---
title: "EU-vaalit, Mannheimin puukotus ja kysymys siitä, kuka saa liputtaa | Viikon viisastelu 3.6.2024"
summary: "Sami Miettinen, Tere Sammallahti ja kansanedustaja Onni Rostila Ivan Puopolon Viikon viisastelussa 3.6.2024, kuusi päivää ennen europarlamenttivaaleja ja kolme päivää Mannheimin puukotuksen jälkeen. Jakso on sarjan kärkevimpiä, ja siinä on myös sen huolellisin pyyntö: paneeli vaatii maahanmuuttokeskusteluun harmaan sävyjä ja sanoo ääneen, ettei maahanmuutto ole monoliitti. Loppupuolella käsitellään julkisen vallan liputusta, mediakritiikkiä ja Yleisradion rahoitusta. Tässä artikkelissa on eritelty se, mikä on argumentti ja mikä lähteetön luku."
datePublished: 2024-06-03
dateModified: 2024-06-03
lang: fi
section: satire
sections: ["satire","society"]
authors: ["Sami Miettinen"]
tags: ["Media-vierailu","Viikon viisastelu","Weekly Wiseguys","Ivan Puopolo","Tere Sammallahti","Onni Rostila","EU-vaalit","EU-sääntely","Maahanmuutto","Mediakritiikki","Yleisradio","Järjestörahoitus"]
englishUrl: https://www.neuvottelija.com/ai/viisastelu-rahat-tanne-saksan-puukkoisku-ja-ylen-budjetti/
canonical: https://www.neuvottelija.com/media/viisastelu-money-and-silence-solingen-and-yle-budget/
---
# EU-vaalit, Mannheimin puukotus ja kysymys siitä, kuka saa liputtaa | Viikon viisastelu 3.6.2024

# EU-vaalit, Mannheimin puukotus ja kysymys siitä, kuka saa liputtaa | Viikon viisastelu 3.6.2024

> **Tiivistelmä:**
> Sami Miettinen, Tere Sammallahti ja kansanedustaja Onni Rostila Ivan Puopolon Viikon viisastelussa 3.6.2024, kuusi päivää ennen europarlamenttivaaleja ja kolme päivää Mannheimin puukotuksen jälkeen. Jakso on sarjan kärkevimpiä, ja siinä on myös sen huolellisin pyyntö: paneeli vaatii maahanmuuttokeskusteluun harmaan sävyjä ja sanoo ääneen, ettei maahanmuutto ole monoliitti. Loppupuolella käsitellään julkisen vallan liputusta, mediakritiikkiä ja Yleisradion rahoitusta. Tässä artikkelissa on eritelty se, mikä on argumentti ja mikä lähteetön luku.

Tämä on tiivistelmä Neuvottelija AI:ssa. Itse jakso on Ivan Puopolon kanavalla ja hänen omistamansa — [katso alkuperäinen](https://www.youtube.com/watch?v=cVyRPQEIT80). Vierailun tiedot on koottu [neuvottelija.com/media](https://www.neuvottelija.com/media/viisastelu-money-and-silence-solingen-and-yle-budget/) -sivulle, joka on tämän sisällön kanoninen koti.

> **Lukuohje.** Viikon viisastelu on kieli poskessa tehty poliittinen paneeli, ei uutislähetys. Puhujat ovat oikeistolaisia kommentaattoreita ja poliitikkoja, ja he puhuvat omissa nimissään, kärjistäen ja vitsaillen. Tämä artikkeli erittelee heidän argumenttinsa ja merkitsee puhujan siellä, missä nauhoitus itse kertoo kuka äänessä on — litteraatissa ei ole puhujamerkintöjä, joten epävarmoissa kohdissa puhutaan paneelista tai vieraasta nimen sijaan. Artikkeli ei ota kantaa siihen, kuka on oikeassa, eikä toista jakson henkilökohtaisia piikkejä. Mielipiteet ovat puhujien omia.

---

## Paneeli

Isäntänä **Ivan Puopolo**, vieraina **Sami Miettinen**, **Tere Sammallahti** ja
perussuomalaisten kansanedustaja **Onni Rostila**. Nauhoitettu 3.6.2024: kuusi päivää ennen
europarlamenttivaaleja ja kolme päivää Mannheimin puukotuksen jälkeen, jossa poliisi kuoli.

