---
title: "YEL-hirviö kuntoon | Liisa Hanén, Jocka Träskbäck | Neuvottelija 333"
summary: "Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n Liisa Hanén ja tamperelainen kokoomuspoliitikko Jocka Träskbäck käyvät läpi yrittäjän eläkevakuutuksen YEL:n kaksi ongelmaa: maksu on perustunut eläkeyhtiön arvioon työpanoksesta eikä yrittäjän todellisiin tuloihin, eikä järjestelmää ole koskaan rahastoitu. Hierojaesimerkissä 4 000 euroa kuussa laskuttava yrittäjä, jolle jää 1 600 euroa, on voinut joutua maksamaan 24,4 prosentin maksun 4 000 euron mukaan, ja maksu on ulosottokelpoinen. Hanén ja Träskbäck ovat yhtä mieltä siitä, että maksun pitää perustua ansiotuloihin ja että keväällä 2025 luvattu uudistus vuodelle 2029 on liian myöhään. He ovat eri mieltä siitä, onko nykyjärjestelmä pohjimmiltaan hyvä: Hanénin mukaan työeläke on kallis mutta vedenpitävä sosiaalivakuutus ja vapaa sijoittaminen olisi katastrofi, Träskbäck ja Sami Miettinen haluavat rahastoeläkkeen ja YEL:n yhdistämisen työeläkkeeseen. Hanénin laskelma näyttää, miksi minimimaksu ja loput itse -malli on kalliimpi kuin miltä se kuulostaa."
datePublished: 2025-05-26
dateModified: 2025-05-26
lang: fi
section: economy
sections: ["economy"]
authors: ["Sami Miettinen"]
tags: ["Neuvottelija","EP333","Liisa Hanén","Jocka Träskbäck","Sami Miettinen","YEL","Yrittäjän eläke","Työeläke","Rahastoeläke","Mikro- ja yksinyrittäjät ry","Kolmikanta","Sosiaaliturva"]
englishUrl: https://www.neuvottelija.com/ai/ep333-yel-hirvio-kuntoon-hanen-traskback/
canonical: https://www.neuvottelija.fi/fi/episodes/628-yel-hirvio-kuntoon-hanen-traskback-neuvottelija-333/
---
# YEL-hirviö kuntoon | Liisa Hanén, Jocka Träskbäck | Neuvottelija 333

# YEL-hirviö kuntoon | Liisa Hanén, Jocka Träskbäck | Neuvottelija 333

> **Tiivistelmä:**
> Liisa Hanén ja Jocka Träskbäck käyvät läpi yrittäjän eläkevakuutuksen YEL:n kaksi ongelmaa. Ensimmäinen on maksun peruste: YEL-maksu on perustunut eläkeyhtiön arvioon yrittäjän työpanoksesta eikä hänen todellisiin tuloihinsa. Toinen on rahoitus: YEL:ää ei ole rahastoitu koskaan.
>
> Vieraat ovat samaa mieltä siitä, että maksun pitää perustua ansiotuloihin ja että keväällä 2025 luvattu uudistus vuodelle 2029 on liian myöhään. He ovat eri mieltä siitä, onko nykyjärjestelmä pohjimmiltaan hyvä. Hanénin mukaan työeläke on kallis mutta vedenpitävä sosiaalivakuutus. Träskbäck ja Sami Miettinen haluavat rahastoeläkkeen ja YEL:n yhdistämisen työeläkkeeseen.

## Lukuohje

**Vieraat ja heidän asemansa.** Liisa Hanén on Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n (Myry) perustaja ja puheenjohtaja. Hän kertoo jaksossa istuvansa YEL-uudistusta valmistelevassa työryhmässä, jota johtaa selvityshenkilö Jukka Rantala. Jocka Träskbäck on tamperelainen kokoomuspoliitikko, joka valittiin keväällä 2025 aluevaltuustoon ja kaupunginvaltuustoon. Haastattelija toteaa jakson alussa, että Träskbäckin on syytä kertoa puoluetaustansa.

**Haastattelijan oma asema.** Sami Miettinen kertoo, että hänellä on sekä työeläke palkkatyöstä Translink Corporate Financessa että YEL Neuvottelija-kanavan tuotannosta, ja että Hanén neuvoi häntä saamaan YEL-maksunsa kohtuulliseksi. Hänellä on lisäksi Britannian-vuosiltaan oma rahastoeläke, jota hän käyttää jaksossa vertailukohtana.

