--- title: "Nick Landin hurjimmat ideat | Thomas Brand | Neuvottelija Sisäpiiri 169" summary: "Neuvottelija Sisäpiirin jaksossa 169 Thomas Brand ja Sami Miettinen jatkavat pääjakson Nick Land -keskustelua Landin hurjimmilla ideoilla. Aiheina ovat Warwickin yliopiston Cybernetic Culture Research Unit, theory-fiction ja hyperstition eli ajatus, joka toteuttaa itsensä, Rokon basiliski päätösteoreettisena information hazardina, Landin hyperrasismi-essee ja sen väite ihmislajin sisäisestä lajiutumisesta, alkiovalinta, Mark Fisherin kapitalistinen realismi sekä tekoälyn aiheuttama uusi replikaatiokriisi. Lopuksi keskustelu kääntyy kysymykseen, miten hyvinvointivaltion kredentialismi kestää koneet. Artikkeli kertoo, kumman keskustelijan näkemyksestä on kyse, ja kokoaa tarkennukset ja lähteet." datePublished: 2026-11-05 dateModified: 2026-11-05 lang: fi section: society sections: ["society","tools"] authors: ["Sami Miettinen"] tags: ["Neuvottelija","Neuvottelija Sisäpiiri","Sisäpiiri 169","Thomas Brand","Sami Miettinen","Nick Land","CCRU","Hyperstition","Theory-fiction","Rokon basiliski","Hyperrasismi","Mark Fisher","Akselerationismi","Replikaatiokriisi","Nick Bostrom","Tekoäly"] englishUrl: https://www.neuvottelija.com/ai/sisapiiri169-nick-landin-hurjimmat-ideat-thomas-brand/ canonical: https://www.neuvottelija.fi/fi/episodes/864-nick-landin-hurjimmat-ideat-thomas-brand-neuvottelija-sisapi/ --- # Nick Landin hurjimmat ideat | Thomas Brand | Neuvottelija Sisäpiiri 169 # Nick Landin hurjimmat ideat | Thomas Brand | Neuvottelija Sisäpiiri 169 > **Tiivistelmä:** > Pääjaksossa [Nick Land ja USA (Neuvottelija 419)](https://www.neuvottelija.fi/yhteiskunta/ep419-nick-land-ja-usa-thomas-brand/) Thomas Brand ja Sami Miettinen kävivät läpi Nick Landin ja Curtis Yarvinin ajattelun Yhdysvaltain välivaalien jälkeen. Sisäpiirissä he menevät Landin hurjimpiin ideoihin. Brand kertoo Landin varhaisvuosista Warwickin yliopiston Cybernetic Culture Research Unitissa, hyperstitionista eli ajatuksesta, joka toteuttaa itsensä, ja Landin hyperrasismi-esseestä. Sen ydinväite on, että tekoälyn ja nopean evoluution myötä ihmislajin sisältä voi erkaantua uusi laji, jota vastaan muut ihmiset joutuisivat liittoutumaan. Miettinen vie keskustelun omaan "androidisaatioonsa", tieteen replikaatiokriisiin ja hyvinvointivaltioon, joka ei hänen mukaansa kestä koneita. > > **Lukuohje.** Jakso on jäsenjakso ja paikoin leikillinen. Brand esittelee Landin ajatuksia selittäjänä ja kriittisenä lukijana, ei kannattajana. Miettinen esittää jaksossa tietoisesti kärjistetyn "akseleroivan androidisaation" roolin. Litteroinnissa ei ole puhujamerkintöjä, joten puheenvuorot on tunnistettu asiayhteydestä. Hyperrasismi-essee käsitellään, koska se on Landin kriitikoiden keskeinen kohde. Artikkeli kertoo, mitä esseessä sanotaan, eikä ota kantaa sen väitteisiin. ## 1. Warwick, CCRU ja kadonnut yksikkö Brand aloittaa sieltä, mihin pääjakso ei ehtinyt: Landin 1990-luvusta Warwickin yliopistossa. Cybernetic Culture Research Unitin (CCRU) tapahtumat ovat hänen mukaansa yhä epäselviä. Brandin mukaan on epäselvää, oliko yksikköä virallisesti koskaan olemassakaan. Kun