---
title: "Näin pelastuin miljoonavelalta | Ivan Puopolo | Neuvottelija Sisäpiiri 11"
summary: "Ivan Puopolo kertoo, miten pokerivoitoista kertynyt pääoma vivutettiin nollakorkojen aikana yli 800 000 euron velalla enimmillään seitsemään sijoitusasuntoon — ja miten hän myi suurimman osan juuri ennen korkojen nousua. Jakson älyllinen ydin on käänteinen korkoa korolle -ajatus: velkavipu siirtää oman pääoman tuoton huipun sijoitusuran alkuun. Sami Miettinen tuo vastapainoksi Buffett-tyyppisen matalan riskin vivutuksen, ja lopussa puhutaan Yhdysvaltain valtionlainoista ja siitä, miksi käteiselle ei saa pankista korkoa. Tämä ei ole sijoitusneuvontaa: kyse on yhden henkilön omasta, erittäin riskipitoisesta strategiasta, jonka hän itse sanoo selvinneen tuurilla, ja keskustelijat ovat toistensa yhteistyökumppaneita."
datePublished: 2023-07-31
dateModified: 2023-07-31
lang: fi
section: economy
sections: ["economy"]
authors: ["Sami Miettinen"]
tags: ["Neuvottelija","Neuvottelija Sisäpiiri","Velkavipu","Asuntosijoittaminen","Taloudellinen riippumattomuus","Korot","Verotus","Viikon viisastelu","Ivan Puopolo"]
englishUrl: https://www.neuvottelija.com/ai/sisapiiri11-nain-pelastuin-miljoonavelalta-ivan-puopolo/
canonical: https://www.neuvottelija.fi/fi/episodes/309-nain-pelastuin-miljoonavelalta-ivan-puopolo-neuvottelija-sis
---
# Näin pelastuin miljoonavelalta | Ivan Puopolo | Neuvottelija Sisäpiiri 11

# Näin pelastuin miljoonavelalta | Ivan Puopolo | Neuvottelija Sisäpiiri 11

> **Tiivistelmä:**
> Ivan Puopolo kertoo, miten pokerivoitoista kertynyt pääoma vivutettiin nollakorkojen aikana yli 800 000 euron velalla enimmillään seitsemään sijoitusasuntoon — ja miten hän myi suurimman osan juuri ennen korkojen nousua. Jakson älyllinen ydin on käänteinen korkoa korolle -ajatus: velkavipu siirtää oman pääoman tuoton huipun sijoitusuran alkuun. Sami Miettinen tuo vastapainoksi Buffett-tyyppisen matalan riskin vivutuksen, ja lopussa puhutaan Yhdysvaltain valtionlainoista ja siitä, miksi käteiselle ei saa pankista korkoa. Tämä ei ole sijoitusneuvontaa: kyse on yhden henkilön omasta, erittäin riskipitoisesta strategiasta, jonka hän itse sanoo selvinneen tuurilla, ja keskustelijat ovat toistensa yhteistyökumppaneita.

## Lukuohje, sidonnaisuudet ja lähde

Tämä on **Neuvottelija Sisäpiirin** jakso — jaksossa sarjaa kutsutaan vielä sen silloisella
nimellä *Neuvottelija Platinum*. Se on nauhoitettu samassa sessiossa kuin
[Neuvottelija 204](https://www.neuvottelija.fi/yhteiskunta/ep204-viisasteluklubi-ja-mediaraivo-ivan-puopolo/)
heti sen perään, ja se on 13 minuuttia pitkä. Ennen sisältöä on neljä varausta, ja ne
ovat tässä jaksossa tärkeämpiä kuin sarjassa yleensä.