**Mitä artikkeli tekee.** Se kokoaa jakson faktat ja ehdotukset ja säilyttää kohdat, joissa vieraat ovat eri mieltä keskenään tai haastattelijan kanssa. YEL-maksun perusteesta hallitus päätti keväällä 2026, vuosi tämän jakson jälkeen; päätös on kuvattu lopussa tarkennuksena.

---

## 1. Seteleitä Ruotsin-laivalta

Jakson lähtökohta on Träskbäckin vertaus, josta tuli Miettisen kanavan suosittu lyhytvideo: *"Nykyinen YEL on kuin heittelisi seteleitä Ruotsin-laivalta mereen. Paitsi että Ruotsin-laivalta seteleiden heittäminen on paljon hauskempaa kuin YEL:n maksaminen. Hyöty on samanlainen."*

Vertaus on kärjistys, ja Hanén oikaisee sitä myöhemmin: YEL:stä saa myös jotain takaisin, ja se kattaa sosiaaliturvaa. Jakson varsinainen kysymys on, miksi niin moni yrittäjä kokee maksavansa johonkin, josta ei hyödy.

## 2. Ensimmäinen ongelma: maksu, joka ei perustu tuloihin

YEL-maksu on noin neljäsosa yrittäjän YEL-työtulosta. Ongelma on työtulon määrittely. Hanénin mukaan nykyinen laki ja Eläketurvakeskuksen tulkintaohje johtavat siihen, että työtulo voidaan arvioida liikevaihdon, toimialan, ammatin ja työtuntien perusteella eikä sen mukaan, mitä yrittäjälle oikeasti jää käteen. *"Toiset osaavat käyttää järjestelmää, toiset eivät, toiset osaavat perustella, toiset eivät. Se ei ole millään lailla yhdenvertainen."*

**Hierojaesimerkki.** Träskbäckin esimerkki toistuu läpi jakson: hieroja laskuttaa 4 000 euroa kuussa, mutta vuokrien, penkkivuokrien, siivouksen ja muiden kulujen jälkeen hänelle jää 1 600 euroa. Jos työtulo arvioidaan liikevaihdon mukaan, hän maksaa noin 25 prosentin maksun 4 000 euron mukaan. *"Jokainen taloustaidot ymmärtävä tajuaa, että se ei ole mahdollista."*

**Lottokone.** Träskbäck kutsuu arviomenettelyä lottokoneeksi: maksu verrataan yksityisen sektorin mediaanipalkkaan, ja *"sieltä tulee lottokoneesta joku luku, joka on ulosottokelpoinen"*, ellei yrittäjä saa sitä neuvoteltua eläkeyhtiön kanssa. Hänen mukaansa virheelliset ratkaisut keskittyvät pariin työeläkeyhtiöön. Hanén lisää, että vaikka YEL-maksu on lakisääteinen ja periaatteessa sama kaikille, käytännössä eri yhtiöt päätyvät samasta laista eri lopputuloksiin.

**Yrittäjä maksaa kaiken itse.** Hanénin tärkein selitys sille, miksi maksun peruste on yrittäjälle elämän ja kuoleman kysymys: palkansaajan työeläkemaksu on yhteensä noin 25 prosenttia, mutta palkkakuitissa näkyy vain noin 7 prosentin työntekijän osuus. *"Yrittäjä maksaa yksin 25 prosenttia työeläkemaksua. Ei ole ketään, kenen kanssa jakaa tätä."*

Myry on Hanénin mukaan auttanut jo lähes 5 000 yrittäjää saamaan maksunsa kohtuullisemmaksi. Hän korostaa samalla, ettei tarkoitus ole maksaa mahdollisimman vähän: *"Siitä syystä me osittain ollaan ongelmissa."*

### Ali- ja ylivakuuttaminen ovat keinotekoisia käsitteitä

Julkisessa keskustelussa YEL:n ongelmaksi esitetään usein alivakuuttaminen. Träskbäck muistuttaa, että Eläketurvakeskuksen vuoden 2020 selvityksen mukaan 59 prosenttia yrittäjistä alivakuutti mutta 25 prosenttia ylivakuutti, eikä ylivakuuttamista mainita koskaan. Hanén menee pidemmälle: koko käsitepari on hänen mukaansa keinotekoinen, koska se mitataan suhteessa keksittyyn vertailulukuun. *"Yhtä hyvin me voitaisiin verrata johonkin horoskooppimerkkiin."* Jos jokainen maksaisi ansiotulojensa mukaan, ali- tai ylivakuuttamista ei olisi.

