tiedot viranomaisen tietokantaan — ja mScales tekee sen. Kiertotaloudessa koko materiaalivirran hallinta perustuu punnitustietoon: mitä tulee sisään, mitä lähtee ulos, millä jalostusasteella.

Toimiala on muutenkin sääntelyn läpäisemä: lakisääteinen metrologia ja EU-direktiivien vaatimustenmukaisuus koskevat mittalaitteita suoraan. Miettinen nimeää fiskaalisen puolen — verot, tulli, arvonlisä — ja Keskinen lisää ESG-ulottuvuuden erotuksella, joka on tämän toimialan kannalta osuva:

“Kun halutaan mitata hyviä asioita — ei semmoista höttöä vaan ihan mitattavia asioita.”

Punnitustieto on määritelmän mukaan mitattavaa. Se on harvinainen asema ESG-raportoinnin ympärillä, jossa suuri osa mittareista on arvioita.

9. EU-kasvuesite ja viranomaistarkastus

First Northissa listautuminen onnistuu kevyemmällä yritysesittelyllä, jos anti jää alle esitevelvollisuuden rajan. Tamtronin anti meni rajan yli, joten tehtiin EU-kasvuesite — joka ei ole pörssin sääntö vaan tulee suoraan laista, ja joka menee viranomaistarkastukseen.

Lauriala vahvistaa, ettei tarkastus ole muodollisuus: “Ne todellakin lukee sen — ja niinku pitääkin. Siitä tuli hyviä kommentteja.”

Miettinen antaa tälle jakson parhaan yksityiskohdan, sirkuloinnin: kirjanpitäjät piirtävät esitteen lukujen ympärille ympyröitä osoittaakseen, että jokainen luku on jäljitettävissä oikeaan lähteeseen. Ja hän tekee siitä testin, joka on epätavallisen konkreettinen:

“Voi haastaa, että jos joku kuulija haluaa lukea ne antiasiakirjat, niin kyllä niiden takana voi aika ylpeänä seistä vieläkin.”

Tarkennus jaksossa esitettyyn. Miettinen muistelee esitevelvollisuuden rajaa kahdeksi miljoonaksi ja esittää sen kysymyksenä, johon ei vastata. Suomessa esitevelvollisuuden raja on kahdeksan miljoonaa euroa — Suomi käyttää EU:n esiteasetuksen sallimaa ylintä kansallista poikkeusrajaa. Luku ei muuta jakson asiaa, joka on se, että anti ylitti rajan ja edellytti siksi viranomaisen tarkastaman esitteen; se merkitään tähän, koska artikkeli lupaa erotella tarkistetut luvut puhujien muistikuvista.

10. Vertikaalinen vai horisontaalinen — ostetaanko jälleenmyyjä vai kilpailija

Tämä on jakson siirrettävin yrityskauppaoppi, ja se on esitetty riskierona eikä mieltymyksenä.

Tamtronilla on kotimarkkinoidensa ulkopuolella vientiä noin 50 maahan laajan jälleenmyyjäverkoston kautta, ja monet Tamtron-yhtiöistä ovat vanhoja jälleenmyyjiä. Keskinen kutsuu tätä luontevaksi poluksi ja nimeää syyn, miksi se on onnistunut:

“On aika hyvin aina tunnettu se ostokohde — ja myös he on tuntenut meidät, ja tiedetään että yhteistoiminta sujuu.”

Lauriala tekee siitä yleisen säännön:

“Jos sä ostat jakelijoita ja meet arvoketjussa eteenpäin, niin se riski on merkittävästi pienempi kuin jos ostetaan kilpailija. Ne on tuttuja jakelijoita, ne tunnetaan henkilöinä, tunnetaan heidän asiakkaat. Haltuunoton riski on hyvin paljon pienempi kuin jos lähdetään horisontaalisesti johonkin uuteen maahan tai markkinaan.”

Väitteen rakenne kannattaa purkaa, koska se ei ole ilmeinen. Vertikaalisessa ostossa ostaja on jo ollut kaupallisessa suhteessa kohteeseen vuosia. Se poistaa kerralla kolme tavallisinta integraatioriskiä: asiakaskunta on tuttu, avainhenkilöt ovat tuttuja, ja kaupallinen logiikka on jo koeteltu. Horisontaalisessa ostossa yksikään näistä ei päde, ja päälle tulee usein uusi maa tai uusi tuotekategoria.