**Tämä ei ole sijoitusneuvontaa.** Jaksossa kuvataan yhden henkilön oma, poikkeuksellisen
voimakkaasti vivutettu strategia, joka hänen omien sanojensa mukaan onnistui *"aivan
uskomattomalla tuurilla"*. Hän sanoo itse, että jos korot olisivat nousseet ennen myyntejä,
kaikki tuotto olisi syöty ja *"korttitalon sortuminen"* olisi ollut lähellä. Artikkeli
referoi päättelyn, koska päättely on kiinnostava — ei siksi, että sitä kannattaisi toistaa.

**Osapuolet ovat yhteistyökumppaneita.** Ivan Puopolo ja isäntä tekevät ohjelmansa samassa
studiossa, ja isäntä on Puopolon *Viikon viisasteluklubin* vakiovieras. Kyse ei ole
ulkopuolisesta haastattelusta vaan kahden kollegan keskustelusta. Isäntä kertoo jaksossa
myös oman positionsa: hän on investointipankkiiri (Translink Corporate Finance), hänellä on
oma vivutettu asunto ja iso osakesalkku. Molemmilla on siis henkilökohtainen suhde
puheenaiheeseen.

**Verotusosuus on jakson arin kohta.** Puopolo esittää vinkin, jossa yhtiö ostaa asunnon ja
antaa sen omistajalleen luontoisetuna. Se referoidaan alla *hänen esittämänään*. Kyse on
verotuskysymyksestä, jonka yksityiskohdat ja soveltuvuus ratkaisevat, eikä tämä artikkeli
ota kantaa sen verokohteluun.

**Lähde.** Artikkeli perustuu MacWhisper-litteraattiin (suomenkielinen, 93 repliikkiä),
jonka erisnimet on korjattu erikseen. Muutama luku on litteraatissa epäselvä, ja ne on
merkitty tekstiin sellaisina eikä arvattu.

## 1. Pokerista pääomaa

Puopolo aloittaa asettamalla tavoitteen: **taloudellinen riippumattomuus**, johon hän sanoo,
ettei ole vielä päässyt. Hän lisää sen, minkä useimmat jättävät sanomatta — että tavoitteen
toinen puoli on menot, ja kun ne supistaa riittävän pieniksi, riippumattomuus tulee paljon
nopeammin.

Pääoman lähde on epätavallinen. Hän oppi pelaamaan pokeria noin 15 vuotta ennen nauhoitusta,
huomasi nopeasti menestyvänsä ja pelasi noin kymmenen vuotta *"toiseksi ammatikseen"* —
niin, että pokerista tuli suurempi osa kokonaistuloista kuin muusta työstä. Osan hän omien
sanojensa mukaan tuhlasi, mutta suurin osa kertyi talteen. Kun peli vaikeutui ja pöytiin
jäi vain tosi hyviä pelaajia, hän lopetti ja alkoi sijoittaa kertynyttä pääomaa tosissaan.

Tämä on syytä pitää mielessä koko loppujakson ajan: strategian lähtökohtana oli jo
olemassa oleva, työn ulkopuolelta kertynyt pääoma.

## 2. Päättely: nollakorolla lainaa, 7–8 prosentin tuottoa

Sijoitusstrategian ydin on Puopolon omin sanoin yksinkertainen. Korot olivat nollassa, ja
hän päätteli: jos joku antaa lainaa nollalla prosentilla ja sillä voi tehdä 7–8 prosentin
tuottoa, *"tämä on aivan mahtavaa"* — ja hän otti sitä lainaa.

Luvut, jotka hän itse antaa:

- **Velkaa oli enimmillään lähes miljoona** — hänen tarkennuksensa mukaan *"vähän yli
  800 000"*, josta osa oli yrityksellä.
- **Sijoitusasuntoja oli enimmillään seitsemän.**
- Tavoiteltu velka-aste oli korkea. Litteraatissa luku on epäselvä eikä sitä toisteta tässä;
  selvää on, että hän piti sitä tietoisesti mahdollisimman korkeana.
- Oman pääoman tuotto oli alkuvaiheessa hänen arvionsa mukaan *"saattaa olla 100
  prosenttia tai enemmän"* — hän sanoo itse, ettei tiedä tarkkaa lukua.