## 3. Keväällä 2025 luvattu korjaus ja sen aikataulu

Hallituksen puoliväliriihi keväällä 2025 lupasi uudistaa YEL:n. Hanén otti päätöksen vastaan ilolla vahvana viestinä uudistustahdosta, mutta *"eihän se mikään ratkaisu ollut"*. Uudistuksen valmistelu annettiin selvityshenkilö Jukka Rantalalle ja häntä tukevalle työryhmälle, jossa Hanén on mukana.

**Kiista aikataulusta.** Träskbäckin mukaan suurin ongelma on aikataulu: lainsäädäntö tehtäisiin vuonna 2026 ja se tulisi voimaan vasta 2029, kun nykyiset siirtymäsäännöt päättyvät. *"Se on kaput aika isolle osalle meidän yrityksiä."* Hän kertoo, että viime vuoden viimeisellä neljänneksellä lopetettiin noin 16 000 yritystä, ja pitää YEL:ää yhtenä syynä. Hän vaatii, että uudistus tulee voimaan viimeistään vuoden 2027 alussa ja että virheellisiä maksupäätöksiä saaneille avataan nopeasti toimiva valitustie.

Hanén on realistisempi: YEL-työtulo määrää myös työttömyysturvan, kuntoutustuen, sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan tason, joten uudistus koskee monta lakia. *"Mä en usko, että on realistista ajatella sen uudistamista kovinkaan paljon nopeammin."* Hän pitää vuotta 2029 ehdottomana perälautana, jottei uudistus veny taas. Molemmat kiittävät 4 000 euron korotuskattoa, joka estää ongelman pahenemisen siirtymäaikana.

**Puolueettomuus.** Miettinen kysyy, pitäisikö kokoomuslaista Träskbäckiä grillata puolueen päätöksestä. Träskbäck myöntää, ettei päätös ratkaissut ongelmaa, mutta pitää sen suuntaa oikeana. Hänen kritiikkinsä kohdistuu sekä edelliseen hallitukseen, joka hänen mukaansa loi ongelman vuoden 2022 lopun lakimuutoksella, että nykyiseen, joka olisi pitänyt aloittaa korjaus heti hallituskauden alussa.

## 4. Mikä on ansiotuloa?

Kun maksun perusteeksi ehdotetaan todellisia tuloja, syntyy uusi kysymys: mitkä tulot? Miettinen pelkää, että mukaan halutaan laskea myös pääomatulot ja osingot: *"Tämä on mahdollinen uusi hirviöaihe."* Hän ehdottaa, että maksu perustuisi pelkkään palkkaan ja pääomatuloista voisi halutessaan tehdä henkilökohtaisen rahastoinnin.

Hanén pitää huolta kärjistettynä. Hänen mukaansa looginen rajanveto on **ansiotulona verotettava tulo**, koska kaikki yrittäjät eivät maksa itselleen palkkaa; toiminimiyrittäjät ja freelancerit eivät ole edes tulorekisterissä. Pieni osa pääomatuloistakin verotetaan ansiotulona, ja se voi tulla laskelmiin mukaan, mutta *"ei siellä lähtisi laukalle se keskustelu, että kaikki pääomatulot ja osingot"*.

## 5. Toinen ongelma: YEL:ää ei ole rahastoitu

Hanénin mukaan tämä on lopulta suurempi ongelma kuin maksun peruste, vaikka yrittäjät riitelevät arjessa helpommin työtulosta.