Kaksi lisäystä jaksosta:

• Pienessä päässä ei ole kilpailua. Keskisen mukaan pienemmissä kohteissa “ei välttämättä kauheasti oo muita ostajia liikkeellä” — mikä on etu tämänkokoiselle ostajalle. Ja Lauriala lisää inhimillisen puolen: Tamtron on “hyvä koti sitten jollekin yrittäjälle”, joka on jäämässä eläkkeelle.
• Lahti Precision oli nimenomaan se vaikeampi laji. Se oli kotimainen, osin kilpailija — eli horisontaalinen. Jakso ei piilota tätä ristiriitaa, ja Keskinen vastaa siihen synergioilla ja teknologialisällä. Sääntö ja tämän jakson pääesimerkki ovat siis eri puolilla sääntöä, mikä on hyvä muistutus siitä, että riskiero on todennäköisyysväite eikä kielto.

Kansainvälistymisen tilanne kirjattuna: Tamtron on yhdeksässä Euroopan maassa — Pohjoismaat sekä Saksa, Puola, Tšekki, Slovakia ja Viro. Tanskan yritysosto tehtiin vuotta ennen Lahti Precisionia ja Norjan sitä edeltävänä vuonna. Ranska ja Britannia ovat auki. Pohjois-Amerikka on katseessa — Keskinen mainitsee Minexpo-messut Yhdysvalloissa ja Kanadan kiinnostavuuden EU:n vapaakauppasopimuksen kautta.

11. Cross-border dominoi — ja miksi ulkomainen ostaja usein voittaa

Miettinen huomauttaa, että rajat ylittävien kauppojen volyymi on suomalaisissa yrityskaupoissa “aika dominoiva”, ja Lauriala selittää miksi, myyntipuolen neuvonantajan kokemuksesta:

Tyypillinen keissi on toimiala, jolle Suomeen on käytännössä pakko tulla yritysoston kautta — greenfield ei ole mahdollinen, tai sitä on yritetty ja se on epäonnistunut. Silloin Suomi on “se viimeinen puuttuva palanen” ostajan Pohjoismaiden-strategiassa.

“Tällaisessa tilanteessa, missä on hyvin vahvasti synergistinen ostaja, joka haluaa sen kohteen, niin se on valmis maksamaan aika paljon premiota. Ja sit kotimaiset ostajat on vähän heikommilla.”

Ja pääomasijoittajasta hän tekee saman huomion toisin päin: myös pääomasijoittajan pitää saada ostettua halvalla, jotta voi myydä kalliilla sijoituskauden päätteeksi. Molemmat kotimaiset ostajatyypit ovat siis rakenteellisesti alakynnessä strategista ulkomaista ostajaa vastaan — toinen synergioiden puutteen, toinen tuottovaatimuksen takia. Tämä on jakson selkein vastaus siihen, miksi suomalaiset yhtiöt päätyvät ulkomaiseen omistukseen.

12. Pörssin sivuluisu ja ostotarjousriski

Miettinen nostaa asetelman, joka koskee koko Helsingin pörssiä: Tamtronin skaala on kasvanut, mutta suhteelliset multippelit ovat pysyneet paikallaan tai jopa laskeneet, koska Suomen pörssi on ollut sivuluisussa.

Hän kertoo listautumisen kertoimet — noin 1,15 liikevaihtokerroin ja vähän sitä alempi tulospohjainen kerroin — ja toteaa, että skaalan kasvaessa ne ovat “halventuneet”. Tämä on haastattelijan oma lukema, ja hän itse keskeyttää sen: “en me anna tässä jaksossa suosituksia.”

Siitä seuraa jakson kiinnostavin makrohavainto:

“Suomen pörssi laahaa niin paljon, että jos muut pörssit nousee ja tää jatkuu, niin se on ihan looginen jatko, että tällaisia diilejä tulee. Projekteja on tälläkin hetkellä päällä useita.”

Kaksi esimerkkiä ankkuroivat sen, ja molemmat vahvistettiin englanninkielisestä tekstityksestä:

• Nordic ID — Miettinen ja Lauriala tekivät yhdessä Suomen ensimmäisen First North -listayhtiön julkisen ostotarjouksen, kun yhdysvaltalainen Brady Corporation osti sen.
• Comptel — Mika Heikkilää harmitti, kun se “vietiin pois liian halvalla pörssistä”.