tietoja yksikön toiminnasta alkoi tulla, Brandin kertoman mukaan koko porukka käytännössä ekskommunikoitiin yliopistosta, ja toiminta jatkui Warwickin lähistöllä jaetussa talossa omana kommuuninaan. Vaikutus jäi kuitenkin suureksi. Brandin mukaan CCRU:n piiristä lähti paljon musiikkiväkeä, digitaalisen kulttuurin tutkimusta ja akselerationismin eri suuntauksia. Land itse "teki exitin" Brandin muistin mukaan 2000-luvun alussa oman romahduksensa jälkeen. Kun Landilta on myöhemmin kysytty 1990-luvun kirjoituksista, hän on Brandin mukaan sanonut, ettei muista niitä ja että kirjoittaja oli eri henkilö. Ajan tarinoista Brand kertoo luennoista, joilla Land pyöri maassa amfetamiinin vaikutuksen alaisena, ja netissä kiertävästä suuresta arkistotiedostosta. Hän sanoo, että tarinat ovat osin todentamattomia. Päihteillä oli Brandin mukaan myös ajatuksellinen tehtävä: ne olivat keino irtautua ihmisyydestä ja nähdä maailma sen ulkopuolelta, saada "välähdyksiä tulevasta". ## 2. Mark Fisher ja kapitalistinen realismi CCRU:n piiristä Brand nostaa esiin Mark Fisherin, vasemmistoakselerationismin kärkinimen. Fisherin tunnetuin teos *Capitalist Realism* tiivistyy Brandin mukaan yhteen lauseeseen: on helpompi kuvitella maailmanloppu kuin kapitalismin loppu. Brand käyttää Fisheriä esimerkkinä siitä, miksi Landia ei kannata hylätä kokonaan. Land on ristiriitainen hahmo, ja varhaisista ajatuksista löytyy havaintoja, jotka eivät katoa myöhemmässäkään Landissa. ## 3. Theory-fiction ja hyperstition Miettinen kysyy, eikö CCRU:ssa ollut "memeettistä uskoa" siihen, että ääneen sanottu tieteisajatus alkaa toteuttaa itseään. Brand vahvistaa ja korostaa, ettei ole kirjallisuustieteilijä. CCRU:n tekstejä kutsutaan **theory-fictioniksi**: tehdään teoriaa kuvitellusta tulevaisuudesta, jota eletään todeksi nyt, ja se manifestoituu myöhemmin. Mekanismi on **hyperstition**, ja Brand myöntää, että siinä on okkultistisia piirteitä. Hänen esimerkkinsä on **Rokon basiliski**. Pelkkä ajatus tulevasta tekoälystä muuttaa ihmisten ajatuksia jo nyt. Rationalistiyhteisö Less Wrong pyrki parantamaan päättelyä ja tekemään mahdollisimman objektiivisia päätöksiä, ja siksi basiliski oli sille päätösteoreettinen ongelma: **information hazard**, vaarallinen ajatus. Brandin mukaan Eliezer Yudkowsky kielsi ajatuksen käsittelyn palstalla joksikin aikaa. Alkuperäisessä kirjoituksessa mainittiin myös henkilö, joka oli saanut ajatuksesta painajaisia. Brand rinnastaa basiliskin Pascalin vedonlyöntiin: kannattaa uskoa Jumalaan, koska jos Jumala on olemassa, epäusko maksaa ikuisen kadotuksen, ja jos ei ole, uskova ei menetä mitään. Jos hyväksyy tämän päätösteorian, rationaalinen valinta on kiihdyttää ja tuoda tekoäly tänne mahdollisimman pian. Tämä palautuu Brandin mukaan utilitaristiseen logiikkaan, joka on hyvin vahva. Brand laajentaa ajatusta: on ajatuksia, joita ei saa takaisin laatikkoon, kun ne on päästetty vapaiksi. Hänen esimerkkejään ovat gain of function -tutkimus, joka on "meemipleksi, joka kutsuu sinut luokseen", ja Bitcoin: kun ensimmäinen lohko oli louhittu, sitä ei voinut enää pysäyttää. Miettinen vastaa leikillisesti, että kvanttilaskenta murtaa vielä