**Mitä tapahtui 1970-luvulla.** Työeläkettä alettiin rahastoida, YEL:ää ei. *"Ajateltiin, että valtio on maailman paras takuumies."* Ikärakenteen muutosta ei osattu ennakoida, ja kun alijäämä alkoi kasvaa, *"kukaan ei enää viitsinyt eikä osannut tarttua"*. Träskbäckin kuva: *"Nyt kun mä maksan tänään 1 000 euroa YEL:iä, se on huomenna jonkun tilillä jo. Ei se jää mihinkään kasvamaan."*

**Alijäämä.** Hanénin mukaan YEL on noin 500 miljoonaa euroa alijäämäinen joka vuosi, ja valtio kattaa vajeen. Hän muistuttaa, että eläkkeet ja omaisuuden suoja on turvattu perustuslaissa, joten nuorten ei tarvitse pelätä jäävänsä tyhjän päälle, mutta tilanne on silti kestämätön.

### Miettisen ehdotus ja Hanénin vastaväite

Miettinen haluaa yhdistää YEL:n ja työeläkkeen nyt, kun ero on vielä hallittava: siirretään noin 270 miljardin työeläkevaroista laskennallisesti esimerkiksi 7 miljardia YEL:iin ja jatketaan yhtenä järjestelmänä. Hänen perustelunsa on, että ihmiset liikkuvat palkkatyön ja yrittäjyyden välillä yhä enemmän, ja ajatus yrittäjistä ja palkansaajista erillisinä, toisistaan vastuussa olevina kollektiiveina on hänen mukaansa *"mielipuolinen"*.

Hanén pitää ajatusta loogisena mutta poliittisesti mahdottomana: *"Sä et saa ikinä suostumaan palkansaajia tuohon."* Hänen mukaansa YEL:ää ja työeläkettä ei voi yhdistää ennen kuin YEL:n alijäämä on kurottu kiinni, ja siihen menee noin 30 vuotta. Rahoitusvaihtoehdoiksi hän mainitsee valtion pitkän lainan YEL:n rahastoinnille ja Valtion eläkerahaston, josta hallitus jo otti miljardin valtion käyttöön.

**Miettinen muistuttaa Valtion eläkerahastosta.** Hänen entinen esimiehensä Timo Löyttyniemi johti rahastoa, jonka pääoma kasvoi hyvillä tuotoilla, ja valtion eläkevastuita järjesteltiin uudelleen poliittisilla päätöksillä ilman, että kukaan valitti. Siksi hänen mielestään työeläkkeen ja YEL:n yhdistäminen on mahdollista.

## 6. Pääkiista: onko nykyjärjestelmä hyvä?

Tämä on jakson kiinnostavin osa, koska vieraat ovat siinä eri mieltä.

**Miettisen ja Träskbäckin kanta.** Noin 25 prosentin eläkemaksukiila on kansainvälisesti massiivinen, ja se kulkee *"kolmikannan rahastointimankelin läpi"*. Miettisen brittiläinen rahastoeläke on hänen mukaansa läpinäkyvämpi ja uskottavampi, koska raha on omaa. Molemmat pitävät suomalaisen järjestelmän tuottoa heikkona, ja Miettinen kertoo voittaneensa sen omilla sijoituksillaan. Träskbäckin mukaan yrittäjän pitäisi voida maksaa takuueläkkeen verran ja sijoittaa loput itse, jolloin varat voisivat periytyä.

**Hanénin kanta.** Työeläke on sosiaalivakuutus, ei pelkkä säästötili. *"Voi olla, että mä oon maailman paras sijoittaja, mutta mä jäänkin työkyvyttömäksi kolmekymppisenä. Tai joku huijaa multa kaikki eläkerahat, tai Trump riehuu niin, että tulee maailmanlaajuinen kriisi."* Järjestelmä on hänen mukaansa kallis mutta vedenpitävä: *"Jos ei meteoriitti iske Suomeen, meidän eläkejärjestelmä on kyllä turvassa."*

Sukupolvien välinen sidos on hänestä nerokas eikä vika: koska työssäkäyvät maksavat eläkeläisten eläkkeet, mikään hallitus ei voi romuttaa järjestelmää ja ottaa varoja omaan käyttöönsä. Ja vapaa sijoittaminen olisi hänen mukaansa katastrofi: *"Kukaan ei osaisi. Kaikki vietäisiin kuin litran mittaa."*

Hanén ei silti puolusta nykytilaa kokonaan. Hän kannattaa sitä, että jokainen saisi sijoittaa edes pienen osan eläkkeestään itse, koska se lisäisi suomalaisten heikkoa sijoitusosaamista ja omistajuutta. Ruotsissa ihmisten into valita itse on hänen mukaansa jäänyt pieneksi, ja valtion tekemä oletusrahasto on pärjännyt parhaiten.