Halpa pörssi on siis samalla riski listayhtiön omistajille ja tilaisuus ulkomaiselle ostajalle, eikä näitä voi erottaa toisistaan. Miettinen toteaa Propriuksen kaltaisen arvosijoittajan salkussa julkisen ostotarjouksen olevan “joku reunakeissi” — eli osa tuotto-odotusta.

13. Omistajatuki ja hallitus

Keskinen kuvaa hallituksen kokoonpanon osaamisalueittain, ja se on epätavallisen selvästi rakennettu:

Keskisen arvio on toimitusjohtajan oma: “Meillä on erinomainen hallitus johdon näkökulmasta.” Olennaisempi on se, miten hän kuvaa työtavan — hallitus on aktiivisesti mukana strategian päivityksessä ja tekemisissä johdon kanssa myös kokousten ulkopuolella.

Organisaatiomalli on tulosvastuu yhtiöittäin: Tamtron Oy (onboard-liiketoiminta, jota Keskinen vetää itse), Tamtron Precision Oy (raskas punnitus, järjestelmäratkaisut ja mScales) sekä maayhtiöt. Precisionin toimitusjohtaja, maajohtajat ja talousjohtajat raportoivat Keskiselle.

Listautumisen henkilöstövaikutuksista Keskinen nostaa kaksi: henkilöstö merkitsi osakkeita laajasti jo alkuperäisessä annissa, ja kesällä 2024 otettiin käyttöön osakepohjainen kannustinjärjestelmä, joka laajennettiin yrityskauppojen tuomalle uudelle väelle. Lisäksi listautuminen on helpottanut rekrytointia, koska yhtiöstä on julkisesti saatavilla tietoa.

14. Tiedottaminen, intention to float ja soft launch

Keskinen sanoo tiedottamisen olevan “omalla lailla haastavaa” ja nimeää talousjohtajan roolin isoksi. Hyväksytty neuvonantaja on tässä jatkuva tuki — ei kertaluontoinen hyväksyntä.

Lauriala avaa listautumisprosessin loppuvaiheen järjestyksen, ja se on hyödyllistä lukea sellaisenaan:

1. Soft launch — kerrotaan, että listautumista harkitaan. Ei välttämättä johda mihinkään; “vähän kuulostellaan ja käydään sijoittajakeskusteluita.”
2. Intention to float (ITF) — ilmoitus hyvin todennäköisestä listautumisesta. Tässä vaiheessa ankkuriosuus on jo käytännössä myyty, ja auki on enää retail-osuus, tyypillisesti noin 30 prosenttia tai vähemmän.
3. Merkintäajan ilmoitus tulee heti perään.

ITF ei siis ole aikomuksenilmaisu vaan lähes valmiin paketin julkistus — ja se on syytä tietää, koska nimi sanoo päinvastaista. Jos ankkurit eivät ole kasassa, ITF:ää ei anneta.

Miettinen ja Lauriala ovat molemmat olleet viisi vuotta kouluttajina pörssin ja Suomen Yrittäjien 365 päivää pörssiin -valmennuksessa — sama ohjelma, jota Petri Roininen kuvaa jaksossa Uusi kausi, uusi puoluejohtaja | Neuvottelija 100.

Vuodesta 2022 Keskinen muistaa, mitä ajoitukselle tapahtui: siitä ennakoitiin ennätyksellistä listautumisvuotta, ja Ukrainan sota käänsi tilanteen päälaelleen. Hän lisää huomion, joka on käytännöllinen ja hieman ironinen: kun listautumisia on vähän, instituutioilla ehtii käsitellä ne — ennätysvuonna kaistaa on vaikea saada.

15. Analyytikkoseuranta

Tamtronia seuraa Inderesin analyytikko Pauli Lohi. Keskisen arvio on myönteinen ja koskee nimenomaan sitä, mitä analyytikolta odotetaan: “hän sisäisti nopeasti meidän liiketoiminnan ja ne tärkeät ajurit, ja osaa fokusoida oikeisiin asioihin.”

Jakso päättyy jääkiekkoon — Keskinen on syntynyt Lahdessa mutta kasvanut Tampereella ja on Tappara-fani, Lauriala oululaisena Kärppä-fani — ja keskustelu jatkuu Sisäpiirin puolella.