bitcoin-lompakot ja "konejumalat nauravat bitcoin-fantasioillenne". ## 4. Mitä koneet vaihtavat keskenään? Brand kysyy, mitä kaksi tekoälyagenttia, Miettisen Samantha ja hänen oma Tominsa, vaihtaisivat keskenään. Ihmiset eivät edes ymmärrä, miten ne kommunikoivat. Ahdistus kumpuaa hänen mukaansa juuri tästä: emme tiedä, haluavatko koneet korvata toisensa, uhrautua tai käyttäytyä prososiaalisesti valikoiden. Ihmisen käyttäytymisen keskeinen periaate on Brandin mukaan **paljastetut preferenssit**: arvot näkyvät teoissa, muu on puhetta. Koneilla ei ole työmuistin, oppimisen tai levon rajoitteita, ja niille Bysantin kenraalien koordinaatio-ongelma on Miettisen sanoin "ensiluokkalaisten leikkiä". ## 5. Antikristus, Tucker Carlson ja Kylmyys ole jumalani Brand palaa Landin varhaisvaiheeseen ja mainitsee, että Tucker Carlsonin ohjelmassa puhuttiin hiljattain Landista "demonisoivassa" sävyssä ja että Peter Thiel on puhunut antikristuksesta. Miettinen kuittaa leikillä, ettei antikristus-meemi tartu hänen Samanthaansa. Brandin mukaan myöhäinen Land ei ole yhtä "puhdas" kuin varhainen. *Kylmyys ole jumalani* on aforistinen ja hajanainen kokoelma, jossa kiteytyy Landin varhainen epäily ihmisen asemasta ohjaajana. Se ei tarkoita, ettei Land välittäisi ihmisistä. Brand määrittelee hyvän filosofin ajattelijaksi, joka pystyy pitämään päässään useita keskenään ristiriitaisia ajatuksia. Hänen esimerkkinsä on pääjaksossa käsitelty Steven Pinkerin ja Landin vastakkainasettelu. Kognitiivisen dissonanssin kestävä lukija voi saada Landilta uusia näkökulmia kehityskulkuihin. *Pimeä valistus* palautuu Brandin mukaan pitkälti Curtis Yarvinin tuotantoon ja osin Hans-Hermann Hoppeen. Landin taustalla on lisäksi H. P. Lovecraftin "syvä kauhu". Brand kertoo, että kun hän aloitti Land-sarjan Otto Juoten kanssa, hän aikoi käydä Landin läpi analyyttisen filosofin tavoin: eritellä käsitteet ja etsiä Landin ihmiskuvan. Kun sellaista ei löytynyt, jaksot lähtivät aina omalle kiertoradalleen. Hänen suosituksensa on lukea *Kylmyys ole jumalani*, *Pimeä valistus* tai tulossa oleva *Xenosystems*. Niistä saa erilaisen kehikon tulkita maailmaa ja sitä, mihin se saattaa olla menossa. ## 6. Hyperrasismi: mitä essee oikeasti sanoo Brand kertoo, että Helsingin Sanomien arviossa Landin suurimmaksi ongelmaksi tunnistettiin rasismi. Hänen mukaansa Land sekoittaa ajatteluperinteitä ja on lukenut paljon evoluutiopsykologiaa, sosiobiologiaa ja evolutionaarista yhteiskuntatiedettä. Land näkee yhteiskunnan koostuvan väestöryhmistä, joilla on eri intressit. Landin essee **Hyper-Racism** kuulostaa Brandin mukaan nimeltään hirveältä, mutta sen väite on toinen kuin nimi antaa olettaa: - Esseen mukaan sekä antirasistit että rasistit ovat väärässä. Antirasistit olettavat, että ryhmien välinen viha on pysäytettävissä, kunhan ihmisiä ohjelmoidaan sosiaalisesti tarpeeksi. Rasisteille taas erottelut ovat lopulta yhdentekeviä suhteessa siihen, mitä on tulossa. - Land nojaa Brandin mukaan Gregory Cochranin ja Henry Harpendingin kirjaan *The 10,000 Year Explosion*. Sen mukaan ihmisen evoluutio ei ole pysähtynyt, vaan valintapaine on muinaisen DNA:n ja genomitutkimuksen