Logiikka on tämä: **oman pääoman tuotto maksimoidaan pitämällä velka-aste korkeana.** Kun
vuokralainen lyhentää lainaa, oman pääoman osuus kasvaa ja sen tuotto laskee, koska yhä
suurempi osa kokonaispääomasta on omaa. Siksi hän asetti itselleen rajan: **noin 50
prosentin velka-asteessa on pakko tehdä jotain** — myydä asuntoja, ottaa lisää lainaa ja
nostaa velka-aste takaisin ylös.

## 3. Käänteinen korkoa korolle — jakson älyllinen ydin

Tämä on jakson paras yksittäinen ajatus, ja se on syytä esittää sellaisena kuin Puopolo sen
esittää.

> Tavallinen korkoa korolle -efekti puree, mutta se puree **sijoitusuran loppuvaiheessa**:
> käyrä on eksponentiaalinen ja jyrkkenee vasta lopussa. Jos tavallinen ihminen alkaa
> sijoittaa kolmekymppisenä, hän vaurastuu kunnolla ehkä 75-vuotiaana — niillä pääomilla,
> joilla hän pystyy pelaamaan.
>
> **Velkavipu kääntää käyrän toisinpäin.** Pienellä omalla pääomalla ja suurella velalla oman
> pääoman tuotto on alussa huikea ja laskee sieltä kohti sijoitusuran loppua. Tuoton huippu
> siirretään loppupäästä alkupäähän.

Puopolon johtopäätös on, että tämä on hänen mielestään *"ainoa tapa"* ihmiselle, jolla ei
ole valmiiksi suuria pääomia, kerätä niitä nopeasti — ja hän lisää samassa lauseessa, että
riski kasvaa, *"se on selvä asia"*.

Ajatus on todellinen ja se selittää, miksi vivutus houkuttelee juuri niitä, joilla on vähän
pääomaa. Sen kääntöpuoli on symmetrinen eikä sitä jaksossa sanota ääneen: sama vipu, joka
kääntää tuottokäyrän, kääntää myös tappiokäyrän. Alussa, kun oma pääoma on pienin, sen
menettäminen on todennäköisintä.

## 4. Ulos kuin koira veräjästä — ja mitä olisi tapahtunut

Puopolo myi suurimman osan asunnoistaan suunnitelmansa mukaisesti, ja *"juuri silloin"*
korkojen nousu alkoi *"vaivihkaa"*. Hän kuvaa sen itse tuuriksi ja käyttää ilmausta *"kuin
koira veräjästä"*.

Hän myös kuvaa vastakohtaisen skenaarion, ja se kannattaa lukea tarkasti, koska se on
jakson rehellisin kohta:

- Jos korot olisivat 4,2 prosenttia ja positio ennallaan, *"kaikki tuotto olisi syöty"*.
- Jos siihen päälle vuokralainen häipyy yhdestä tai useammasta asunnosta eikä uutta löydy,
  omistaja maksaa lainanhoidon itse.
- Silloin on pakko realisoida — ja laskusuhdanteessa asunnot eivät mene kaupaksi.

**Isännän kysymys suojauksesta.** Miettinen kysyy, olisiko korkoriskin voinut neutraloida
kiinteäkorkoisella lainalla tai korkosuojauksella ennen korkorallin alkua. Puopolon vastaus
on johdonmukainen strategiansa kanssa: suojaukset maksavat ja syövät tuottoa, eikä hän
halunnut *"typeriä suojautumisia ja vakuutuksia"* — *"kaikki vedetään, oma tuotto
maksimoidaan koko ajan"*. Tämä on se kohta, jossa lukijan on hyvä pysähtyä: se on
tietoinen päätös kantaa koko korkoriski itse.