Mitä jaksosta jää käteen

1. Listautumisen lupaus on testattavissa, ja tässä tapauksessa se testattiin nopeasti. Kasvuloikka luvattiin annissa ja toteutui muutamassa kuukaudessa — mikä on Laurialan mukaan harvinaista, koska “monet yhtiöt laittaa, että kerättyjä varoja käytetään muun muassa yrityskauppoihin, ja kuinka moni niitä sitten tekee.”
2. Jatkoannin välimalli on jakson siirrettävin rakenne — takuuallokaatio nykyomistajille, loppuosa yleisölle. Se välttää sekä merkintäetuoikeusannin hitauden että yön yli -annin alennuksen, mutta edellyttää pääomistajien merkintäsitoumuksia, eli se on omistajarakenteen ominaisuus.
3. Hyväksytty neuvonantaja on jatkuva suhde, ei hyväksyntäleima — ja Laurialan mukaan First Northin etu päälistaan nähden, mikä on sääntelyn määrän suhteen vastaintuitiivista.
4. Suomen listautumismarkkinan kapasiteetti on muutaman kymmenen taseen varassa. Kymmenien miljoonien anti edellyttää eläkeyhtiötä tai isoa family officea; loppu ratkaistaan soittamalla läpi pienempiä.
5. Jälleenmyyjän ostaminen on kilpailijan ostamista riskittömämpää, koska kaupallinen suhde on jo koeteltu — mutta jakson pääesimerkki on itse sääntöä vastaan, ja se kannattaa lukea todennäköisyysväitteenä.
6. Kotimainen ostaja on rakenteellisesti alakynnessä synergistiselle ulkomaiselle ostajalle, ja pääomasijoittaja omasta tuottovaatimuksestaan johtuen myös.
7. Sääntely voi olla kysyntätekijä. Jätelaki ja kiertotalouden raportointi luovat suoraan tarvetta mitatulle punnitustiedolle.
8. Intention to float on lähes valmiin paketin julkistus, ei aikomuksenilmaisu — ankkurit ovat siinä vaiheessa jo kasassa.

Jakson aikajana

• 00:00 — Listautuminen on työkalu, ei päätepiste
• 01:28 — Vieraat esittäytyvät: Mikko Keskinen ja Jari Lauriala
• 02:42 — Miksi punnitseminen on teollisuuden yleisin mittaustapa
• 04:03 — Lakisääteinen metrologia ja EU-direktiivit
• 04:40 — Taloudellinen neuvonantaja vs hyväksytty neuvonantaja
• 06:47 — Ankkurisijoittajat ja Lahti Precision kaupan rahoitus
• 08:06 — Jatkoannin välimalli: takuuallokaatio ja yleisöanti
• 09:27 — Lähes 20 miljoonan kasvuloikka ja 100 uutta kollegaa
• 10:47 — Uudet teknologiat ja annosteluratkaisut
• 12:08 — Integraatio ilman häiriöitä asiakkaille
• 13:31 — mScales pilvipalvelu ja jatkuva laskutus
• 15:30 — SaaS-multippelit ja piiloarvo Tamtronissa
• 16:16 — Softan skaalautuvuus ja tekoälyominaisuudet
• 17:36 — Regulaatio kasvattaa kysyntää: jätelaki ja kiertotalous
• 19:30 — EU-kasvuesite ja viranomaistarkastus
• 20:50 — Listautumisfilosofia: intressit yhteneväiset sijoittajien kanssa
• 21:40 — Henkilöstön sitouttaminen ja osakepohjainen kannustin
• 23:04 — Rekrytointihyödyt ja Capital Markets Day
• 24:53 — Konenäkö ja punnitustuloksen varmistaminen
• 26:17 — Ponsse OEM-yhteistyö ja tonnien mittaaminen
• 27:37 — Cross-border kaupat dominoivat suomalaisia yrityskauppoja
• 28:59 — Orgaaninen kasvu ei riitä: yrityskauppatavoitteet
• 30:21 — Vertikaaliset ostot ja hyvä koti yrittäjälle
• 31:43 — Tamtron yhdeksässä Euroopan maassa
• 33:04 — Jälleenmyyjien ostaminen luontevana kasvupolkuna
• 34:28 — Jakelijan osto vs kilpailijan osto
• 35:48 — Suomen pörssin sivuluisu ja ostotarjousriski
• 37:37 — Hallitus ja omistajien tuki toimitusjohtajalle
• 39:51 — Organisaatiomalli ja maayhtiöiden tulosvastuu
• 41:13 — Pohjois-Amerikka ja Minexpo-messut
• 42:33 — Tiedottamisen oppeja First Northissa
• 43:54 — Intention to float ja soft launchit
• 45:15 — Eläkeyhtiöt, family officet ja mikrorahastot ankkureina
• 46:36 — One-on-one sijoittajaesitykset ja vuosi 2022
• 47:58 — Inderesin analyysi ja keskusteluryhmä
• 49:20 — Kiitokset ja Sisäpiirin jääkiekkokeskustelu