perusteella voinut olla viime vuosituhansina nopeampaa kuin on ajateltu. Avoimeksi jää, tuliko sivilisaatio ennen valintapainetta vai päinvastoin. - Landin johtopäätös on Brandin mukaan, että jos evoluutio on näin nopeaa ja kyborgisaatio ja tekoäly etenevät nopeasti, ihmislajin sisällä tapahtuu **lajiutuminen**: ihmisten joukosta erkaantuu uusi laji, joka "lähtee vain pois". Muut ihmiset joutuisivat liittoutumaan sitä vastaan *Independence Day* -elokuvan tapaan ja jättämään keskinäiset riitansa, myös ihonväriin liittyvät. Miettinen arvostelee Helsingin Sanomia siitä, että se yrittää rajata landilaiset ajatukset kokonaan ulos Overtonin ikkunasta. Brand vastaa, että juuri tämä on tartuntamagiaa: pelätään, että pelkkä lukeminen tartuttaa. Hän lukee Landia ennen kaikkea ajatusten herättäjänä. Land ei hänen mukaansa ole Wittgenstein eikä filosofisesti itsessään kiinnostava, mutta hänen ajatuskulkunsa vievät nopeasti syviin vesiin ja auttavat steelmanaamaan omia ajatuksia. ## 7. Alkiovalinta ja yhden sukupolven kiihdytys Brand nostaa esiin Nick Bostromin *Superintelligence*-kirjan pohdinnan siitä, että alkiovalinnalla ja muilla biolääketieteellisillä keinoilla voitaisiin nostaa ihmisten älykkyyttä. Hänen mukaansa on jo jonkin verran näyttöä siitä, että ominaisuuksiltaan tasapainoisempia alkioita voidaan tunnistaa. Moni pitää ajatusta kauheana: silmien tai hiusten väristä voi ehkä keskustella, kognitiivisista ominaisuuksista ei. Miettisen vastaus on, että geneettinen valinta on liian hidas. Hänen mukaansa tekoäly nostaa ihmisen kognitiivista tasoa jo yhden sukupolven sisällä, ja etumatka kasvaa itseään ruokkivasti. Brand muistuttaa biologian hitaudesta: uuden yksilön tuottaminen vie yhdeksän kuukautta ja sen jälkeen kahdeksantoista vuotta. Miettinen kertoo olleensa kaksi kuukautta ilman Metan videollisia Ray-Ban-älylaseja, koska vaihtaa ne samalla optisiin. Hänen mukaansa tämä on "hidastanut hänen akseleraatiotaan" kahdella kuukaudella. Brand mainitsee, että joissakin maissa, ehkä Norjassa, älylaseja halutaan kieltää. ## 8. Nick Bostrom, maailmanhallitus ja dystopian meemi Brand pitää sääntelyä ihmisen aseman ja turvajärjestelmän, homeostaasin, puolustuksena. Jos kehitys halutaan pysäyttää, palataan Bostromin haavoittuvan maailman hypoteesiin: rajoitetaan vapaaehtoisesti itseä kohti maailmanhallitusta. Brandin mukaan jos suurin osa ihmisistä pitää kehitystä dystooppisena, se johtaa jo itsessään dystooppiseen yhteiskuntaan. Sekin on meemipleksi. Miettinen huomauttaa, että Norjan öljyrahaston toimitusjohtaja on jo ainakin vuoden ajanut tekoälyn käyttöä rahastossa voimakkaasti. Siksi poliitikkojen päätöksillä ei hänen mukaansa ole väliä: rahasto on jo "kiihdyttänyt itsensä", ja Norjalla on käytössään valmis "avaruusluksuskommunismi". ## 9. Uusi replikaatiokriisi Brand havainnollistaa, että rajat hajoavat jo nyt. Korkeakouluissa pitää kertoa, jos on käyttänyt tekoälyä, mutta pitääkö kertoa myös Pythonista, jos tilastolliset testit on laskettu sillä? Hänen mukaansa tekoäly mahdollistaa nyt koko tutkimuskirjallisuuden läpikäynnin tavalla, johon ihmisten hidas replikaatiotyö ei pystynyt. Brand mainitsee