**Isännän oma positio.** Miettinen kertoo, että hänellä on Kalevankadulla asunto, jonka laina
on sidottu yhden kuukauden euriboriin, ja että korkorasitus on noussut negatiivisesta noin
neljään prosenttiin. Hän arvioi sen olevan perheelle noin tuhannen euron isku kuukaudessa,
mutta ei taloudessa kovin iso. Puopololla on edelleen lainaa; hän arvioi sen suuruusluokaksi
joitakin satoja tuhansia, mutta tarkka luku on litteraatissa epäselvä eikä sitä toisteta
tässä. Hän sanoo koronnousun vaikutuksen olevan samaa luokkaa kuin isännällä.

## 5. Isännän vastaväite: Buffett, asset-beta ja kohteen riski

Miettinen tuo keskusteluun vastapainon. **Warren Buffettin Berkshire Hathaway** on hänen
mukaansa pitkään käyttänyt velkavipua — mutta sijoittanut sen **matalan asset-betan**
kohteisiin, Coca-Colan kaltaisiin matalan liiketoimintariskin yhtiöihin, ja hakenut
vivusta vain sen tuottolisän.

Asuntosijoittamisessa on hänen mukaansa ajateltu samalla tavalla: asuntotuotto on
matalariskisempää kuin osaketuotto. Mutta *"juuri nyt sen häntäriski alaspäin on
toteutumassa."* Johtopäätös on yleinen ja se on jakson tasapainoisin lause:

> Velkavipu voi olla hyvä strategia, mutta **sijoituskohteen riski on aina otettava
> huomioon**. Ei kannata ottaa suurta velkaa ja sijoittaa sitä yhteen Teslaan.

Puopolon vastaus valaisee, miksi juuri asunnot: hän olisi tehnyt saman osakkeilla, jos
osakkeisiin saisi lainaa samoin ehdoin — mutta osakelainan korko on kovempi ja
omaa pääomaa vaaditaan enemmän. Siksi asunnot ovat tavalliselle ihmiselle hänen mukaansa
*"periaatteessa ainoa vaihtoehto"* vivutukseen.

Hän myös kuvaa oman riskinhallintansa, joka on maantieteellinen: ostetaan vain
pääkaupunkiseudulta, mieluiten Helsingin kantakaupungista, jossa arvon putoaminen on
hänen mukaansa kohtuullisen epätodennäköistä. Ja hän myöntää sen hinnan: nämä asunnot ovat
niin kalliita, että **vuokratuotto on automaattisesti heikko**, ja osa tuotosta lasketaan
silloin *"spekulatiivisesti"* arvonnousun varaan — mikä hänen omienkin sanojensa mukaan on
arvaamista, kun taas vuokratuotto on tasaista kassavirtaa.

## 6. Hajautus eri kassavirtoihin

Molemmat kuvaavat oman tulorakenteensa, ja se on jakson käytännöllisin osuus. Miettinen
luettelee omansa: investointipankkitoiminta (Translink Corporate Finance), omistusasunto
kiinteistöriskinä, iso osakesalkku, johon kuuluu myös pääomasijoituksia, ja *"pienimuotoinen
media-imperiumi"*. Puopololla vastaavasti: yhtiön kautta laskutettu työ — hän mainitsee
Maikkarin ja muut asiakkaat —, asuntosalkku, osakesalkku ja oma media.

Ajatus on sama molemmilla: **useita toisistaan riippumattomia kassavirtoja**, niin ettei
yhden pettäminen kaada kokonaisuutta. Se on myös se osa jaksoa, joka on kaikkein vähiten
sidoksissa vivutukseen ja soveltuu siksi laajimmin.

## 7. Yhtiön kautta vaurastuminen, eläkevalinta ja jakson arin kohta

**Yhtiö.** Puopolo sanoo tulleensa siihen tulokseen, että *"ainoa tapa Suomessa vaurastua on
yrityksen kautta"*: yhtiöön kerätään riittävästi nettopääomaa, josta jaetaan itselle
osinkoa huojennetulla verotuksella. Prosenttiluku on litteraatissa epäselvä eikä sitä
toisteta. Hän arvioi huojennuksen olevan turvassa ainakin seuraavat neljä vuotta silloisella
hallituskokoonpanolla, mutta lisää, ettei koskaan tiedä, milloin sekin loppuu.