Jakso on sarjan kärkevimpiä. Siinä on silti myös sen huolellisin yksittäinen pyyntö, ja se on
syytä lukea ennen muuta.

## 1. EU-vaalit: argumentti, joka ei koske puolueita vaan sääntelyä

Paneelin lähtökohta ei ole se, ketä pitäisi äänestää, vaan **miksi kokoonpanolla on
väliä**. Argumentti on rakenteellinen:

> Merkittävä osa Suomessa sovellettavasta sääntelystä on peräisin EU:sta. Siksi
> europarlamentin ja komission kokoonpano vaikuttaa kansalliseen sääntelyyn enemmän kuin
> äänestysvilkkaus antaisi olettaa.

Paneelin oma prosenttiluku (noin 70) ja arvio vuosittaisesta säädösmäärästä esitetään
muistinvaraisesti eikä niitä ole tässä varmennettu. Arviot vaihtelevat laskutavan mukaan
suuresti, joten lukua ei kannata siteerata — argumentin suunta ei siitä kaadu.

Osuuden paras kohta on **kierros pöydän ympäri**: mikä on turhin tuntemasi EU-sääntely.
Vastaukset ovat konkreettisia ja tarkistettavissa:

- **Juomavesidirektiivin metalliseosvaatimukset.** Paneelin väite on, että lyijypitoisuuden
  raja-arvojen kiristäminen kaikkiin vesijohtomateriaaleihin haurastuttaisi suomalaisissa
  oloissa käytettäviä putkiseoksia, vaikka Suomen juomavesi täyttää raja-arvot moninkertaisesti.
  Väite on tarkistettavissa alan lausunnoista, eikä sitä ole tässä varmennettu.
- **Pörssiyhtiöiden hallitusten sukupuolivaatimukset.**
- **Elvytysväline** ja sen pysyvyys.
- **Pullonkorkkisääntely**, josta yksi puhujista sanoo pitävänsä — ja jonka toinen nostaa
  esimerkiksi siitä, miten pienestä asiasta voidaan säätää keskitetysti.

Jälkimmäinen erimielisyys on pieni mutta merkillepantava: se on ainoa kohta jaksossa, jossa
joku sanoo pitävänsä säännöksestä.

Paneelin normatiivinen kanta on selvä ja se sanotaan suoraan: komission toimivallan rajat
pitäisi palauttaa ja delegoitujen säädösten käyttöä kaventaa. Se on poliittinen tavoite, ei
havainto.

**Merkintä lukijalle:** jaksossa keskustellaan paljon siitä, keitä kutsutaan laitaoikeistoksi
ja kuka määritelmän asettaa. Se on kiista sanoista, ja se kannattaa lukea sellaisena.

## 2. Mannheim — ja jakson tärkein pyyntö

Kolme päivää ennen nauhoitusta Mannheimissa puukotettiin useita ihmisiä kadulla pidetyssä
tilaisuudessa; väliin mennyt poliisi kuoli. Paneeli käy tapauksen läpi.

Osuudessa on kaksi asiaa, jotka on erotettava toisistaan.

### Se, mikä on argumentti

Paneelin **kielellinen huomio** on tarkka: uutisoinnissa uhria kuvattiin islamofobisen blogin
kirjoittajaksi. Fobia tarkoittaa perusteetonta pelkoa — ja jos ihminen puukotetaan
nimenomaan sen aiheen takia, jota hän on käsitellyt, sanavalinta kääntyy itseään vastaan.
Havainto ei ota kantaa siihen, mitä mieltä uhrista pitäisi olla; se koskee sanaa.

Paneelin **poliittinen havainto** on, että jos valtavirtapuolueet eivät käsittele aihetta, sen
käsittelee joku muu — ja se joku muu saa siitä kannatuksen. Havainto on esitetty myös
kritiikkinä sitä puoluetta kohtaan, joka siitä hyötyy: paneeli nimeää AfD:n omat ongelmalliset
siivet, eikä puolusta sitä.