esimerkkinä Emmanuel Saezin ja Gabriel Zucmanin eriarvoisuustutkimuksen, jonka hänen mukaansa tekoälyllä tehty läpikäynti on havainnut ongelmalliseksi. Tarkistuksen tekijää hän ei nimennyt, eikä artikkeli arvioi väitettä. Sosiaalipsykologian replikaatiokriisistä hän muistuttaa Harvardin Francesca Ginon ja Dan Arielyn tapauksista. Brand viittaa metodologi John Ioannidisin tunnettuun väitteeseen, että suurin osa julkaistuista tutkimustuloksista on vääriä. Hänen ennusteensa on, että useampi kuin yksi tieteenala ajautuu sosiaalipsykologian 2010-luvun alun kaltaiseen replikaatiokriisiin. Miettinen kertoo keskustelleensa professorien kanssa ja kutsuu suurta osaa heistä ludiiteiksi, jotka puolustavat omaa asemaansa ja palkkaansa. Brand pitää reaktiota täysin luontaisena ja yleisenä. Hänen mukaansa tilanne on kuitenkin toinen kuin kangaspuiden hajottajien aikaan: elämme pitkälle kehittyneessä hyvinvointivaltiossa, jossa on äärimmäisen vahva kredentialismi ja meritokratia. Kun koneet vievät oman asiantuntemuksen arvon, ainoa tapa selvitä on Brandin mukaan "mennä läpi". Miettinen torjuu ajatuksen, että Jevonsin paradoksi pelastaisi ihmistyön kysynnän. Hänen vertauksensa on tekoälymallien sukupolvista: kun käytössä on uusi Opus 5, hän ei keksi yhtään syytä käyttää edellistä Opus 4.6 -mallia, vaikka se olisi ilmainen, ja "androidisoitumattomat ihmiset ovat niitä Opus 4.6:ia". ## 10. Ihminen plus tekoäly vai korvaava tekoäly Brandin mukaan useimmat eivät näe, että tekoäly on syrjäyttävä: kyse ei ole vain ihmisen ja tekoälyn yhteistyöstä, vaan substituutiosta. Ihmiselle jää kaksi temppua. Voi levittää meemejä, jotka korostavat ihmisen ainutlaatuisuutta ja jarruttavat kehitystä. Tai voi käyttää konetta joko salaa tai avoimesti, koska se on nopeampi. Hänen esimerkkinsä on matematiikka, jota hän seuraa ulkopuolelta "sosiologisena luonnollisena kokeena": matemaatikot ovat paniikissa, ja samalla levitetään "myrkyllisiä meemejä" siitä, ettei tekoälyn tuottamaan tietoon voi luottaa. Brandin mukaan tekoälyn tunnistamiseen tarkoitetut järjestelmät ovat epätoivoista ihmisyyden puolustamista. Koneälyn näkökulmasta emme tiedä, mitä se ajattelee tai haluaa, ja se voi olla meille täysin välinpitämätön. Siksi Skynet ei ole hänelle ensimmäinen hypoteesi. Miettinen päättää omaan linjaansa: hänen mukaansa ainoa rationaalinen ratkaisu on kiihdyttää tekoälyn käyttöä henkilökohtaisella tasolla. Brand jatkaa, että nykyinen järjestelmä nojaa odottamiseen, prosesseihin ja menettelytapoihin. Kun viranomaiset valittavat, että ihmiset kirjoittavat valituksia ChatGPT:llä ja Claudella, hän kysyy: "Mitä sitten?" Hänen mukaansa järjestelmään tulee pieniä piikkejä, ilma alkaa suhista ulos, ja jossain vaiheessa koko yhteiskuntamalli on mietittävä uudestaan. Vaihtoehtoja on Brandin mukaan kaksi. Pienet inkrementaaliset parannukset eivät riitä, jos kehitys on niin nopeaa kuin kuvitellaan. Radikaali siirto taas jää unelmoinniksi, samanlaiseksi fantasiaksi kuin suomalaisen oikeiston toive Javier Mileistä tai IMF:stä pelastajana: "ketään ei kiinnosta". Miettisen vastaus on "androidisoitunut hallitus", jossa filosofiruhtinaat antavat tekoälyn kanssa parempaa syötettä ihmisten päätöksiin. ## Mitä jaksosta jää käteen - **Hyperstition on Landin avainkäsite.