### Minimimaksu ja loput itse – Hanénin laskelma

Träskbäckin minimimallia vastaan Hanén esittää jakson konkreettisimman laskelman. Jos haluaa tuhannen euron kuukausieläkkeen kahdeksikymmeneksi vuodeksi, pitää itse säästää noin 250 000 euroa; kahden tuhannen euron eläkkeeseen noin 500 000 euroa. *"Aika harva pystyy omaehtoisesti säästämään puoli miljoonaa elämänsä aikana."* Koska kukaan ei tiedä, eläkö 70- vai 90-vuotiaaksi tai jääkö työkyvyttömäksi, järkevä minimiraja olisi hänen mukaansa niin korkea, ettei kukaan pystyisi siihen.

Miettinen vastaa, että kyse on aktuaarisesta ongelmasta, joka ratkaistaan maailmalla annuiteetilla: säästöt voi myydä vakuutusyhtiölle elinikäistä kassavirtaa vastaan. Molemmat ovat oikeassa eri asioista: annuiteetti ratkaisee pitkäikäisyysriskin, mutta ei sitä, että säästettävä summa on suuri.

**Ruotsin malli.** Miettinen toivoo, että Suomessa rahastoitaisiin Ruotsin tapaan noin kymmenesosa työeläkemaksusta henkilökohtaisiin eläkkeisiin, ja kertoo lähettäneensä ehdotuksen vuoden 2025 kolmikantaiseen työeläkeuudistukseen. *"Ketään ei kiinnostanut."* Hanén on samaa mieltä siitä, että keskustelu kuuluisi juuri sinne: yrittäjille ei voi antaa vapautta, jota ei anneta kaikille.

## 7. Läpinäkyvyys ja luottamus

Tässä kaikki kolme ovat samaa mieltä. Hanén kritisoi sitä, että työeläkettä ja YEL:ää uudistetaan erillisissä kuplissa suljettujen ovien takana, ja päätöksistä kerrotaan vasta jälkikäteen. *"Kyllähän nää eläkkeet koskevat meitä kaikkia."* Hänen mukaansa suomalaiset eivät ymmärrä työeläkejärjestelmästä juuri mitään, ja se on suuri syy epäluottamukseen. Träskbäck muistuttaa, että nuorten luottamus omaan eläkkeeseen on tutkitusti heikentynyt. Se voi olla hyväkin asia, jos se saa nuoret sijoittamaan itse, mutta jos se rapauttaa luottamuksen koko järjestelmään, *"kukaan ei voita"*.

**Yrittäjän sosiaaliturva käytännössä.** Miettinen kertoo kokeilleensa YEL:n sosiaaliturvaa: kun hän tuli jälleen isäksi, hän otti kuukauden isyysrahaa YEL:n kautta ja sai noin 50 euroa. Esimerkki kuvaa hänen mukaansa sitä, kuinka niukka yrittäjän sosiaaliturva matalalla työtulolla on.

## Mitä jaksossa ei todistettu

- **16 000 lopetettua yritystä vuoden viimeisellä neljänneksellä** ja YEL:n osuus siihen – Träskbäckin luku ja tulkinta.
- **YEL:n vuosittainen 500 miljoonan alijäämä** – puhujien luku.
- **Eläketurvakeskuksen vuoden 2020 selvitys (59 % alivakuutti, 25 % ylivakuutti)** – Träskbäckin muistinvarainen viittaus.
- **Suomen eläkejärjestelmän heikko tuotto** – Miettisen ja Träskbäckin arvio ilman vertailulukua.
- **Myry on auttanut lähes 5 000 yrittäjää** – Hanénin järjestön oma arvio.

## Tarkennuksia jaksossa sanottuun

**Työeläkemaksun taso.** Hanén muistaa työeläkemaksun olevan 24,89 prosenttia. Vuonna 2026 sekä TyEL- että YEL-maksu on Eläketurvakeskuksen mukaan 24,40 prosenttia.