### Se, mikä on jakson tärkein yksittäinen virke

Keskellä osuutta yksi puhujista sanoo:

> *"En halua ajattella, että maahanmuutto olisi joku monoliitti... täytyy meidän löytää
> jotakin harmaan sävyjä tästä maahanmuuttokeskustelusta ja miettiä, mitä me halutaan ja mitä
> me ei haluta."*

Ja toisaalla, samaa asiaa täsmentäen, että valtaosa ihmisistä kaikissa ryhmissä on
lainkuuliaisia. Näiden virkkeiden merkitseminen ei ole kohteliaisuus vaan tarkkuutta: jakso
lukee toisin, jos ne jättää pois. Se on myös ainoa kohta, jossa paneeli asettaa oman
retoriikkansa rajan itse.

### Se, mitä ei ole tarkistettu

- **Väkivaltatilastoa koskeva luku**, joka kerrotaan nähdyksi "luotettavasta lähteestä"
  sosiaalisessa mediassa. Lähdettä ei nimetä, eikä lukua ole tässä varmennettu.
- **Arvio siitä, kuinka suuri osuus jostain ryhmästä muodostaa ongelman.** Esitetään
  pyöreänä prosenttilukuna ilman aineistoa.
- **Väite ulkovallan roolista naapurimaan jengi-ilmiössä.** Esitetään mahdollisena teoriana,
  ja paneeli merkitsee sen itse teoriaksi.

Osuuteen kuuluu myös historiallinen luettelo — pilapiirroskohu 2005, Charlie Hebdo, Salman
Rushdien puukotus, Turku 2017 — joka on tosiasiallisesti oikein. Luettelo on argumentti
jatkumosta; se ei yksin osoita syytä, ja jakso käyttää sitä kuin se osoittaisi.

### Vertailu, joka on jakson kiinnostavin sivupolku

Paneeli kysyy, miksi Yhdysvalloissa on kokonaisia yhden kielen ja kulttuurin kaupunginosia
ilman vastaavaa kitkaa. Vastauksia annetaan kolme, ja ne ovat keskenään erilaisia:

1. **Valikoituminen.** Matkan hinta ja vaikeus valikoi tulijoita.
2. **Positiiviset rituaalit.** Kansalaisuuskoe, lippu, laulu — tietoisesti rakennettu
   kuulumisen kokemus. Paneeli kuvaa tämän ihaillen ja huomauttaa, että Suomessa vastaavaa ei
   ole.
3. **Vastahuomautus**, jonka yksi vieraista tekee heti perään: Yhdysvaltain
   perustamiskertomus on myös valloituskertomus, eikä "sulatusuuni" ole koko totuus.

Kolmas kohta on syytä merkitä, koska se on jakson ainoa kohta, jossa paneelin oma ihanne
kyseenalaistetaan pöydästä käsin.

## 3. Liputus, mandaatti ja ihmisoikeusväite

Kaksi ministeriötä oli päättänyt olla osallistumatta Pride-kuukauden liputukseen. Paneelin
argumentti on rakenteellinen ja se on muotoiltu niin, että se pätee kumpaankin suuntaan:

> **Julkinen valta edustaa demokratiassa kaikkia kansalaisia.** Siksi kysymys ei ole siitä,
> saako joku liputtaa, vaan siitä, ottaako viranomainen kantaa poliittiseen kysymykseen
> virka-asemassaan. Sama sääntö sitoo, olipa kanta mikä tahansa.

Paneeli sanoo erikseen, ettei kenenkään osallistumista tapahtumaan olla rajoittamassa. Kyse on
julkisen vallan neutraaliudesta.

Toinen väite on kiistanalaisempi, ja se on esitetty argumenttina eikä iskulauseena: ettei
kyseessä ole ihmisoikeuskysymys, koska YK:n ihmisoikeusjulistuksessa ei ole oikeutta, joka
rajaisi seksuaalivähemmistöt ulkopuolelle. Väite on tarkistettavissa julistuksen tekstistä.
Siihen voi vastata — esimerkiksi että kiista koskee oikeuksien *toteutumista* eikä niiden
olemassaoloa — mutta jaksossa vastausta ei esitetä, koska pöydässä ei ole ketään, joka sen
tekisi.