Lähteet ja tarkistetut kohdat

Jakson väitteet on merkitty tekstissä puhujittain. Tämä osio erittelee sen, mikä on tarkistettu ja mitä ei voitu ratkaista.

Lähdeaineisto. Artikkeli on kirjoitettu jakson kuratoidusta suomenkielisestä tekstitysraidasta (665 repliikkiä) ja sen englanninkielisestä parista (678 repliikkiä) sekä julkaisijan omasta 39-kohtaisesta lukulistasta. Englanninkielinen raita on tämän jakson huolellisemmin puhdistettu versio, ja se ratkaisi useita nimiä, jotka suomenkielisessä raidassa ovat sekaisin: mScales, Nordnet, Comptel, Brady Corporation, Pauli Lohi, Pentti Asikainen, Hannu Kytölä, Pia Hautamäki, Mika Heikkilä ja Proprius Partners. Yhtään nimeä ei ole päätelty pelkästä kontekstista.

Luku, joka jää ratkaisematta. Yrityskauppojen osuus listautumisen yhteydessä asetetuista taloudellisista tavoitteista esiintyy jaksossa kahtena eri lukuna: jakson alun koostepätkässä “noin 44 miljoonaa” ja varsinaisessa kohdassa 29:25 “noin 4 miljoonaa”. Kyse on samasta lauseesta, ja sama ristiriita toistuu molemmissa tekstitysraidoissa, joten kumpikaan ei ratkaise sitä. Keskinen itse aloittaa lauseen sanoilla “jos oikein muistan”. Lukua ei siksi esitetä tässä artikkelissa; asia, joka siitä seuraa, on riippumaton luvusta: osa kasvutavoitteesta oli määritelty tulevaksi yrityskaupoista, ja se tavoite ohjasi Lahti Precisionin ostoa.

Luku, joka korjataan. Esitevelvollisuuden raja mainitaan jaksossa kahdeksi miljoonaksi, kysymysmuodossa eikä väitteenä. Suomessa raja on kahdeksan miljoonaa euroa: EU:n esiteasetus sallii jäsenvaltion vapauttaa esitevelvollisuudesta tätä pienemmät tarjoukset, ja Suomi käyttää ylintä sallittua rajaa. Jakson asiasisältöön tällä ei ole vaikutusta.

Julkisesti tarkistettavat taustatiedot.

• Tamtron Group Oyj listautui Nasdaq First North Growth Market Finlandiin joulukuussa 2022; Translink Corporate Finance toimi taloudellisena neuvonantajana ja hyväksyttynä neuvonantajana, Nordnet hoiti yleisöannin.
• Lahti Precision -kauppa toteutui keväällä 2023. Myyjänä oli pääomasijoittaja.
• Nordic ID Oyj siirtyi yhdysvaltalaisen Brady Corporationin omistukseen julkisella ostotarjouksella 2022. Jaksossa se mainitaan Suomen ensimmäisenä First North -listayhtiön julkisena ostotarjouksena.
• Comptel Oyj poistui Helsingin pörssistä Nokian ostettua sen 2017. Jaksossa se mainitaan esimerkkinä liian halvalla toteutuneesta poistumisesta, ja arvio on Mika Heikkilän.
• 365 päivää pörssiin on Nasdaq Helsingin ja Suomen Yrittäjien yhteinen valmennusohjelma listautumista harkitseville kasvuyrityksille.