**Eläke.** Puopolo kertoo maksavansa itselleen vain minimieläkettä ja luottavansa siihen,
että omat sijoitukset tuottavat paremmin kuin valtion hallinnoima eläkesijoittaminen.
Miettinen kertoo oman ratkaisunsa: 12 vuotta Lontoossa on kerryttänyt brittiläistä
eläkettä, eikä hänkään luota TyEL:iin ja etenkään YEL:iin. Molemmat esittävät tämän omana
valintanaan, ja se on kannanotto, jonka riski on yksinomaan valitsijalla.

**Asunto luontoisetuna — referoituna, ei neuvona.** Puopolo esittää *"vaurastumisvinkin"*:
jos on yhtiö, joka pystyy ostamaan asunnon, yhtiö antaa sen omistajalleen luontoisetuna.
Hänen kuvauksensa mukaan verottaja kohtelee etua kuin osinkoa, mutta erona on, että
tavallinen osingonjako pienentää yhtiön kassaa, kun taas yhtiön omistama asunto ei —
ja jos asunnon arvo nousee, yhtiön varallisuus saattaa jopa kasvaa. Isäntä tiivistää sen
näin: saat asumisedun ja maksat siitä vain osinkoveron.

Tämä on jakson arin kohta, ja siitä on syytä sanoa selvästi kolme asiaa. Ensinnäkin se on
*Puopolon esittämä* kuvaus, ei tämän artikkelin. Toiseksi kyse on verotuskysymyksestä,
jonka yksityiskohdat — miten etu arvostetaan, miten yhtiön omistama asunto verotetaan,
mitä muita seurauksia järjestelyllä on — ratkaisevat sen, onko kuvaus pitävä ja kenelle.
Kolmanneksi tämä artikkeli ei ota kantaa järjestelyn verokohteluun.

## 8. Yhdysvaltain valtionlainat, duraatio ja käteinen, jolle ei saa korkoa

Jakson loppu siirtyy velasta toiseen suuntaan: mihin ylimääräinen käteinen kannattaa
laittaa. Puopolo kertoo miettineensä Yhdysvaltain valtionlainoja, koska Fed oli juuri
nostanut ohjauskorkoaan ja hän puhuu 5,5 prosentista *"täysin riskittömänä"* tuottona.
Huomautettakoon, että jaksossa ohjauskorko ja pitkän lainan tuotto niputetaan yhteen; tässä
ei esitetä lukua kummallekaan.

Miettisen vastaus on korkosijoittamisen perusoppitunti:

- **Hold to maturity.** Jos lainan pitää eräpäivään, tuotto on se, mikä ostohetkellä
  lukittiin. Jos joutuu myymään korkojen liikuttua, hinta on markkinan.
- **Kuponki vai lopussa?** Puopolo kysyy, maksetaanko tuotto tasaisena kassavirtana vai
  vasta 30 vuoden päästä. Miettisen mukaan on olemassa lainoja, jotka maksavat vasta lopussa,
  mutta kuponkilaina on yleinen.
- **Duraatioriski rahastoissa.** Pitkät bondirahastot arvostetaan markkinahintaan, joten ne
  ottavat korkojen liikkeen arvoonsa. Siksi moni käyttää alle vuoden money market -rahastoja
  — mutta valtionlainaa voi omistaa myös suoraan.
- **Käytännön este.** Puopolo kysyy, mistä kaupasta 30 vuoden Yhdysvaltain lainaa ostetaan.
  Alustoja löytyy, mutta kaupankäyntierät ovat isoja.

Osuuden lähtökohta on molempien jakama ärtymys: pankkitilillä käteistä ei kannata pitää,
koska *"pankkikartelli"* — Puopolon sana — ei maksa juuri mitään korkoa. Miettisen mukaan
jopa lyhyen koron rahasto on parempi.

