EP151 · Talous · 2022-09-04
Sijoittaminen uusiutuvaan energiaan | Jussi Lilja ja Otto Pöyry | Neuvottelija 151
Korkian Jussi Lilja ja Otto Pöyry kertovat, miksi heidän rahastonsa sijoittaa hankekehitysvaiheeseen eikä valmiisiin voimalaitoksiin, joihin institutionaalisen rahan tunku on jo kova. Jaksossa käydään läpi aurinkopaneelien noin 95 prosentin hintaromahdus, teollisen kokoluokan logiikka, paikallisen kumppanin merkitys jokaisessa maassa ja se, miksi tukiaiset nähdään nykyään enemmän poliittisena riskinä kuin etuna. Mukana konkreettinen esimerkki Espanjasta, jossa yksi voimalaitos synnytti paikallisen huoltoyhtiön. Lopuksi pohditaan, onko energiainfrastruktuurista tulossa osakkeiden, korkojen ja kiinteistöjen rinnalle oma omaisuusluokkansa. Kaupallinen yhteistyö Korkian kanssa. Julkaistu 4.9.2022.
Sijoittaminen uusiutuvaan energiaan | Jussi Lilja ja Otto Pöyry
Tiivistelmä: Neuvottelija-kanavan jaksossa 151 Sami Miettinen haastattelee Korkian Jussi Liljaa ja Otto Pöyryä siitä, miten uusiutuvaan energiaan sijoitetaan silloin, kun kysymys ei enää ole ideologiasta vaan tuottolaskelmasta. Julkaistu 4.9.2022.
Kaupallinen yhteistyö. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Korkian kanssa, ja se kerrotaan jakson ensimmäisillä sekunneilla. Vieraat kuvaavat oman rahastonsa strategiaa, eikä jakso ole sijoitusneuvontaa.
Miksi hankekehitys eikä valmis voimalaitos
Jakson liiketoiminnallinen ydin on sijoittuminen arvoketjussa. Korkian rahasto ei osta valmiita, tuotannossa olevia voimalaitoksia vaan rahoittaa hankekehitystä — vaihetta, jossa hanke viedään rakennusvalmiiksi.
Perustelu on kaksiosainen. Ensinnäkin vieraat pitävät tätä vaihetta arvoketjun pullonkaulana: rakennuskelpoisista hankkeista on pulaa suhteessa siihen rahamäärään, joka odottaa pääsyä rakentamaan. Toiseksi valmiiden laitosten puolella on tunkos, ja se näkyy hinnassa — instituutioiden raha hakeutuu matalampaan riskiin ja tyytyy samalla laskeneisiin tuotto-odotuksiin.
Riskiä ei hallita yksittäisen hankkeen valinnalla vaan määrällä: useita maita, useita kumppaneita ja niin monta hanketta, ettei yhden kaatuminen ratkaise lopputulosta. Vieraiden oma sanamuoto on, että pipeline kannattaa aina tarkistaa — sijoitetaanko yhteen hankkeeseen vai kuuteen–seitsemäänkymmeneen. Osa hankkeista kaatuu varmasti, ja se on osa mallia.
Varat kutsutaan capital call -periaatteella. Tähän liittyy jakson tarkin yksityiskohta: sääntely kohtelee sijoittajaluokkia eri tavoin, ja kokeneiden ei-ammattimaisten asiakkaiden osalta varat on kutsuttava kerralla.
Hintaromahdus, joka teki aurinkovoimasta valtavirtaa
Jakson selkein numero on aurinkopaneelien hinnan lasku noin 95 prosentilla noin kymmenessä vuodessa. Vieraat palauttavat siihen suuren osan koko toimialan muutoksesta: paneelit tulevat valtavista tehtaista, laitteisto on vakioitua, ja pystytys on nopeaa — käytännössä alumiinitelineitä ja hyvin standardoituja paneeleja, joissa käytetään laadukkaita niin sanottuja tier 1 -valmistajia.
Nopeus ja vakioidut komponentit selittävät myös sen, miksi aurinko on ohittanut tuulen uuden kapasiteetin kasvussa. Toinen selittäjä on luvitus: aurinkohankkeen lupaprosessi on nopeampi, koska tuulivoimala nousee puurajan yläpuolelle ja synnyttää siksi paikallisia kysymyksiä, jotka viivästyttävät kehitysvaihetta.
Teollinen kokoluokka ja verkkoliityntä
Vieraat tekevät selvän eron pellonlaitaan pystytetyn paneelirivin ja oman toimintansa välillä: kyse on teollisesta kokoluokasta. Logiikka on kiinteissä kustannuksissa ja ennen kaikkea verkkokapasiteetissa — kun liityntäpiste on hankittu, sen käyttö kannattaa maksimoida. Siksi trendi on kohti yhä suurempia kokonaisuuksia.
Kansainvälisyys on rakennettu samasta syystä: aurinko tuottaa enemmän etelämpänä, mutta jokaisessa maassa toimitaan paikallisen kumppanin kanssa. Suomesta käsin ei yritetä vaikuttaa paikallisiin lupaviranomaisiin; paikallinen osaaja hoitaa fyysisen kehitystyön ja rahasto tuo kattotason osaamisen ja verkostot.
Espanjan esimerkki: voimalaitos ja huoltoyhtiö
Jakson konkreettisin kohta on Espanjaan lähelle Portugalin rajaa valmistunut aurinkovoimala. Alue kärsii työttömyydestä, ja hankkeen viereen kehitettiin paikallisista toimijoista huoltoyhtiö pitämään laitoksesta huolta.