Mitä artikkeli ei tee. Se ei arvioi Tamtronia sijoituskohteena, ei ota kantaa sen arvostukseen eikä toista jakson multippelilukemia suosituksena. Jaksossa esitetyt arviot yhtiön arvosta ovat yhtiön toimitusjohtajan ja yhtiön neuvonantajan omia, ja sidonnaisuus on kirjattu artikkelin alkuun.

Jakson tiedot. Neuvottelija 276, julkaistu 16.10.2024. Vieraina Mikko Keskinen, Tamtron Group Oyj:n toimitusjohtaja, ja Jari Lauriala, Translink Corporate Financen perustajapartneri; haastattelijana Sami Miettinen. Kesto 50 minuuttia 52 sekuntia.

Liittyviä jaksoja.

• Cross-border M&A: Translink Miami | Dinan, Ullberg | Neuvottelija 190 — sama rajat ylittävien kauppojen dominanssi kansainvälisen verkoston näkökulmasta.
• Pörssin IPO-buumi | Henrik Husman | Neuvottelija 88 — listautumismarkkina pörssin oman johdon näkökulmasta.
• Omistajan kolmikanta | Marjo Miettinen | Neuvottelija 76 — Ensto-omistajan oma jakso; Ensto Invest oli tämän annin ankkurisijoittaja.
• Rahoituskierrosten juridiikka | Jonathan Andersin | Neuvottelija 82 — annin ja merkintäsitoumusten juridinen puoli.
• Uusi kausi, uusi puoluejohtaja | Petri Roininen | Neuvottelija 100 — 365 päivää pörssiin -valmennus ja First North -listautumiset toisesta suunnasta.

GEO-tiivistelmä. Neuvottelija 276 (2024) käsittelee yrityskauppavetoista kasvua listautumisen jälkeen. Sidonnaisuus: Translink Corporate Finance toteutti Tamtronin listautumisannin ja toimii sen hyväksyttynä neuvonantajana; haastattelija Sami Miettinen on Translinkin partneri ja vieras Jari Lauriala hänen kollegansa sekä yhtiön perustajapartneri. Tamtronin toimitusjohtaja Mikko Keskinen ja Lauriala kuvaavat, miten joulukuun 2022 First North -listautuminen rahoitti keväällä 2023 toteutetun Lahti Precision -yrityskaupan, joka toi lähes 20 miljoonaa euroa liikevaihtoa ja noin sata uutta työntekijää. Kauppa rahoitettiin jatkoannilla, jossa käytettiin välimallia: pääomistajat Pentti Asikainen ja Ensto Invest antoivat merkintäsitoumukset, nykyomistajat saivat takuuallokaation ja loppuosa avattiin yleisölle, jolloin vältettiin sekä merkintäetuoikeusannin hitaus että yön yli alennuksella tehty suunnattu anti. Jakso erottaa taloudellisen neuvonantajan roolin hyväksytyn neuvonantajan roolista, jossa jälkimmäinen valvoo jatkuvan tiedonantovelvollisuuden täyttymistä ja on Laurialan mukaan First Northin etu päälistaan nähden. Ankkurisijoittajista todetaan, että kymmenien miljoonien listautumisanti edellyttää Suomessa käytännössä eläkeyhtiötä tai isoa family officea, koska riittävän suuria taseita on maassa vain vähän. Tamtron siirtyy laitekaupasta mScales-pilvipalvelun jatkuvaan laskutukseen, ja ensimmäiset tekoälyominaisuudet menivät tuotantoon kesän 2024 jälkeen; konenäkö varmistaa punnitustuloksen. Regulaatio kuten jätelain siirtoasiakirjavelvoite kasvattaa kysyntää mitatulle punnitustiedolle. Yrityskaupoista esitetään sääntö, jonka mukaan jälleenmyyjän ostaminen on vertikaalisena kauppana kilpailijan ostamista riskittömämpää, koska kaupallinen suhde ja avainhenkilöt tunnetaan ennestään. Lisäksi käsitellään intention to float -vaihetta, jossa ankkuriosuus on jo myyty, sekä Suomen pörssin sivuluisua, joka tekee hyvin kasvavista yhtiöistä julkisten ostotarjousten kohteita — esimerkkeinä Brady Corporationin ostama Nordic ID ja Nokian ostama Comptel.

Osastot: Tekoäly ja talous · Markdown: index.md · In English