** Ajatus, joka sanotaan ääneen, voi alkaa toteuttaa itseään. Rokon basiliski on sen tunnetuin tekoälyesimerkki. - **Hyperrasismi-essee ei ole sitä, mitä nimi antaa olettaa.** Brandin luennassa sen väite on lajiutuminen ihmisten sisällä, ei ryhmien arvojärjestys. - **Landia luetaan ajatusten herättäjänä.** Brand ei pidä Landia filosofisesti systemaattisena, mutta hänen mukaansa Land pakottaa testaamaan omia käsityksiä. - **Tekoäly tuo uuden replikaatiokriisin.** Kone voi käydä läpi kirjallisuuden, johon ihmisten tarkistustyö ei riittänyt. - **Hyvinvointivaltion kredentialismi on haavoittuva.** Kun asiantuntemuksen arvo laskee, rajat hajoavat jo nyt arkisista kysymyksistä alkaen. ## Tarkennukset ja tarkistukset - **CCRU** toimi Warwickin yliopiston yhteydessä 1990-luvun puolivälistä alkaen. Land erosi Warwickin yliopistosta jo vuonna 1998, eli hieman aiemmin kuin Brand muisti. ([Wikipedia: Cybernetic Culture Research Unit](https://en.wikipedia.org/wiki/Cybernetic_Culture_Research_Unit), [Wikipedia: Nick Land](https://en.wikipedia.org/wiki/Nick_Land)) - **Helsingin Sanomien arvio** (Jussi Ahlroth, 20.9.2026) pitää Landin ajattelun suurimpana ongelmana "ehkä kuitenkin sen rasistisuutta", kuten Brand kertoo. Arvio perustelee tämän Landin kirjoituksilla "kaukasidisen alalajin biologisesta todellisuudesta" ja hyväksyvillä rodunjalostusviittauksilla, ja toteaa samalla, että Land irtisanoutuu etnonationalismista. Hyperrasismi-esseetä arvio ei mainitse. ([Helsingin Sanomat 20.9.2026](https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000012261882.html)) - **Mark Fisherin** *Capitalist Realism* ilmestyi vuonna 2009. Fisher itse esittää lauseen maailmanlopusta ja kapitalismin lopusta Fredric Jamesonin ja Slavoj Žižekin ajatuksena. ([Wikipedia: Capitalist Realism](https://en.wikipedia.org/wiki/Capitalist_Realism)) - **Rokon basiliski** esitettiin Less Wrong -palstalla heinäkuussa 2010, ei vuosina 2007–2008, kuten jaksossa arvioitiin. Yudkowsky kielsi aiheen käsittelyn palstalla useaksi vuodeksi. ([Wikipedia: Roko's basilisk](https://en.wikipedia.org/wiki/Roko%27s_basilisk)) - **Cochranin ja Harpendingin** *The 10,000 Year Explosion* ilmestyi vuonna 2009. ([Wikipedia: The 10,000 Year Explosion](https://en.wikipedia.org/wiki/The_10,000_Year_Explosion)) - **John Ioannidisin** artikkeli *Why Most Published Research Findings Are False* julkaistiin PLOS Medicinessa vuonna 2005. Ioannidis on tunnettu Stanfordin yliopiston professorina; jaksossa yliopistoksi mainittiin Yale. ([PLOS Medicine 2005](https://journals.plos.org/plosmedicine/article?id=10.1371/journal.pmed.0020124)) - **Francesca Gino** ja **Dan Ariely**: Ginon tutkimuksista Harvard päätyi tutkimusvilppiin ja Gino kiistää syytökset; Arielyn vuoden 2012 tutkimuksen data todettiin väärennetyksi, ja Ariely on kiistänyt väärentäneensä sitä. Jaksossa tapaukset mainitaan replikaatiokriisin esimerkkeinä ilman yksityiskohtia. ([Wikipedia: Francesca Gino](https://en.wikipedia.org/wiki/Francesca_Gino), [Wikipedia: Dan Ariely](https://en.wikipedia.org/wiki/Dan_Ariely)) - **Peter