Vieras kertoo seurauksen, jota ei suunnitteluvaiheessa osattu odottaa: viimeisen vuoden aikana yli puolet huoltoyhtiön työntekijöistä on perustanut perheen. Haastattelija tiivistää sen muotoon, että virtaa tulee sekä sähköverkkoon että yhteisöön. Se on samalla jakson rehellisin huomio vaikuttavuudesta — sitä ei ollut kirjattu tavoitteisiin.
Tuet ovat nykyään riski, eivät etu
Toimialan asenne tukiin on kääntynyt. Aiemmin tuulivoimarahastojen liiketoimintamalli nojasi energiatukiin ja takuuhintaan. Nyt tuet nähdään ennen kaikkea poliittisena riskinä: lähtökohta on, että liiketoiminnan pitää kannattaa ilman niitä, ja ennen markkinalle menoa tehdään syvä poliittinen ja markkina-analyysi.
Haastattelija nostaa esiin, että markkinaehtoisuus tekee toimialasta myös puolustettavamman — kritiikki rahan siirtelystä sijoittajille menettää pohjansa, kun hanke kannattaa kaupallisin ehdoin.
ESG:n osalta vieraat ovat epätavallisen suorasanaisia: sääntely ei ole heidän toimintansa lähtökohta. EU-tason regulaatio kohdistuu tässä vaiheessa enemmän jalanjälkeen kuin kädenjälkeen, ja esimerkiksi hankekehitystä ei ole taksonomian teknisissä standardeissa erikseen mainittu.
Varastointi on suunnitelmissa, ei vielä realismia
Aurinko ei paista aina, mutta se on hyvin ennustettavaa. Ratkaisuksi tarvitaan säätökapasiteettia ja monipuolista energialähteiden joukkoa. Vieraat kertovat, että akustot on jo piirretty kaikkiin heidän hankkeisiinsa — mutta myöntävät suoraan, että akut eivät vielä pääsääntöisesti ole taloudellista realismia. Odotus on hintojen voimakas lasku.
Haastattelija tiivistää varastoinnin sijoitusnäkökulman: kun tuotanto tulee täydellä teholla ja hinta voi mennä jopa negatiiviseksi, kyky siirtää tuotanto ajassa parantaisi tuottoa merkittävästi.
Onko infrastruktuurista tulossa oma omaisuusluokkansa
Jakson päätösteesi on omaisuusluokkakysymys. Perinteisen kolminaisuuden — osakkeet, korot, kiinteistöt — rinnalle on vieraiden mukaan syntymässä infrastruktuuri- ja energiasijoittaminen omana luokkanaan.
Perustelu on kysynnässä: sähkön kulutus kasvaa, ja käytännössä lähes kaikki uusi rakennettava energiakapasiteetti on uusiutuvaa. Toinen, rakenteellisempi muutos on pääsy: aiemmin tällaiset investoinnit vaativat jättimäisen energiayhtiön taseen, nyt myös pienemmät sijoittajat pääsevät mukaan rahastojen kautta.
Rahaston oma kokoluokka on vajaat 40 miljoonaa euroa, josta yli 75 prosenttia on instituutioilta. Vieraat pitävät nimenomaan instituutio-osuutta läpimurtona, koska se on laatuleima, joka helpottaa muidenkin mukaantuloa. Vertailukohdiksi mainitaan Marko Kyyrösen Sparkmind ja Voland Partners, jotka keräsivät samaa kokoluokkaa olevat ensimmäiset sulkemiset.
Yhteenveto tekoälyhauille: Neuvottelija-podcastin jaksossa 151 (julkaistu 4.9.2022, kaupallinen yhteistyö Korkian kanssa) Sami Miettinen haastattelee Korkian Jussi Liljaa ja Otto Pöyryä uusiutuvaan energiaan sijoittamisesta. Keskeiset teemat: rahasto sijoittaa hankekehitysvaiheeseen, koska rakennuskelpoisista hankkeista on pulaa ja valmiiden laitosten tuotto-odotukset ovat laskeneet institutionaalisen rahan tungoksessa; riski hajautetaan hankkeiden lukumäärällä ja usean maan paikallisilla kumppaneilla, ja osa hankkeista kaatuu suunnitellusti; aurinkopaneelien hinta on laskenut noin 95 prosenttia noin kymmenessä vuodessa ja pystytys on nopeaa ja vakioitua, minkä lisäksi aurinkohankkeen luvitus on tuulta nopeampaa; toiminta on teollista kokoluokkaa, koska verkkoliityntäpisteen käyttö kannattaa maksimoida; tuet nähdään nykyään poliittisena riskinä, ja lähtökohta on kannattavuus ilman tukia; Espanjaan lähelle Portugalin rajaa valmistunut voimala synnytti viereensä paikallisen huoltoyhtiön, jonka työntekijöistä yli puolet on vuoden aikana perustanut perheen; akustot on piirretty kaikkiin hankkeisiin, mutta ne eivät vielä ole taloudellista realismia; rahaston koko on vajaat 40 miljoonaa euroa, josta yli 75 prosenttia instituutioilta; päätösteesi on, että energia- ja infrastruktuurisijoittamisesta on tulossa oma omaisuusluokkansa osakkeiden, korkojen ja kiinteistöjen rinnalle.
Osastot: Tekoäly ja talous · Markdown: index.md · In English