EKP Sääntömuutokset | Antti Ronkainen Vesa Vihriälä | Neuvottelija 111

Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä ja väitöskirjatutkija Antti Ronkainen käyvät läpi sen, mitä euroalueen finanssipoliittisista säännöistä on jäljellä. Lähtökohta on tylynpuoleinen: 60 prosentin velkaraja ei ole pitänyt jäsenmaita kurissa pitkään aikaan, ja kolmen prosentin alijäämäsääntö epäonnistui molemmilla puolilla — ennaltaehkäisevä käsi ei estänyt ylivelkaantumista, ja korjaava käsi johti eurokriisissä liian kireään finanssipolitiikkaan ja itse aiheutettuun taantumaan 2011–2012. Molemmat pitävät todennäköisenä, että numeroarvot säilyvät ja väljeneminen tapahtuu tulkinnan kautta — Vihriälän mukaan huonompi vaihtoehto, koska silloin on vaikea vetää rajaa hyvän ja huonon käyttäytymisen välille. Jakso käy läpi myös EKP:n mandaatin tosiasiallisen laajenemisen valtioiden viime käden lainoittajaksi, EU-tuomioistuimen vetämän 50 prosentin rajan kansallisen keskuspankin ostoille, ja kysymyksen siitä, mitä tapahtuisi jos jokin kansallinen keskuspankki päätyisi negatiiviselle omalle pääomalle — pääomitussopimusta ei ole, ja EU-tuomioistuin on katsonut negatiivisen pääoman sallituksi. Lopuksi puhutaan Target 2 -saldoista, jotka Ronkaisen mukaan ovat epäluottamuksen mittari eivätkä velkaa, sekä siitä, kumpi euroalueen kestävyyden ehto lopulta täyttyy: valtioiden velkajärjestelymekanismi vai keskitetty finanssipoliittinen päätöksenteko. Ruotsin osallistuminen elpymisrahastoon viittaa Vihriälän mukaan siihen, että fiskaalinen integraatio etenee EU:n eikä euroalueen kontekstissa. 00:00 Vieraina Vesa Vihriälä ja Antti Ronkainen 01:46 Säännöt kirjoitettiin 80- ja 90-lukujen taitteessa 04:02 Saksan perustuslaillinen velkajarru 06:11 Koronakriisissä vakaussopimus vain jätettiin pois käytöstä 07:38 EKP muuttui luovan uudelleentulkinnan kautta 09:22 EKP:stä tuli valtioiden viime käden lainoittaja 11:14 Voisiko EKP olla osa velkasääntöä 13:02 Onko pääoma-avain kuollut 14:24 Markkinahinnoittelu vaatimuksena 15:46 Miksi Vihriälä pitää omaa ehdotustaan nyt tarpeettomana 17:23 Onko eurojärjestelmän veloissa yhteisvastuu 19:17 QE on jo heikko muoto helikopterirahaa 21:25 Voiko yhteinen rahapolitiikka jatkua siinä tilanteessa 23:46 Target 2 -saldot ja Hans-Werner Sinn 25:57 Entä jos positiivisen saldon maa eroaisi 28:09 Seteliliikkeen tuotot ja negatiivinen korkotaso 29:36 Tarvitaanko no bailout -säännöstö ja alaskirjausmekanismi 31:08 Yhteistoimintalausekkeet ja pienet askeleet 33:06 Yhdysvaltain no bailout -periaate vertailukohtana 34:44 Osavaltiovelka ja liittovaltiovelka eri asioina 37:19 Miksi vakausmekanismista ei tehty tarpeeksi suurta 38:40 Fiskaalidominanssi ja Italian korot 40:36 Eteneekö integraatio EU:n vai euroalueen kontekstissa 42:58 Miksi perussopimuksia tuskin avataan 43:51 Loppusanat