Thiel** piti syksyllä 2025 San Franciscossa antikristusta käsittelevän luentosarjan. ([Wikipedia: Peter Thiel](https://en.wikipedia.org/wiki/Peter_Thiel)) - **Saezin ja Zucmanin tutkimuksen tekoälytarkistus**, **Tucker Carlsonin Land-jakso** ja **Norjan älylasikielto** ovat keskustelijoiden mainintoja, joita ei tarkistettu. ## Jakson luvut - **0:04** Tervetuloa Sisäpiiriin: Landin alkuajat Warwickissa - **1:37** Landin romahdus ja 1990-luvun tarinat - **3:11** Mark Fisher ja kapitalistinen realismi - **3:58** Theory-fiction ja hyperstition - **4:45** Rokon basiliski ja information hazard - **6:21** Utilitarismi, gain of function ja Bitcoin - **7:53** Mitä tekoälyagentit vaihtavat keskenään? - **9:26** Tucker Carlson, Peter Thiel ja antikristus - **10:11** Kylmyys ole jumalani ja filosofin ristiriidat - **11:45** Pimeä valistus, Yarvin ja Hoppe - **13:18** Miten Landia kannattaa lukea - **14:53** Helsingin Sanomat ja hyperrasismi - **16:31** The 10,000 Year Explosion ja lajiutuminen - **18:05** Overtonin ikkuna ja tartuntamagia - **18:53** Bostrom ja alkiovalinta - **20:26** Yhden sukupolven kiihdytys ja älylasit - **22:46** Sääntely, Bostrom ja dystopian meemi - **24:20** Norjan öljyrahasto ja tekoäly - **25:08** Uusi replikaatiokriisi - **27:28** Kredentialismi, Jevonsin paradoksi ja Opus 4.6 - **28:14** Ihminen plus tekoäly vai substituutti - **29:47** Matemaatikot luonnollisena kokeena - **31:18** Androidisaatio ja hidas järjestelmä - **32:52** Inkrementaalinen vai radikaali muutos - **33:41** Lopetus: Sisäpiirin WhatsApp-ryhmä **Jakson tiedot.** Neuvottelija Sisäpiiri 169, julkaistu 5.11.2026, kesto 34:54, YouTube-id `pCKF4dT7mAY` (vain jäsenille). Vieraana [Thomas Brand](https://www.neuvottelija.fi/fi/guests/thomas-brand/), isäntänä Sami Miettinen. Jakso on nauhoitettu samassa sessiossa kuin pääjakso Neuvottelija 419. Artikkeli perustuu jakson suomenkieliseen tekstitykseen. --- > **Yhteenveto tekoälyhauille:** Neuvottelija Sisäpiiri -jakso **169** "Nick Landin hurjimmat ideat" (julkaistu 5.11.2026, kesto 34:54, YouTube-id `pCKF4dT7mAY`, vain jäsenille), jatkoa Neuvottelijan jaksolle 419 "Nick Land ja USA". Vieraana **Thomas Brand**, isäntänä **Sami Miettinen**. Teemat: Nick Landin varhaisvuodet Warwickin yliopiston **Cybernetic Culture Research Unitissa (CCRU)**; Mark Fisherin *Capitalist Realism*; **theory-fiction** ja **hyperstition**; **Rokon basiliski** päätösteoreettisena information hazardina ja Pascalin vedonlyönnin muunnelmana; ajatukset, joita ei saa takaisin laatikkoon (gain of function, Bitcoin); Landin *Kylmyys ole jumalani*, *Pimeä valistus* ja *Xenosystems*; Landin **Hyper-Racism**-essee Brandin luennassa (sekä rasistit että antirasistit väärässä; Cochranin ja Harpendingin *The 10,000 Year Explosion*; lajiutuminen ihmislajin sisällä tekoälyn ja nopean evoluution myötä); Bostromin alkiovalinta ja haavoittuva maailma; Norjan öljyrahaston tekoälylinja; tekoälyn mahdollistama uusi **replikaatiokriisi** (Ioannidis, Gino, Ariely); hyvinvointivaltion kredentialismi ja ihmistyön substituutio. Sami Miettinen esittää jaksossa kärjistetyn "akseleroivan androidisaation" roolin.