Tästä seuraa Puopolon **politiikkaehdotus**, joka on jakson konkreettisin: **Valtiokonttorin
pitäisi avata kansalaisille tili**, jossa valitaan duraatio ja saadaan se korko, jonka Suomen
valtio maksaa lainoistaan. Hänen mukaansa se olisi kilpailukykyinen pankkeihin nähden, jotka
eivät maksa juuri mitään. Ehdotus on esitetty ehdotuksena; sen vaikutukset pankkien
talletuskantaan ja valtion velanhoitoon jäävät jaksossa käsittelemättä.

## Viikon viisasteluklubi: sama studio, eri aihe

Tämä jakso kannattaa lukea osana jatkumoa, jota tässä sarjassa on käsitelty laajasti.
Ivan Puopolo tekee *Viikon viisasteluklubia*, ja Sami Miettinen on sen vakiovieras; kaksikko
jakaa saman studion. AI-editioissa on ohjelmasta oma satiiriosasto,
[Poliittinen satiiri](https://www.neuvottelija.fi/poliittinen-satiiri/), jossa on 25 artikkelia
ohjelman jaksoista. Samassa sessiossa nauhoitettu
[Neuvottelija 204: Viisasteluklubi ja mediaraivo](https://www.neuvottelija.fi/yhteiskunta/ep204-viisasteluklubi-ja-mediaraivo-ivan-puopolo/)
on ohjelman oma taustaluku.

Ero on selvä ja se on tämän jakson pointti: Viisasteluklubissa sama kaksikko puhuu
politiikasta ja mediasta, tässä rahasta — ja omasta rahasta. Sävy on toinen, mutta
suhde on sama, ja juuri siksi yllä oleva sidonnaisuusvaraus on paikallaan.

Rahateemat toistuvat myös satiiripuolella, ja nämä kolme ovat lähimpänä tämän jakson aihetta:

- [Mikä on nainen, kuka rahoittaa Priden ja milloin enemmistö katoaa | Viikon viisastelu 8.6.2023](https://www.neuvottelija.fi/poliittinen-satiiri/viisastelu-mika-on-nainen-velkaviisikko-ja-tucker-carlson/)
  — nauhoitettu vajaat kaksi kuukautta ennen tätä jaksoa; velkaviisikko ja julkinen velka.
- [Erdoğan-pilakuvat ja kolme eri kantaa verotukseen | Viikon viisastelu 31.1.2023](https://www.neuvottelija.fi/poliittinen-satiiri/viisastelu-miesten-menkat-pilakuvakisa-ja-miljonaarivero/)
  — miljonäärivero ja kolme eri verokantaa samassa pöydässä.
- [Kansanedustaja selittää veronkorotuksen ja pöydässä ollaan eri mieltä | Viikon viisastelu 23.4.2024](https://www.neuvottelija.fi/poliittinen-satiiri/viisastelu-oikeistohallitus-ja-veronkorotukset-spesiaali/)
  — oikeistohallituksen veronkorotukset, eli se, mistä Puopolo tässä jaksossa sanoo,
  ettei koskaan tiedä, milloin huojennus loppuu.

## Väitteitä, jotka esitetään väitteinä

- Arvio siitä, että nollakorolla otettu laina tuotti 7–8 prosenttia, ja oman pääoman tuotosta
  alkuvaiheessa.
- Väite, että asunnot ovat tavalliselle ihmiselle käytännössä ainoa vivutuskohde.
- Väite, että Helsingin kantakaupungin asuntojen arvon putoaminen on epätodennäköistä.
- Väite, että ainoa tapa vaurastua Suomessa on yhtiön kautta.
- Kuvaus siitä, miten yhtiön omistaman asunnon luontoisetua verotetaan — ks. lukuohje.
- Arvio, että omat sijoitukset tuottavat paremmin kuin lakisääteinen eläkejärjestelmä.
- Luonnehdinta pankeista *"pankkikartellina"* ja arvio Yhdysvaltain valtionlainan
  tuotosta *"täysin riskittömänä"*.
- Kuvaus Berkshire Hathawayn strategiasta.