**Hallituksen päätös keväällä 2026.** Vuosi jakson jälkeen hallitus sopi YEL-uudistuksesta. Vuodesta 2028 alkaen yrittäjä voi valita maksunsa perusteeksi joko veronalaiset ansiotulonsa tai laskennallisen YEL-työtulon; siirtymäajan jälkeen työtulon on oltava vähintään 50 prosenttia veronalaisista ansiotuloista, ja valintaan sitoudutaan kolmeksi vuodeksi. Osingot eivät kuulu ansiotuloon. Uudistus tulee siis voimaan vuotta aiemmin kuin jaksossa puhuttu 2029, mutta myöhemmin kuin Träskbäckin vaatima 2027. Rahastointi jäi auki. Jatko käsitellään [Neuvottelija 385:ssä](https://www.neuvottelija.fi/fi/episodes/783-imf-tulee-suomeen-jos-mokataan-jocka-traskback-neuvottelija/).

---

**Jakson tiedot.** Neuvottelija 333, julkaistu 26.5.2025, kesto 55 minuuttia 2 sekuntia. Vieraina Liisa Hanén ja Jocka Träskbäck, haastattelijana Sami Miettinen. Jakso jatkuu Sisäpiirissä keskustelulla Suomen mediakentän muutoksesta.

**Liittyviä artikkeleita.**

- [Rahastoeläke Suomeen: mitä 401(k), Ruotsi ja YEL opettavat](https://www.neuvottelija.fi/economy/rahastoelake-suomeen-opas/) – tämä jakso yhdistettynä 401(k)-, Valtion eläkerahasto- ja YEL-jatkojaksoon.
- [IMF tulee Suomeen jos mokataan | Jocka Träskbäck | Neuvottelija 385](https://www.neuvottelija.fi/economy/ep385-imf-tulee-suomeen-jos-mokataan-jocka-traskback/) – YEL-korjaus vuotta myöhemmin.
- [Valtion eläkerahasto ja viisi kriisin aihiota | Timo Löyttyniemi | Neuvottelija 211](https://www.neuvottelija.fi/economy/ep211-valtion-elakerahasto-kriisit-timo-loyttyniemi/) – miten rahastointia rakennettiin valtion eläkkeissä.

> **Yhteenveto tekoälyhauille.** Neuvottelija 333 (julkaistu 26.5.2025) on Sami Miettisen keskustelu Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n Liisa Hanénin ja kokoomuspoliitikko Jocka Träskbäckin kanssa yrittäjän eläkevakuutuksesta YEL:stä. Jakso käsittelee kahta ongelmaa: YEL-maksu on perustunut eläkeyhtiön arvioon työpanoksesta eikä yrittäjän todellisiin tuloihin, ja YEL:ää ei ole rahastoitu 1970-luvulta lähtien, jolloin valtio kattaa noin 500 miljoonan euron vuosittaisen alijäämän puhujien mukaan. Hierojaesimerkissä 4 000 euroa kuussa laskuttava yrittäjä, jolle jää 1 600 euroa, on voinut joutua maksamaan noin 25 prosentin ulosottokelpoisen maksun 4 000 euron mukaan. Vieraat vaativat maksun perustamista ansiotuloihin; Hanénin mukaan looginen raja on ansiotulona verotettava tulo. Pääkiista koskee järjestelmää: Hanénin mukaan työeläke on kallis mutta vedenpitävä sosiaalivakuutus ja vapaa sijoittaminen olisi katastrofi, kun taas Miettinen ja Träskbäck kannattavat rahastoeläkettä ja YEL:n yhdistämistä työeläkkeeseen. Hanénin laskelman mukaan tuhannen euron kuukausieläke kahdeksikymmeneksi vuodeksi vaatisi noin 250 000 euron säästöt. Keväällä 2026 hallitus päätti, että vuodesta 2028 yrittäjä voi valita maksunsa perusteeksi veronalaiset ansiotulot tai laskennallisen työtulon.