Osuuteen liittyy yleisempi raha-argumentti, joka toistuu sarjassa: **verovaroin rahoitettu
järjestötoiminta ei ole määritelmällisesti valtiosta riippumatonta.** Havainto on
käsitteellisesti pätevä. Siitä johdettu arvio rahoituksen kokonaismäärästä esitetään
muistinvaraisesti.

## 4. Media ja Yleisradio

### Kysymys, joka kannattaa poimia

Paneelin paras mediahavainto ei ole kritiikki vaan **mittausta koskeva kysymys**: kun
sanotaan, että luottamus mediaan on korkea, mitä oikeastaan mitataan? Ja jos luottamus on
samaan aikaan noussut yhdessä väestöryhmässä ja laskenut toisessa, pelkkä keskiarvo kätkee
ilmiön, jota pitäisi selittää.

Paneelin mukaan selitys, joka julkisuudessa annetaan — että toinen ryhmä on vain väärässä —
ei ole selitys. Siihen voi olla eri mieltä, mutta kysymys on validi ja se on tutkittavissa.

Samaan liittyy huomio, joka kääntyy heitä itseään kohti: jos "media" tarkoittaa myös
YouTube-kanavia, niin **tämäkin ohjelma on media**, ja mittaus koskee sitä.

### Yleisradio

Jakson pisin yksittäinen jakso on Yleisradion rahoituksen kritiikkiä. Siitä kannattaa erottaa
kolme tasoa:

1. **Rakenteellinen argumentti, joka on pätevä:** verovaroin rahoitettu maksuton sisältö
   kilpailee samoilla alustoilla mainosrahoitteisen median kanssa, ja se vaikuttaa markkinaan
   riippumatta sisällön laadusta. Tämä on tavanomainen kilpailuargumentti, ja siihen voi
   vastata julkisen palvelun tehtävällä.
2. **Havainto, joka on hyödyllinen kenelle tahansa:** kun organisaatiolta leikataan, se
   ilmoittaa leikkaavansa ensin siitä, mikä on yleisölle tunnepitoisinta — ei siitä, mikä on
   vähiten tarpeellista. Paneeli nimeää ilmiön esimerkein, ja se pätee mihin tahansa
   julkisrahoitteiseen toimijaan.
3. **Luonnehdinnat, joita ei ole tarkistettu:** väitteet talon sisäisestä työkulttuurista
   perustuvat nimeämättömiin tuttaviin, ja yksittäiset esimerkit lehtijuttuihin. Ne on tässä
   merkitty tarkistamattomiksi eikä niitä toisteta.

Paneeli tekee myös myönnytyksen, joka on syytä lainata: yksittäisiä ohjelmia kehutaan
laadukkaiksi nimeltä, ja yksi puhujista sanoo suoraan, ettei toivo kenenkään menettävän
työpaikkaansa.

Rahoitussummat (mainitaan 595 miljoonaa euroa ja henkilöstömääriä) esitetään ilman lähdettä.

## Väitteitä, jotka esitetään väitteinä

- EU-sääntelyn osuus ja vuosittainen määrä.
- Sosiaalisesta mediasta poimittu väkivaltatilastoluku.
- Prosenttiarviot väestöryhmien sisällä.
- Yleisradion henkilöstöä ja työkulttuuria koskevat luonnehdinnat.
- Järjestörahoituksen kokonaissummat.

## Mitä jaksosta jää käteen

1. **"Maahanmuutto ei ole monoliitti."** Jakson kärkevimmässä osuudessa paneeli asettaa itse
   oman retoriikkansa rajan — ja pyytää harmaan sävyjä.
2. **Julkisen vallan neutraalius on sääntö, joka sitoo molempiin suuntiin.** Se on argumentin
   vahvuus ja samalla sen testi.
3. **Kun organisaatiolta leikataan, se leikkaa ensin siitä, mikä sattuu eniten yleisöön.** Se
   on havainto, joka pätee riippumatta siitä, mitä organisaatiosta ajattelee.