## Mitä jaksosta jää käteen

1. **Velkavipu kääntää korkoa korolle -käyrän.** Tuoton huippu siirtyy sijoitusuran alkuun —
   ja samalla siirtyy myös tappion mahdollisuus. Se on jakson ajatus, ja sen kääntöpuoli on
   lukijan lisättävä itse.
2. **Strategia selvisi ajoituksella, ja tekijä sanoo sen itse.** Suojausta ei ollut, koska se
   olisi syönyt tuottoa. Se oli tietoinen päätös kantaa koko korkoriski, ja se olisi voinut
   päättyä toisin.
3. **Kohteen riski ratkaisee, ei vipu.** Isännän Buffett-vastaväite on jakson tasapainoisin
   lause: vivuta vain sitä, minkä liiketoimintariski on matala — ja hyväksy, että asuntojen
   häntäriski oli juuri toteutumassa.
4. **Useita kassavirtoja.** Se osa jaksoa, joka ei vaadi velkaa, on molempien tulorakenne:
   työ, kiinteistö, osakkeet, media.
5. **Käteiselle ei saa korkoa pankista, ja siihen on politiikkavastaus.** Valtiokonttorin
   kansalaistili on jakson konkreettisin ehdotus — esitetty ehdotuksena.

## Jakson kulku

- **00:00** — Tervetuloa Sisäpiirin (silloin Platinumin) puolelle; "melkein kävi Trumpilla"
- **00:20** — Tavoitteena taloudellinen riippumattomuus; menojen supistaminen nopeuttaa
- **00:46** — Pokeriura: noin kymmenen vuotta toisena ammattina, pääoma kertyy talteen
- **01:21** — Pokerin loppu, kun pöytiin jää vain hyviä pelaajia; pääoma sijoituksiin
- **01:35** — Päättely: nollakorolla lainaa, 7–8 prosentin tuottoa; lähes miljoona velkaa
- **02:01** — Oman pääoman tuoton maksimointi velka-astetta ylläpitämällä
- **02:43** — 50 prosentin velka-aste rajana: myy, ota lisää lainaa
- **02:53** — Myynnit juuri ennen korkojen nousua; enimmillään seitsemän asuntoa
- **03:08** — Mitä olisi tapahtunut 4,2 prosentin korolla; korttitalon sortuminen
- **03:43** — Isännän kysymys kiinteästä korosta ja korkosuojauksesta; "kaikki vedetään"
- **04:28** — Isännän oma Kalevankadun asunto ja yhden kuukauden euribor
- **05:02** — Puopolon jäljellä oleva laina
- **05:19** — Käänteinen korkoa korolle: tuoton huippu alkuun
- **06:25** — Buffett, Berkshire Hathaway ja matalan asset-betan kohteet
- **07:16** — Miksi asunnot eikä osakkeet; kantakaupunki ja arvonnousun spekulatiivisuus
- **08:24** — Hajautus eri kassavirtoihin molemmilla
- **08:54** — Yhtiön kautta vaurastuminen, osinkohuojennus ja minimieläke
- **09:57** — Asunto luontoisetuna — Puopolon verotusvinkki
- **10:46** — Isännän brittieläke ja epäluulo TyEL:iin ja YEL:iin
- **11:14** — Yhdysvaltain valtionlainat, Fedin koronnosto ja hold to maturity
- **11:55** — Käteisen korvike; pankit eivät maksa korkoa
- **12:17** — Miten 30 vuoden lainaa ostetaan; bondirahastot ja duraatioriski
- **12:50** — Ehdotus: Valtiokonttorin tili kansalaisille valtion omalla korolla
- **13:08** — Lopetus ja kehotus tilata Viikon viisastelu