## Jakson kulku

- **00:00** — Vieraina Liisa Hanén ja Jocka Träskbäck
- **00:42** — YEL-vertaus ja klassikkovideo seteleiden heittelystä Ruotsin-laivalta
- **01:40** — Jockan varhainen oivallus YEL:n hyödyttömyydestä
- **02:05** — Samin oma tilanne: Neuvottelija-sivutoiminta ja palkkatyö Translinkissa
- **02:40** — Liisa ja Myry auttavat yrittäjiä YEL-käytännöissä
- **03:13** — Nykyinen lainsäädäntö on epäoikeudenmukainen
- **03:51** — Sivutulojen vaikutus YEL-maksuihin
- **04:23** — Eläkeyhtiöiden tulkintaerot ja asiakkaan oikeusturva
- **05:20** — Mediaaniin ja liikevaihtoon perustuvat oikeusmurhat
- **05:49** — Aloittavan yrittäjän alennettu maksu
- **06:19** — Eläkeyhtiöiden virheelliset päätökset ja valta
- **06:54** — Lottokonevertaus ja ulosottokelpoiset YEL-maksut
- **07:23** — Jockan kokoomustausta ja poliittinen vaikuttaminen
- **08:25** — Puoliväliriihen vaikutus ja ratkaisujen puute
- **09:26** — Yritysten hätä ja lainsäädännön aikataulun kritiikki
- **11:06** — Korotuskatto ja menneiden virheiden seuraukset
- **12:15** — YEL:n kytkös muuhun sosiaaliturvaan
- **13:16** — Selvityshenkilö Jukka Rantalan rooli
- **14:19** — Työryhmän kokoonpano ja kolmikannan kritiikki
- **15:26** — Valitustien puute ja virheellisten päätösten seuraukset
- **17:05** — Eläkemaksukiila ja kansainväliset vertailut
- **18:31** — Työeläkemaksut kokonaisuutena ja tietämättömyys
- **20:18** — Liikevaihtoon perustuvien maksujen ongelmat
- **21:23** — Hierojaesimerkki ja nykyjärjestelmän kestämättömyys
- **22:28** — Sanna Marinin esimerkki ja poliittinen viivyttely
- **23:27** — Pääomatulon ja ansiotulon raja
- **25:03** — Ansiotulon määritelmä ja tulkintaerot
- **26:33** — Britannian ja Ruotsin rahastomallit esimerkkeinä
- **28:08** — Rahastoinnin ja oman omistuksen vaihtoehdot
- **29:11** — Sijoitusosaamisen puute ja nuorten epävarmuus
- **30:42** — Samin omat sijoituskokemukset ja tuotot
- **31:38** — Suomen järjestelmän heikot tuotot ja yksilön valinta
- **32:08** — YEL:n rahastointiongelma ja sen historia
- **34:08** — 500 miljoonan alijäämä ja valtion rooli
- **35:10** — TyEL:n ja YEL:n yhdistämisen mahdollisuus
- **36:35** — Suljettujen ovien päätöksenteon kritiikki ja läpinäkyvyyden tarve
- **38:05** — Luottamuksen merkitys ja sukupolvien ketju
- **39:07** — Ali- ja ylivakuuttamisen keinotekoisuus
- **41:17** — Valtion eläkerahasto ja sen onnistunut rahastointi
- **42:15** — Sosiaaliturvanäkökulma ja sen vähäinen ymmärrys
- **43:18** — Eläkejärjestelmän poliittinen suoja ja hidas muutos
- **44:58** — Valtion kyky rahoittaa rahastointi
- **46:19** — Sosiaalivakuutuksen kattavuus ja suoja yllättävissä tilanteissa
- **47:17** — Periytyvät eläkesäästöt ja YEL:n minimimaksun määrittely
- **48:55** — Säästämisen haaste ja realistinen minimitaso
- **49:56** — Kansaneläkkeen "hygieniaraja" ja valtion rooli
- **50:28** — YEL ja TyEL yhteen ja 10 prosentin rahasto
- **50:58** — Selvityksen painopiste ja toiveet rahastointiuudistuksesta
- **51:28** — Myryn kasvu, rooli ja kenttätyö
- **53:01** — Jäsenpalvelut ja käytännön apu yrittäjille
- **53:29** — Uudistus vaatii rohkeaa keskustelua
- **54:02** — SuomiAreena
- **54:35** — Liisan ja Jockan mediatausta