## Jakson kulku

- **00:52** — Kokoonpano
- **01:44** — Päivän aiheet
- **02:30** — Kuka määritellään laitaoikeistoksi
- **03:21** — Sama puolue, eri etiketti
- **04:08** — Miksi kokoonpano ratkaisee
- **04:55** — Sääntelyn osuus kansallisesta lainsäädännöstä
- **05:42** — Määritelmien laajeneminen
- **06:32** — Sääntelyn volyymi vuodessa
- **07:18** — Juomavesidirektiivi esimerkkinä
- **08:04** — Komission toimivalta ja delegoidut asetukset
- **08:54** — Kierros: turhin EU-sääntely
- **09:49** — Sukupuolikiintiöt ja kompostitarkastajat
- **10:37** — Elvytysväline ja pullonkorkit
- **11:24** — Saksan puukotus: mitä tapahtui
- **12:14** — Vaikeneminen ja sen poliittinen seuraus
- **13:06** — Uhrit ja tapahtumien kulku
- **13:59** — Uhrin kuvaaminen uutisessa
- **14:45** — Saksan kaksi juonnetta
- **15:35** — Energiapolitiikka ja päästöt
- **16:26** — Luonnollinen ja synteettinen
- **17:18** — Säteily ja mielikuvat
- **18:04** — Pilapiirroksesta puukotuksiin
- **18:52** — Luettelo, joka jatkuu
- **19:41** — Pyyntö harmaan sävyistä
- **20:30** — Mikä on jo tapahtunut
- **21:32** — Väkivallan uhka ja ulkovaltojen rooli
- **22:18** — Vertauskuva kodista
- **23:04** — AfD:n omat ongelmat
- **23:52** — Mitä jos valtavirta olisi reagoinut ajoissa
- **24:38** — Viisi prosenttia ja loput
- **25:23** — Yhdysvaltain kaupunginosat vertailuna
- **26:10** — Miksi siellä on toisin
- **27:28** — Kansalaisuuskoe ja rituaalit
- **28:14** — Lippu, laulu ja yhteenkuuluvuus
- **29:04** — Miksi mielenosoituksiin osallistutaan
- **29:54** — Yhdysvallat lähtökohtana toisenlainen
- **30:40** — Valikoituminen maahanmuutossa
- **31:27** — Kertomuksen toinen puoli
- **32:16** — Liputus ministeriöissä
- **33:02** — Verorahat ja mandaatti
- **33:49** — Kuka päättää jaosta
- **34:39** — Kansalaisjärjestön määritelmä
- **35:34** — Yliopisto poliittisena toimijana
- **36:22** — Kysyntä ja rahoitus
- **37:08** — Julkinen valta edustaa kaikkia
- **37:57** — Päätoimittajan oma profiili
- **38:47** — Puoluepoliittinen neutraalius
- **39:33** — Miten päätös tehtiin
- **40:18** — Ihmisoikeusväite tarkasteltuna
- **41:07** — Uusi kolumnisti ja agendajournalismi
- **42:02** — Mitä "luottamus mediaan" mittaa
- **42:53** — Luottamuksen jakautuminen ryhmittäin
- **43:42** — Selitys, jota ei anneta
- **44:36** — Ketä studioon kutsutaan
- **45:24** — Kaikki muu on foliohattuilua
- **46:16** — Asiantuntijoiden sukupuolilaskenta
- **47:03** — Algoritmi, joka sivistää
- **47:49** — Data, kirjautuminen ja läpinäkyvyys
- **48:36** — 595 miljoonaa ja kilpailuasetelma
- **49:25** — Leikkaus osuu aina arimpaan
- **50:13** — Mitä yleisradiolta odotetaan
- **51:00** — Alkuperäinen perustelu ja internet
- **51:47** — Polkumyyntivertaus
- **52:35** — Sata miljoonaa ostopalveluihin
- **53:26** — Työllistäminen tavoitteena
- **54:14** — Marttyyriargumentti
- **55:00** — Tulosvastuu
- **55:52** — Mitä laadukasta siellä tehdään
- **56:44** — Kansallinen identiteetti ja media
- **57:38** — Jos rahoitusta leikattaisiin
- **58:25** — Lopetus